Vesist\u00f6jen tilaa uhkaa paitsi rehev\u00f6ityminen, my\u00f6s erilaisten haitta-aineiden aiheuttama kuormitus. Esimerkiksi l\u00e4\u00e4keaineilla on vesist\u00f6\u00f6n monia haitallisia vaikutuksia, kuten kaloihin kohdistuvat hormonaaliset muutokset.\u00a0 Erotustekniikan v\u00e4it\u00f6stutkimus LUT-yliopistossa tarkasteli edistyneit\u00e4 j\u00e4tevedenk\u00e4sittelytekniikoita.<\/p>\n
L\u00e4\u00e4keaineiden kulutus on ollut 2000-luvulla merkitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 kasvussa. Esimerkiksi diabetesl\u00e4\u00e4kkeiden kulutus OECD-maissa l\u00e4hes tuplaantui vuosien 2000 ja 2015 v\u00e4lill\u00e4, ja kulutus oli v\u00e4est\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n suhteutettuna suurinta Suomessa.<\/p>\n
LUT-yliopistosta tekniikan tohtoriksi valmistuva\u00a0Kimmo Arola<\/strong>\u00a0k\u00e4sitteli v\u00e4it\u00f6stutkimuksessaan edistyneit\u00e4 j\u00e4tevedenk\u00e4sittelytekniikoita, joilla pystytt\u00e4isiin tehostamaan haitta-aineiden poistoa ja ravinteiden talteenottoa kunnallisten j\u00e4tevesien puhdistuksessa.<\/p>\n \u201dKunnallisissa j\u00e4tevedenpuhdistamoissa perinteisesti k\u00e4ytettyj\u00e4 puhdistusprosesseja ei ole suunniteltu nykyisin yleisten haitta-aineiden, kuten l\u00e4\u00e4keaineiden, poistoon. Parempia tekniikoita on kuitenkin jo olemassa, jos niit\u00e4 halutaan ottaa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n\u201d, sanoo Arola.<\/p>\n Arola jatkaa, ett\u00e4 monet huonosti biohajoavat l\u00e4\u00e4keaineet, kuten tulehduskipugeeliss\u00e4 k\u00e4ytetty diklofenaakki ja masennusl\u00e4\u00e4kkeiss\u00e4 yleinen karbamatsepiini, poistuvat j\u00e4tevedenpuhdistuksessa eritt\u00e4in heikosti, usein alle 50%:sesti.<\/p>\n Haitta-aineiden poiston lis\u00e4ksi ravinteiden talteenotto on keskeinen tavoite uusille tai uudistettaville vedenpuhdistamoille.<\/p>\n \u201dFosfori on esimerkki ravinteesta, jonka talteenotto vedenpuhdistuksessa on paitsi ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelun, my\u00f6s ruoantuotannon resurssitehokkuuden vuoksi keskeist\u00e4. Lannoitteiden valmistuksessa t\u00e4rke\u00e4n fosforin saatavuus on v\u00e4est\u00f6nkasvun kiihtyess\u00e4 uhattuna.\u201d<\/p>\n Arola tarkasteli tutkimuksessaan eri membraani- eli kalvosuodatustekniikoita sek\u00e4 veden hapetusta pulssitetulla koronapurkauksella.\u00a0 Membraanitekniikoista tarkastelussa olivat nanosuodatus, k\u00e4\u00e4nteisosmoosi ja elektrodialyysi. Suurin osa tutkituista haitta-aineista poistui tarkastelluilla tekniikoilla yli 90 %:sesti.<\/p>\n \u201dMik\u00e4li tavoiteltaisiin vain haitta-aineiden poiston tehostusta, olisi hapetus usein soveltuvin tekniikka kunnalliseen j\u00e4tevedenk\u00e4sittelyyn. Jos taas tavoillaan lis\u00e4ksi ravinteiden talteenottoa ja my\u00f6s bakteerien sek\u00e4 virusten poistoa, kannattaa soveltaa membraanisuodatuksen tekniikkaa. Vaihtoehtoja kunnallisvesien parempaan puhdistukseen joka tapauksessa on\u201d, p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 Arola.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Vesist\u00f6jen tilaa uhkaa paitsi rehev\u00f6ityminen, my\u00f6s erilaisten haitta-aineiden aiheuttama kuormitus. Esimerkiksi l\u00e4\u00e4keaineilla on vesist\u00f6\u00f6n monia haitallisia vaikutuksia, kuten kaloihin kohdistuvat hormonaaliset muutokset.\u00a0 Erotustekniikan v\u00e4it\u00f6stutkimus LUT-yliopistossa tarkasteli edistyneit\u00e4 j\u00e4tevedenk\u00e4sittelytekniikoita.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-5682","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5682","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5682"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5682\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5683,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5682\/revisions\/5683"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5682"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=5682"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=5682"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=5682"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}