Suomi tavoittelee edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4n ja mallimaan asemaa kiertotaloudessa. Vesiosaamisen ja puhtaiden teknologioiden kehitt\u00e4miseen ja vientiin kohdistuu suuria odotuksia. Vesiviisaan bio- ja kiertotalouden kannusteet (KIERRE) -hankkeessa kartoitettiin ja arvioitiin ohjauskeinoja ja rahoitusmalleja, joilla vesiviisaan bio- ja kiertotalouden ratkaisujen kehitt\u00e4mist\u00e4 ja k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoa voitaisiin edist\u00e4\u00e4 Suomessa.<\/p>\n
Vesiviisaan bio- ja kiertotalouden ratkaisuilla tarkoitetaan toimenpiteit\u00e4 ja teknologioita, joilla 1) vett\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n entist\u00e4 tehokkaammin alkutuotannossa, teollisuudessa, palveluissa ja kotitalouksissa, 2) v\u00e4hennet\u00e4\u00e4n veden hukkaa, 3) otetaan talteen j\u00e4tevesien sis\u00e4lt\u00e4mi\u00e4 aineita ja energiaa ja\/tai 4) lis\u00e4t\u00e4\u00e4n uusioveden valmistusta ja k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 eli tarkkaan puhdistetun j\u00e4teveden hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4 uudelleen.<\/p>\n
Nykytila-arvion ja kansainv\u00e4lisen vertailun perusteella ohjauskeinoja tulisi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 nykyist\u00e4 rohkeammin, jotta Suomi voisi tavoitella vesiviisaan bio- ja kiertotalouden edell\u00e4k\u00e4vijyytt\u00e4 sek\u00e4 vauhdittaa vesiosaamista ja siihen perustuvan liiketoiminnan kasvua. Ohjauskeinojen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notolla tuettaisiin my\u00f6s kotimaisen toimintaymp\u00e4rist\u00f6n muutosta sellaiseksi, joka tukee vesipihien, aineiden ja energian talteenottoa mahdollistavien innovaatioiden kehitt\u00e4mist\u00e4. Juuri n\u00e4ille ratkaisuille on kysynt\u00e4\u00e4 maailmalla – hyv\u00e4laatuisen puhtaan makean veden riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys on ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden hupenemisen ohella maailmanlaajuisesti tarkasteltuna merkitt\u00e4vimpien riskien joukossa.<\/p>\n
Konkreettisina, jatkovalmistelua ansaitsevina toimenpitein\u00e4 ehdotetaan verotuksen osalta kierr\u00e4tyst\u00e4 tukevia veroja eli alennettuja arvonlis\u00e4verokantoja j\u00e4tevesist\u00e4 talteenotetuille aineille, kuten ravinteille. My\u00f6s vedenottoon tai j\u00e4tevesiin kohdistettuja veroja tulisi tarkastella yksityiskohtaisemmin. N\u00e4iden taloudellisten ohjauskeinojen rinnalle ehdotetaan vapaaehtoista vesitehokkuusohjelmaa, joka vastaisi jo k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevia materiaali- ja energiatehokkuusohjelmia.<\/p>\n
Hankkeessa selvitettiin my\u00f6s sijoittajin n\u00e4kemyksi\u00e4 rahoitusinstrumentteihin, joilla rahoitetaan ymp\u00e4rist\u00f6nsuojeluun ja etenkin veteen liittyvi\u00e4 hankkeita. Rahoitusalan kiinnostus n\u00e4ihin sijoituskohteisiin on edelleen kasvussa. Jotta kysynt\u00e4\u00e4n pystytt\u00e4isiin vastaamaan, tulisi rahoitusinstrumenttien muotoja ja tarjontaa kehitt\u00e4\u00e4 Suomessa kansainv\u00e4lisi\u00e4 esimerkkej\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4en.<\/p>\n
KIERRE-hanke ja julkaistu \u201dVesiviisaan bio- ja kiertotalouden kannusteet\u201d \u2013raportti ovat toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2019 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.\u00a0 Hanke toteutettiin Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen, Pellervon taloustutkimus PTT:n, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n, OTT Kalle M\u00e4\u00e4t\u00e4n ja Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston yhteisty\u00f6n\u00e4. Hankkeen loppuseminaari j\u00e4rjestettiin 16.1.2020.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Suomi tavoittelee edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4n ja mallimaan asemaa kiertotaloudessa. Vesiosaamisen ja puhtaiden teknologioiden kehitt\u00e4miseen ja vientiin kohdistuu suuria odotuksia. Vesiviisaan bio- ja kiertotalouden kannusteet (KIERRE) -hankkeessa kartoitettiin ja arvioitiin ohjauskeinoja ja rahoitusmalleja, joilla vesiviisaan bio- ja kiertotalouden ratkaisujen kehitt\u00e4mist\u00e4 ja k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoa voitaisiin edist\u00e4\u00e4 Suomessa.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-5551","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5551","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5551"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5551\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5552,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5551\/revisions\/5552"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5551"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=5551"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=5551"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=5551"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}