{"id":5491,"date":"2019-12-23T16:51:49","date_gmt":"2019-12-23T14:51:49","guid":{"rendered":"https:\/\/vesitalous.fi\/?p=5491"},"modified":"2019-12-29T16:52:18","modified_gmt":"2019-12-29T14:52:18","slug":"vesienhoitotoimet-tarpeen-pohjavesien-tilan-paranemiseksi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2019\/12\/vesienhoitotoimet-tarpeen-pohjavesien-tilan-paranemiseksi\/","title":{"rendered":"Vesienhoitotoimet tarpeen pohjavesien tilan paranemiseksi"},"content":{"rendered":"<p>Suomessa on noin 3900 vedenhankinnalle t\u00e4rke\u00e4\u00e4, siihen soveltuvaa tai pohjavedest\u00e4 riippuvaista ekosysteemi\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4\u00e4 pohjavesialuetta, joista suurin osa on tilaltaan hyvi\u00e4. Uusimman arvion mukaan kaikista pohjavesialueista yhteens\u00e4 380 on riskialueita, eli pohjavedess\u00e4 on todettu haitallisten aineiden pitoisuuksia ja veden tila voi heikenty\u00e4 ilman suojelutoimia. M\u00e4\u00e4r\u00e4 on noussut noin 30 alueella edelliseen riskinarvioon (2013) verrattuna.<!--more--><\/p>\n<p>Suurimmalla osalla riskialueista pohjaveden tila on toistaiseksi hyv\u00e4. Riskeist\u00e4 huolimatta pohjavett\u00e4 voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vedenhankintaan l\u00e4hes kaikilla riskialueilla. Tila on vaarantunut erityisesti taajamien pohjavesialueilla, joilla on runsaasti ihmistoimintaa. N\u00e4ist\u00e4 riskialueeksi nimetyist\u00e4 pohjavesialueista 97 on tilaltaan huonoja. Huonon tilan syy johtuu p\u00e4\u00e4osin pohjaveden kemiallisesta tilasta (95 pohjavesialuetta) ja lis\u00e4ksi m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 (4 pohjavesialuetta). Aiempaan arvioon verrattuna tilaltaan huonojen alueiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 on pysynyt liki samana.<\/p>\n<p>Lis\u00e4ksi Suomessa on yli 150 ihmistoiminnan mahdollisesti uhkaamaa pohjavesialuetta, joiden laadusta tai m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 ei ole riitt\u00e4v\u00e4sti tietoa riskien ja tilan arvioimiseksi. N\u00e4iden selvityskohteiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 on pysynyt samana edelliseen arvioon n\u00e4hden. Edellisen riskinarvioinnin selvityskohteista noin 40 alueelle on tehty riskinarvio tarkentuneiden tietojen pohjalta. T\u00e4m\u00e4n perusteella puolet niist\u00e4 on nimetty riskialueiksi. Lis\u00e4ksi uusia selvityskohteita on tunnistettu puuttuvien seurantatietojen takia.<\/p>\n<p>Pohjaveden tilalle aiheuttavat riski\u00e4 muun muassa pilaantuneet maa-alueet, teiden talvikunnossapito, teollisuusalueet sek\u00e4 maa- ja kotiel\u00e4intalous. Keskeisimm\u00e4t pohjaveden tilaa heikent\u00e4v\u00e4t aineet ovat kloridi, vanhat k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 poistuneet torjunta-aineet ja ammonium. Moniongelmaisten pohjavesialueiden tilan parantaminen on hidasta ja ty\u00f6l\u00e4st\u00e4. Tilan parantamiseksi on muun muassa kunnostettu pilaantuneita maa-alueita sek\u00e4 ehk\u00e4isty liikenteen alueiden riskej\u00e4 suojauksin ja suolausta v\u00e4hent\u00e4m\u00e4ll\u00e4. N\u00e4ille toimille on tarvetta my\u00f6s jatkossa.<\/p>\n<ul>\n<li><a class=\"yja-external-link\" href=\"http:\/\/www.ym.fi\/download\/noname\/%7B0A7D670C-BBE3-4D49-ACE5-774EE995A74C%7D\/153670\" aria-label=\"Avautuu uudessa v\u00e4lilehdess\u00e4\">Pohjavesien tila ja riskialueet 2019<\/a>\u00a0(pdf)<\/li>\n<li><a class=\"yja-external-link\" href=\"http:\/\/www.ym.fi\/download\/noname\/%7B9777BD5C-859C-4FE9-BC8A-49AA0FE1F5FB%7D\/153671\" aria-label=\"Avautuu uudessa v\u00e4lilehdess\u00e4\">Pohjavesien tila ja riskialueet 2019<\/a>\u00a0(jpg)<\/li>\n<\/ul>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Suomessa on noin 3900 vedenhankinnalle t\u00e4rke\u00e4\u00e4, siihen soveltuvaa tai pohjavedest\u00e4 riippuvaista ekosysteemi\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4\u00e4 pohjavesialuetta, joista suurin osa on tilaltaan hyvi\u00e4. Uusimman arvion mukaan kaikista pohjavesialueista yhteens\u00e4 380 on riskialueita, eli pohjavedess\u00e4 on todettu haitallisten aineiden pitoisuuksia ja veden tila voi heikenty\u00e4 ilman suojelutoimia. M\u00e4\u00e4r\u00e4 on noussut noin 30 alueella edelliseen riskinarvioon (2013) verrattuna.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-5491","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5491","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5491"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5491\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5492,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5491\/revisions\/5492"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5491"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=5491"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=5491"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=5491"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}