Miten normaalia l\u00e4mpim\u00e4mpi talvi n\u00e4kyy j\u00e4rven hiilikuormassa eli siin\u00e4, mink\u00e4 verran j\u00e4rvi poistaa hiilt\u00e4 ilmakeh\u00e4st\u00e4 tai vapauttaa hiilt\u00e4 takaisin ilmakeh\u00e4\u00e4n ja meriin? Helsingin ja It\u00e4-Suomen yliopistojen tutkimus paljastaa leudon talven v\u00e4hent\u00e4v\u00e4n j\u00e4rven hiilikuormaa merkitt\u00e4v\u00e4sti, jolloin j\u00e4rven kautta kulkee v\u00e4hemm\u00e4n kasvihuonekaasuja ilmakeh\u00e4\u00e4n ja meriin.<\/p>\n
J\u00e4rvet ovat olennainen osa valuma-alueiden hiilitasetta, joka muodostuu sidotun ja siit\u00e4 vapautuvan hiilen m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4. J\u00e4rvien kautta kulkee merkitt\u00e4v\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4 metsien ja soiden hiilest\u00e4, mik\u00e4 lopulta p\u00e4\u00e4tyy meriin ja ilmakeh\u00e4\u00e4n. Orgaaniset hiiliyhdisteet vaikuttavat my\u00f6s j\u00e4rviveden laatuun.<\/p>\n
Helsingin ja It\u00e4-Suomen yliopistojen tutkimuksessa selvisi, ett\u00e4\u00a0<\/strong>j\u00e4rveen kulkeutuneen hiilen m\u00e4\u00e4r\u00e4 oli normaalitalvena puolitoistakertainen verrattuna leutoon talveen.<\/p>\n – Kaiken kaikkiaan l\u00e4mmin talvi johti tilanteeseen, jossa hiilt\u00e4 liikkui puroissa ja j\u00e4rvess\u00e4 normaalia v\u00e4hemm\u00e4n. Kentt\u00e4tutkimukset, joissa tarkastelimme mets\u00e4n, purojen ja j\u00e4rven muodostamaa kokonaisuutta, toivat esiin uutta, yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4kin, tietoa j\u00e4rviin kohdistuvasta hiilikuormasta muuttuvassa ilmastossa, koska pelkk\u00e4 l\u00e4mp\u00f6tilan nousu vaikuttikin v\u00e4hent\u00e4v\u00e4sti hiilen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n \u2013 p\u00e4invastoin kuin aikaisemmin on ajateltu. Maiseman peruselementtien eli metsien, purojen ja j\u00e4rvien liittyminen yhteen kannattaa siis pit\u00e4\u00e4 mieless\u00e4 pohdittaessa ilmastonmuutoksen vaikutuksia vesiekosysteemeihin, toteaa tutkimusta johtanut\u00a0Anne Ojala<\/strong>\u00a0bio- ja ymp\u00e4rist\u00f6tieteellisest\u00e4 tiedekunnasta.<\/p>\n Talvien keskin\u00e4inen l\u00e4mp\u00f6tilavaihtelu sekoitti hiilenkiertoa<\/strong><\/p>\n J\u00e4rven hiilitaseen kannalta merkitt\u00e4vin aika osuu normaalina lumitalvena kev\u00e4\u00e4seen lumen sulamisen aikaan. Lumitalven j\u00e4lkeen vett\u00e4 j\u00e4rviin tuovien purojen virtaamat, ja veden mukana kulkeutunut hiilikuorma kasvoi nopeasti huhtikuun puolen v\u00e4lin j\u00e4lkeen, ja virtaamat olivat koholla aina toukokuun puoleen v\u00e4liin asti. Leutona talvena kev\u00e4inen virtaama kasvoi hyvin v\u00e4h\u00e4n, mutta talvella oli selv\u00e4 virtaamapiikki jo tammikuussa. Virtaaman muutosten seurauksena my\u00f6s hiilikuorma siirtyi keskitalveen eli aikaan, jolloin j\u00e4rvi oli j\u00e4\u00e4ss\u00e4. Normaalivuonna hiilikuorma ajoittui j\u00e4iden l\u00e4ht\u00f6\u00f6n.<\/p>\n Virtaaman huipun siirtyminen keskitalveen vaikutti hiilikuorman ajoittumisen lis\u00e4ksi my\u00f6s sen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n, mutta ei lis\u00e4\u00e4v\u00e4sti vaan v\u00e4hent\u00e4en.<\/p>\n \u2013 J\u00e4rveen kulkeutuneen hiilen m\u00e4\u00e4r\u00e4 oli normaalitalvena puolitoistakertainen verrattuna leutoon ltalveen. Talven ja kev\u00e4\u00e4n s\u00e4\u00e4oloista riippumatta yli 80 prosenttia kulkeutuvasta hiilest\u00e4 oli liuenneen orgaanisen hiilen muodossa eli yhdisteiss\u00e4, jotka my\u00f6s tummentavat vett\u00e4, toteaa professori\u00a0Jukka Pumpanen<\/strong>\u00a0It\u00e4-Suomen yliopistosta.<\/p>\n Tutkimuksessa pystyttiin mittaamaan my\u00f6s yleens\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4lle huomiolle j\u00e4\u00e4v\u00e4n, maaper\u00e4st\u00e4 per\u00e4isin olevan hiilidioksidin kulkeutumista veden mukana j\u00e4rveen. Sen osuus hiilen kokonaiskuormasta oli molempina tutkimusvuosina 12 prosenttia.