Kuva Suomen meriymp\u00e4rist\u00f6n roskaantumisesta on tarkentunut Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen selvityksess\u00e4. Asutuksen l\u00e4hell\u00e4 sijaitsevilla rannoilla paljaalla silm\u00e4ll\u00e4 n\u00e4ht\u00e4vist\u00e4 roskista 90 % on erilaisia muovi- ja vaahtomuovituotteita ja yleisin muoviroska on tupakantumppi. Mikromuovin l\u00e4hteist\u00e4 merkitt\u00e4vin on tieliikenne.<\/p>\n
Roskaantuminen on yksi maailmanlaajuisista meriymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 uhkaavista ongelmista. Suomen meriymp\u00e4rist\u00f6n roskaantumisesta ei ole kuitenkaan ollut saatavilla riitt\u00e4v\u00e4sti tietoa roskaantumista hillitsevien toimenpiteiden suunnittelemiseksi. Tuoreessa, Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen julkaisemassa selvityksess\u00e4 arvioitiin kaikenkokoisten mereen kulkeutuvien roskien m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, laatua, l\u00e4hteit\u00e4 ja kulkeutumisreittej\u00e4 koko Suomen rannikko- ja merialueella.<\/p>\n
Paljaalla silm\u00e4ll\u00e4 n\u00e4ht\u00e4vi\u00e4 roskia, eli makroroskia, on seurattu erityyppisill\u00e4 merenrannoilla. Seurannan tulosten mukaan Suomen rannoilla on keskim\u00e4\u00e4rin 240 roskakappaletta tuhannella neli\u00f6metrill\u00e4.<\/p>\n
\u201dRoskam\u00e4\u00e4r\u00e4t ovat pienimpi\u00e4 luonnontilaisilla rannoilla ja suurimpia kaupunkirannoilla. Noin 90 prosenttia rantaroskista on erilaisia muovi- tai vaahtomuovituotteita. L\u00e4hes 70 prosenttia kaikista kaupunkirantojen roskista on tupakantumppeja, kun taas luonnontilaisilla rannoilla tumppien osuus on v\u00e4h\u00e4isempi, noin 5 prosenttia\u201d, kertoo vanhempi tutkija\u00a0Sanna Suikkanen<\/strong>\u00a0SYKEst\u00e4.<\/p>\n L\u00e4hes puolet muusta rantaroskasta koostuu tunnistamattomista muovinriekaleista.<\/p>\n Luonnontilaisten rantojen roskista noin 60 %:n arvioitiin olevan per\u00e4isin maalta ja 40 %:n merelt\u00e4, meriliikenteest\u00e4 ja kalastuksesta.<\/p>\n Hulevedet t\u00e4rke\u00e4 kulkeutumisreitti<\/strong><\/p>\n Merenrantakaupunkien ymp\u00e4ristoasiantuntijoille l\u00e4hetetyn kyselytutkimuksen vastauksissa korostui hulevesien merkitys roskan kulkeutumisreittin\u00e4. Muita esiin nousseita roskaantumista aiheuttavia tekij\u00f6it\u00e4 ovat viem\u00e4rien ylivuototilanteet, laittomat kaatopaikat, kaduilta auratun lumen varastointi ja h\u00e4vitys, roska-astioiden riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys sek\u00e4 erilaiset rakennus- ja purkuty\u00f6t.<\/p>\n \u201dMikroskooppisen pienen muoviroskan, eli mikromuovin, tutkimus- ja seurantamenetelmi\u00e4 kehitet\u00e4\u00e4n jatkuvasti, mutta yhdennetty\u00e4 ohjeistusta niihin ei ole viel\u00e4 saatavilla. Suomen aluevesilt\u00e4 toistaiseksi ker\u00e4tyn aineiston perusteella mikromuovia on rannikkovesiss\u00e4 enemm\u00e4n kuin avomerell\u00e4\u201d, toteaa johtava tutkija\u00a0Outi Set\u00e4l\u00e4<\/strong>\u00a0SYKEst\u00e4.<\/p>\n Mikromuovien l\u00e4hteit\u00e4 arvioitiin k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 apuna saatavilla olevia tietoja kulutustottumuksista, tuotantoprosesseista, materiaalien kulumisesta ja materiaalivirroista. Selvityksess\u00e4 pyrittiin huomioimaan muiden maiden vastaavissa arvioissa merkitt\u00e4viksi todetut mikromuovien l\u00e4hteet.<\/p>\n Kosmetiikan ja hygieniatuotteiden mikromuovip\u00e4\u00e4st\u00f6t verrattain pienet<\/strong><\/p>\n Tulosten mukaan tieliikenne on merkitt\u00e4vin yksitt\u00e4inen mikromuovin l\u00e4hde Suomessa. Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n ajoneuvojen renkaiden kulumisesta syntyy noin 5 000\u201310 000 tonnia mikromuovip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 vuodessa. Tekonurmikenttien t\u00e4yteaineena k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4\u00e4 kumirouhetta joudutaan lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n kentille noin 1 000\u20136 000 tonnia vuodessa, mutta koska osa lis\u00e4ystarpeesta aiheutuu t\u00e4yteaineen tiivistymisest\u00e4 ajan kuluessa, luku ei yksiselitteisesti kuvaa ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n p\u00e4\u00e4tyv\u00e4n kumirouheen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Muovituotteiden raaka-aineista eli muovipelleteist\u00e4 arvioidaan aiheutuvan vuositasolla noin 360 tonnin mikromuovip\u00e4\u00e4st\u00f6t. Samaa suuruusluokkaa on maksimiarvio keinokuitutekstiilien pesusta aiheutuvista mikromuovip\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 (290 tn\/vuosi). Pois huuhdeltavista kosmetiikka- ja hygieniatuotteista aiheutuvat mikromuovip\u00e4\u00e4st\u00f6t (n. 5 tn\/vuosi) ovat muita p\u00e4\u00e4st\u00f6l\u00e4hteit\u00e4 pienemm\u00e4t.<\/p>\n H\u00e4iri\u00f6tt\u00f6m\u00e4sti toimiessaan nykyaikaiset j\u00e4tevedenpuhdistamot poistavat Suomessa tehokkaasti yhdyskuntaj\u00e4tevesiss\u00e4 olevaa mikromuovia, joten tekstiilien pesusta ja hygieniatuotteista aiheutuvista mikromuovip\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 vain muutama prosentti p\u00e4\u00e4tyy laskelmien mukaan lopulta vastaanottavaan vesist\u00f6\u00f6n. Merellisist\u00e4 roskal\u00e4hteist\u00e4 tarkasteltiin erityisesti kalastuksen ja kalankasvatuksen tuottamia mikromuovip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4. Arvion mukaan Suomen merialueen kaupallisessa kalastuksessa pyydyksist\u00e4 irtoaa enimmill\u00e4\u00e4n noin 17 tonnia ja kalankasvatuksen rakennemateriaaleista noin 30 tonnia mikromuovia vuodessa.<\/p>\n Suomen merialueen roskaantumisen l\u00e4hteet -selvityksen rahoitti Euroopan meri- ja kalatalousrahasto. Selvityksen teki Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus (SYKE) yhteisty\u00f6ss\u00e4 Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Liikenne- ja viestint\u00e4virasto Traficomin kanssa.<\/p>\nLis\u00e4tietoa<\/h3>\n