Luonnonvarakeskus (Luke) k\u00e4ynnist\u00e4\u00e4 vuoden 2020 aikana monitieteisen tutkimuksen Hiitolanjoella. Tutkimuksessa selvitet\u00e4\u00e4n vesist\u00f6n ilmastop\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 ennen ja j\u00e4lkeen patojen purun, ennallistamisen vaikutuksia vaelluskaloihin sek\u00e4 alueen asukkaiden kokemia haittoja ja hy\u00f6tyj\u00e4 vedenkorkeuden muuttuessa.<\/p>\n
Luken tutkimus tukee muuta Hiitolanjoella teht\u00e4v\u00e4\u00e4 patojen purkut\u00f6iden vaikutusten seurantaa, jota alueella toteuttaa Saimaan Vesi- ja Ymp\u00e4rist\u00f6tutkimus Oy.<\/p>\n
Hiitolanjoella k\u00e4ynnistyv\u00e4t tutkimukset tukeutuvat suurelta osin jo tehtyyn kattavaan seurantaan.\u00a0Saimaan Vesi- ja Ymp\u00e4rist\u00f6tutkimus Oy\u00a0on tutkinut Hiitolanjoella joen vedenlaatua, kalastoa, pohjael\u00e4imist\u00f6\u00e4 ja sedimentti\u00e4 velvoiteperusteisesti vuosikymmenten ajan. Yritys on toteuttanut my\u00f6s vesist\u00f6alueen Suomen puoleisilla osilla laajamittaisia s\u00e4hk\u00f6kalastuksia ja Kangaskoskella kutupes\u00e4laskentoja.<\/p>\n
\u2013 Yhteisty\u00f6ss\u00e4 jo vuosien ajan ker\u00e4tyt tutkimustulokset saadaan jalostettua suureksi kokonaiskuvaksi. Nykytiedolla sek\u00e4 ennallistamisen aikaisilla ett\u00e4 kunnostamisen j\u00e4lkeen ker\u00e4tyll\u00e4 tutkimustiedolla voidaan kriittisesti arvioida ennallistamisen onnistuneisuutta ja vaikutuksia, Saimaan Vesi- ja Ymp\u00e4rist\u00f6tutkimuksen vastuututkija limnologi\u00a0Mikael Kraft<\/strong>\u00a0sanoo.<\/p>\n Hiitolanjoella on Suomessa edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4n rooli pienten vesivoimaloiden purkuhankkeena.<\/p>\n \u2013 Ennallistamishanke on eritt\u00e4in merkitt\u00e4v\u00e4 maakunnallisesti ja ainutlaatuinen koko Suomen mittakaavassa. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 dokumentoida ja tutkia ennallistamisprosessin vaikutuksia laaja-alaisesti yhteisty\u00f6n voimin,\u00a0Etel\u00e4-Karjalan liiton\u00a0ymp\u00e4rist\u00f6p\u00e4\u00e4llikk\u00f6\u00a0Matti Vaittinen<\/strong>\u00a0sanoo.<\/p>\n Monipuolisesti tietoa tulevien padonpurkuhankkeiden tueksi<\/strong><\/p>\n Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa monipuolista tietoa tulevien padonpurkuhankkeiden tueksi. Vaelluskaladynamiikan tuntemuksen sek\u00e4 yhteis\u00f6n asenteiden, odotusten, hy\u00f6tyjen ja haittojen kartoitustiedon avulla kehitet\u00e4\u00e4n valmiutta vastaavien uusien hankkeiden suunnitteluun. Havaintoja metaanip\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 jalostetaan k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi muun muassa kansallisessa maank\u00e4yt\u00f6st\u00e4 koituvien metaanip\u00e4\u00e4st\u00f6jen raportoinnissa.<\/p>\n Luken tutkimus sovitetaan osaksi muuta Hiitolanjoen tiedonkeruuta. Tutkimushankkeen ensivaiheessa mitataan joen metaanip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 ja kootaan ja arvioidaan seurantatietoa.<\/p>\n \u2013 Mittaamme metaanip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 jo t\u00e4n\u00e4 vuonna ennen patojen purkamisen aloittamista. Kokoamme ja arvioimme my\u00f6s vuosikymmenien aikana Hiitolanjoelta kertynytt\u00e4 seurantatietoa yhteisty\u00f6ss\u00e4 Saimaan Vesi- ja Ymp\u00e4rist\u00f6tutkimus Oy:n kanssa, Luken tutkimusta johtava erikoistutkija\u00a0Jukka Alm<\/strong>\u00a0kertoo.<\/p>\n Tutkimuksessa ker\u00e4t\u00e4\u00e4n tietoa siit\u00e4, millaista hy\u00f6ty\u00e4 ja haittaa joen vedenpinnan muutoksesta on jokivarren asukkaille. Taustatiedon keruu on jo alkanut, ja alueen asukkaita sek\u00e4 toimijoita l\u00e4hestyt\u00e4\u00e4n kyselyin projektin edetess\u00e4.<\/p>\n \u2013 Vaellusreitin vapauduttua kalatutkijamme keskittyv\u00e4t joelle muodostuviin vaelluskalojen kutupaikkoihin, poikasten elinymp\u00e4rist\u00f6ihin ja lajiston monimuotoisuuden kehittymiseen, Alm kertoo.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Luonnonvarakeskus (Luke) k\u00e4ynnist\u00e4\u00e4 vuoden 2020 aikana monitieteisen tutkimuksen Hiitolanjoella. Tutkimuksessa selvitet\u00e4\u00e4n vesist\u00f6n ilmastop\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 ennen ja j\u00e4lkeen patojen purun, ennallistamisen vaikutuksia vaelluskaloihin sek\u00e4 alueen asukkaiden kokemia haittoja ja hy\u00f6tyj\u00e4 vedenkorkeuden muuttuessa.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-5588","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5588","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5588"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5588\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5589,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5588\/revisions\/5589"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5588"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=5588"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=5588"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=5588"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}