{"id":5590,"date":"2020-03-11T14:13:08","date_gmt":"2020-03-11T12:13:08","guid":{"rendered":"https:\/\/vesitalous.fi\/?p=5590"},"modified":"2020-03-11T14:13:08","modified_gmt":"2020-03-11T12:13:08","slug":"tampereen-yliopisto-sai-jatkoa-vesihuollon-unesco-oppituolille","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2020\/03\/tampereen-yliopisto-sai-jatkoa-vesihuollon-unesco-oppituolille\/","title":{"rendered":"Tampereen yliopisto sai jatkoa vesihuollon Unesco-oppituolille"},"content":{"rendered":"

Tampereen yliopisto on saanut jatkoa kest\u00e4vien vesihuoltopalveluiden Unesco-oppituolille. Teht\u00e4v\u00e4\u00e4n on valittu dosentti\u00a0Petri Juuti<\/strong>\u00a0nelivuotiskaudeksi 2020\u20132024.<\/p>\n

Tampereen teknilliseen yliopistoon kes\u00e4ll\u00e4 2012 perustettu Unesco-oppituoli oli vesihuoltopalveluiden alalla p\u00e4\u00e4navaus. Unescon kaikkiaan 27 vesialan oppituolia sijaitsevat eri puolilla maailmaa.<\/p>\n

Tampereen teknillisen yliopiston ja Unescon yhdess\u00e4 sopima oppituoli \u201dSustainable Water Services \u2013 kest\u00e4v\u00e4t vesihuoltopalvelut\u201d keskittyy vesihuoltopalveluiden eli yhdyskuntien vedenhankintaan ja sanitaatioon, kun muut ovat t\u00e4h\u00e4n saakka keskittyneet vesivaroihin ja niiden hallintaan eri n\u00e4k\u00f6kulmista.<\/p>\n

Suomessa on ollut aiemmin kaksi muuta Unesco-oppituolia, mutta Tampereen oppituoli on ensimm\u00e4inen vesialalla Pohjoismaissa. Oppituolin ensimm\u00e4inen haltija vuosina 2012\u20132020 oli dosentti\u00a0Tapio Katko<\/strong>, jonka apuna ns. co-chair-teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 oli Petri Juuti vuosina 2017\u20132020. Juuti siirtyy nyt hoitamana varsinaista oppituolia ja co-chair-teht\u00e4v\u00e4\u00e4n ryhtyy\u00a0Riikka Rajala<\/strong>.<\/p>\n

\u2013 Ty\u00f6n kannalta t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa paitsi Unescon statusta, niin my\u00f6s eritt\u00e4in hyvi\u00e4 verkostoja. Etenkin Aasiassa ja Afrikassa Unescolla on paljon painoarvoa vesisektorin asioissa. T\u00e4m\u00e4 professuuri on mainio sillanp\u00e4\u00e4asema Unescoon. Unesco evaluoi aina kauden p\u00e4\u00e4tteeksi, onko tavoitteet saavutettu, Petri Juuti kertoo.<\/p>\n

Tampereen yliopiston rakennetun ymp\u00e4rist\u00f6n tiedekunnan vesihuoltopalveluiden tutkimusryhm\u00e4ll\u00e4 CADWESilla on pitk\u00e4 kokemus vesi- ja ymp\u00e4rist\u00f6alan kansainv\u00e4lisest\u00e4 yhteisty\u00f6st\u00e4 erityisesti kehittyvien ja Afrikan maiden kanssa.<\/p>\n

\u2013 Vesihuolto on keskeinen, joskin p\u00e4\u00e4osiltaan n\u00e4kym\u00e4t\u00f6n osa yhdyskuntien teknis-taloudellista infrastruktuuria. Samalla vesihuolto on perusedellytys ihmisten terveydelle, yleiselle hygienialle, ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelulle ja teolliselle toiminnalle. Toimiva vesihuolto ulottaa vaikutuksensa kaikille kest\u00e4v\u00e4n kehityksen kannalta olennaisille el\u00e4m\u00e4nalueille, Juuti sanoo.<\/p>\n

Ilmastonmuutos korostaa vesihuollon merkityst\u00e4<\/strong><\/p>\n

Ennen vesilaitosten perustamista sek\u00e4 terveydelliset ett\u00e4 taloudelliset olosuhteet kehittyviss\u00e4 kaupungeissa ovat olleet vaikeat. Petri Juuti arvioi, ett\u00e4 etenkin globaalin ilmastonmuutoksen aikana vesihuollon rooli tulee kasvamaan ja sen elint\u00e4rkeys korostumaan varsinkin Afrikassa, jossa ilmaston \u00e4\u00e4rev\u00f6ityminen on jo aiheuttanut merkitt\u00e4vi\u00e4 ongelmia.<\/p>\n