<\/p>\n J\u00e4rven pintavedess\u00e4 oli molempina vuosina havaittavissa kev\u00e4inen nousu hiilidioksidipitoisuudessa, mutta normaalin talven j\u00e4lkeen pitoisuudet kasvoivat nopeammin ja nousivat korkeammiksi kuin leutona vuonna, jolloin pitoisuuksien nousu my\u00f6s ajoittui pidemm\u00e4lle ajanjaksolle. J\u00e4iden l\u00e4hd\u00f6n j\u00e4lkeen t\u00e4m\u00e4 metsist\u00e4 per\u00e4isin ollut hiili vapautui nopeasti ilmakeh\u00e4\u00e4n. L\u00e4mpim\u00e4n\u00e4 talvena t\u00e4t\u00e4 ilmakeh\u00e4\u00e4n vapautuvaa hiilidioksidia oli vedess\u00e4 normaalia v\u00e4hemm\u00e4n, mik\u00e4 pienent\u00e4\u00e4 j\u00e4rvest\u00e4 ilmakeh\u00e4\u00e4n vapautuvien kasvihuonekaasujen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4.<\/p>\n Pitk\u00e4j\u00e4nteist\u00e4 tiedonkeruuta ja jalkaty\u00f6t\u00e4<\/strong><\/p>\n Tutkimuksessa yhdistettiin jatkuvatoimista tiedonkeruuta perinteisemp\u00e4\u00e4n, paljon jalkaty\u00f6t\u00e4 maastossa vaativaan l\u00e4hestymistapaan. Vertailuparina tutkimuksessa oli niin kutsuttu normaali talvi ja talvi, joka l\u00e4mp\u00f6tilaltaan ja lumioloiltaan vastasi ilmastonmuutoksen ennusteita. Tutkimus keskittyi vuosiin 2013 ja 2014, jolloin talvien v\u00e4liset erot l\u00e4mp\u00f6tilassa ja lumipeitteess\u00e4 olivat tutkimusalueella Pirkanmaan Juupajoella sijaitsevan Hyyti\u00e4l\u00e4n mets\u00e4aseman ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 selv\u00e4t.<\/p>\n \u2013 Vuosi 2013 oli sellainen kuin lapsuudesta yleens\u00e4 muistamme: hangen syvyys keskim\u00e4\u00e4rin 40 senttimetri\u00e4, lunta 140 p\u00e4iv\u00e4n ajan ja j\u00e4rvi j\u00e4\u00e4ss\u00e4 155 p\u00e4iv\u00e4. Lumet sek\u00e4 j\u00e4\u00e4 h\u00e4visiv\u00e4t maisemasta vasta vappuna. Seuraavanakin vuonna, jolloin talven l\u00e4mp\u00f6tila oli keskim\u00e4\u00e4rin noin nelj\u00e4 astetta korkeampi kuin vuonna 2013, talvi tuli ja maa routaantui, mutta lumipeite oli v\u00e4h\u00e4ist\u00e4 l\u00e4pi talven ja h\u00e4visi kokonaan jo maaliskuussa. J\u00e4rvi vapautui j\u00e4ist\u00e4 huhtikuun toisella viikolla, useita viikkoja totuttua aikaisemmin, kertoo jatko-opiskelija\u00a0Heli Miettinen<\/strong>\u00a0Helsingin yliopiston bio- ja ymp\u00e4rist\u00f6tieteellisest\u00e4 tiedekunnasta.<\/p>\n Alkuper\u00e4inen artikkeli:<\/strong><\/p>\n Miettinen, H., Pumpanen, J., Rantakari, M. & Ojala, A. 2020.\u00a0Carbon dynamics in a Boreal land-stream-lake continuum during the spring freshet of two hydrologically contrasting years.\u00a0Biogeochemistry. https:\/\/doi.org\/10.1007\/s10553-020-00648-9<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Miten normaalia l\u00e4mpim\u00e4mpi talvi n\u00e4kyy j\u00e4rven hiilikuormassa eli siin\u00e4, mink\u00e4 verran j\u00e4rvi poistaa hiilt\u00e4 ilmakeh\u00e4st\u00e4 tai vapauttaa hiilt\u00e4 takaisin ilmakeh\u00e4\u00e4n ja meriin? Helsingin ja It\u00e4-Suomen yliopistojen tutkimus paljastaa leudon talven v\u00e4hent\u00e4v\u00e4n j\u00e4rven hiilikuormaa merkitt\u00e4v\u00e4sti, jolloin j\u00e4rven kautta kulkee v\u00e4hemm\u00e4n kasvihuonekaasuja ilmakeh\u00e4\u00e4n ja meriin.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-5592","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5592","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5592"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5592\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5594,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5592\/revisions\/5594"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5592"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=5592"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=5592"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=5592"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}