{"id":5582,"date":"2020-03-08T14:47:32","date_gmt":"2020-03-08T12:47:32","guid":{"rendered":"https:\/\/vesitalous.fi\/?p=5582"},"modified":"2020-03-08T14:47:32","modified_gmt":"2020-03-08T12:47:32","slug":"mikromuovien-kaappaus-nanoselluloosalla-ennen-niiden-paatymista-vesistoihin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2020\/03\/mikromuovien-kaappaus-nanoselluloosalla-ennen-niiden-paatymista-vesistoihin\/","title":{"rendered":"Mikromuovien kaappaus nanoselluloosalla ennen niiden p\u00e4\u00e4tymist\u00e4 vesist\u00f6ihin"},"content":{"rendered":"<div>\n<p>Tuhannessa litrassa merivett\u00e4 voi olla jopa 8,3 miljoonaa mikromuovipartikkelia. Hyvin pienten partikkelien tunnistaminen on t\u00e4h\u00e4n saakka ollut vaikeaa: yleens\u00e4 partikkelit havaitaan vasta, kun niit\u00e4 on kertynyt kalojen elimist\u00f6\u00f6n. VTT:ll\u00e4 kehitetty menetelm\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 nanoselluloosarakenteita partikkelien varhaisessa tunnistamisessa. Nanoselluloosan avulla partikkelit voitaisiin kaapata jo ennen kuin ne p\u00e4\u00e4tyv\u00e4t vesist\u00f6ihin.<\/p>\n<\/div>\n<p><!--more--><\/p>\n<div>\n<p>Nanoselluloosafilmien ja -hydrogeelien ominaisuudet tukevat eritt\u00e4in pienten mikromuovipartikkelien tunnistamista ja talteenottoa.<\/p>\n<p>\u2013 Nanoselluloosan rakenne on verkkomainen ja huokoinen ja sen ominaispinta-ala on suuri. Vedess\u00e4 t\u00e4h\u00e4n rakenteeseen muodostuu voimakkaita kapillaarivoimia, joiden avulla partikkeleita pystyt\u00e4\u00e4n kuljettamaan sis\u00e4lle verkoston rakenteisiin ja sitomaan niihin, kertoo tutkimusprofessori\u00a0<strong>Tekla Tammelin<\/strong>\u00a0VTT:lt\u00e4.<\/p>\n<p>Menetelm\u00e4 tarjoaa keinon tarttua mikromuovipartikkeleihin, joita ihmissilm\u00e4 ei havaitse. Kyse on partikkeleista, joiden halkaisija on vain 100 nanometri\u00e4.<\/p>\n<p>\u2013 Nanoselluloosarakenteiden avulla voidaan tunnistaa ja analysoida n\u00e4it\u00e4 partikkeleita sek\u00e4 saada tietoa niiden k\u00e4ytt\u00e4ytymisest\u00e4 entist\u00e4 aikaisemmassa vaiheessa. Voimme selvitt\u00e4\u00e4 partikkelien pitoisuuksia vedess\u00e4 ja esimerkiksi analysoida, irtoaako muovipulloista partikkeleita juomaveteen.<\/p>\n<p><strong>Seuraava askel: suodatusmenetelm\u00e4t<\/strong><\/p>\n<p>Mikromuovipartikkelien tunnistamista nanoselluloosarakenteiden avulla on kehitetty VTT:ll\u00e4 osana FinnCERES-lippulaivahanketta, jossa tutkitaan uusia biopohjaisia materiaaliratkaisuja. Seuraava askel voisi olla menetelm\u00e4\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4vien uusien ja edullisten suodatusratkaisujen kehitt\u00e4minen.<\/p>\n<p>\u2013 Uusien suodatusratkaisujen avulla partikkeleita voitaisiin ottaa talteen siell\u00e4, miss\u00e4 niit\u00e4 syntyy. Ratkaisuja voitaisiin hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 esimerkiksi pyykinpesussa, jonka yhteydess\u00e4 fleece-vaatteista ja muista synteettisist\u00e4 kuiduista irtoaa mikromuovipartikkeleita. Vastaavasti voisimme kehitt\u00e4\u00e4 suodatusmenetelmi\u00e4 mille tahansa teollisuuden alalle, miss\u00e4 on riski mikromuovipartikkelien syntymisest\u00e4 ja p\u00e4\u00e4tymisest\u00e4 vesist\u00f6\u00f6n.<\/p>\n<\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Tuhannessa litrassa merivett\u00e4 voi olla jopa 8,3 miljoonaa mikromuovipartikkelia. Hyvin pienten partikkelien tunnistaminen on t\u00e4h\u00e4n saakka ollut vaikeaa: yleens\u00e4 partikkelit havaitaan vasta, kun niit\u00e4 on kertynyt kalojen elimist\u00f6\u00f6n. VTT:ll\u00e4 kehitetty menetelm\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 nanoselluloosarakenteita partikkelien varhaisessa tunnistamisessa. Nanoselluloosan avulla partikkelit voitaisiin kaapata jo ennen kuin ne p\u00e4\u00e4tyv\u00e4t vesist\u00f6ihin.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-5582","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5582","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5582"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5582\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5583,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5582\/revisions\/5583"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5582"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=5582"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=5582"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=5582"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}