\u2013 Afrikassa vuosittain useat tuhannet lapset kuolevat puhtaan veden ja hyv\u00e4n sanitaation puutteen takia. Ilmastonmuutoksen aiheuttama kuivuus kurjistaa naisten ja tytt\u00f6jen asemaa, sill\u00e4 vesijohtojen puuttuessa heid\u00e4n ty\u00f6ns\u00e4 on hakea vett\u00e4. Puhtaan veden ja turvallisen k\u00e4ym\u00e4l\u00e4n puute kouluissa aiheuttaa my\u00f6s sen, ett\u00e4 tyt\u00f6t eiv\u00e4t voi k\u00e4yd\u00e4 koulua.<\/p>\n

Vesihuollon l\u00e4ht\u00f6kohta muodostuu vesihuoltopalveluiden oikeutuksesta sek\u00e4 odotettavista olevista suorista ja ep\u00e4suorista hy\u00f6dyist\u00e4, mik\u00e4li palvelut saadaan j\u00e4rjestetyksi ja yll\u00e4pidetyksi. N\u00e4it\u00e4 ovat erityisesti terveys- ja hygieniahy\u00f6dyt sek\u00e4 taloudellisen kehityksen kautta saadut ep\u00e4suorat hy\u00f6dyt.<\/p>\n

Luonnonymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n rakennettu yhdyskuntien fyysinen infrastruktuuri luo perustan taloudellisille ja sosiaalisille j\u00e4rjestelmille, jotka ovat herkki\u00e4 luonnon ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 tapahtuville muutoksille. Pidemm\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 osin ilmaston muutoksen ja osin muiden syiden vuoksi aiemmin varsin vesirikkaat alueet ovat muuttuneet vesivaroiltaan niukoiksi. Vesihuolto on kaupunkien kehityksen peruskysymyksi\u00e4, johon perehtyminen luo osin uutta kuvaa selvi\u00e4mistaistelusta kaupungistumisen mukanaan tuomien ongelmien kanssa.<\/p>\n

\u2013 Yhdyskuntien infrastruktuurin tutkiminen on muutakin kuin tekniikan historiaa, sill\u00e4 vesihuollon tarpeisiin valituilla teknisill\u00e4 ja hallinnollisilla ratkaisuilla on suora vaikutus asukkaisiin ja koko yhdyskuntaan. Kysymys vesihuollosta on samalla kysymys kaupungistumisen onnistumisesta ja ihmisen yrityksest\u00e4 luoda itselleen parempaa yhteiskuntaa ja ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4. Vesihuolto vaatii jatkuvaa huoltoa ja kehitt\u00e4mist\u00e4. Mittavien j\u00e4rjestelmien luominen edellytt\u00e4\u00e4 suuria investointeja ja lukemattoman m\u00e4\u00e4r\u00e4n henkil\u00f6ty\u00f6vuosia. My\u00f6s j\u00e4rjestelm\u00e4n yll\u00e4pito ja kehitys vaativat jatkuvaa huoltoa, motivoitunutta ja ammattitaitoista henkil\u00f6st\u00f6\u00e4 sek\u00e4 uusia investointeja.<\/p>\n

Suomi voi tarjota yliopistotason koulutusta<\/strong><\/p>\n

Suomella on Petri Juutin mukaan tarjottavana kest\u00e4vi\u00e4 ratkaisuja maailman vesi- ja sanitaatiokysymyksiin sek\u00e4 yksityisen ja julkisen sektorin yhteisty\u00f6h\u00f6n alalla.<\/p>\n

\u2013 Suomalaisen vesialan vahvuuksia ovat vesiosaamisen yhdistyminen hyv\u00e4\u00e4n, korruptoitumattomaan hallintoon. Ei ole sattumaa, ett\u00e4 korruptioindekseiss\u00e4, koulutuksen tasossa ja vett\u00e4 kuvaavissa indekseiss\u00e4 Suomi on parhaiden maiden joukossa ja eniten korruptoituneet maat huonoimmassa k\u00e4rjess\u00e4 vesipuolella ja koulutuksessa.<\/p>\n

Kehittyv\u00e4t maat ja erityisesti Afrikka tarvitsevat hyvin koulutettuja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00f6it\u00e4, johtajia sek\u00e4 yliopisto-opettajia ja tutkijoita. T\u00e4m\u00e4 vaatii v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 laadukasta ja vaikuttavaa yliopistotason opetusta ja tutkimusta.<\/p>\n

\u2013 Suomen tulisi luoda kehittyvien maiden jatko-opiskelijoille stipendiaattiohjelma muiden kilpailijamaiden (Pohjoismaat, Hollanti jne.) tapaan. Peruskoulutus on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, mutta vain siihen panostaminen ei yksin riit\u00e4, Juuti sanoo.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Tampereen yliopisto on saanut jatkoa kest\u00e4vien vesihuoltopalveluiden Unesco-oppituolille. Teht\u00e4v\u00e4\u00e4n on valittu dosentti\u00a0Petri Juuti\u00a0nelivuotiskaudeksi 2020\u20132024.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-5590","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5590","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5590"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5590\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5591,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5590\/revisions\/5591"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5590"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=5590"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=5590"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=5590"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}