Yhdist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 teollisuuden j\u00e4temateriaalivirtoja ravinnepitoisten j\u00e4tevesien kanssa voidaan muodostaa hy\u00f6dyllinen uusiotuote, joka on my\u00f6s ymp\u00e4rist\u00f6kuormitukseltaan v\u00e4h\u00e4inen.<\/p>\n
Oulun yliopistossa julkaistu tutkimus tuo uusia keinoja teollisuuden sivuvirtojen sek\u00e4 j\u00e4temateriaalien kierr\u00e4tykseen ja hy\u00f6dynt\u00e4miseen kierr\u00e4tyslannoitteina.<\/p>\n
Teollisuuden j\u00e4temateriaalit, kuten paperitehtaan kuitusaviliete, voimalaitoksen lentotuhka sek\u00e4 kalkkikivilouhoksen dolomiittijae poistivat kohtalaisen tehokkaasti sek\u00e4 ammoniumtyppe\u00e4 ett\u00e4 fosfaattia j\u00e4tevesist\u00e4. Muodostuneet saostumat sis\u00e4lsiv\u00e4t kierr\u00e4tyslannoitteiksi tai lannoitteiden raaka-aineeksi soveltuvia yhdisteit\u00e4, kuten monetiittia, hydroksyyliapatiittia sek\u00e4 struviittia. Voimalaitoksen lentotuhka (maa-alkaliaktivoitu tuhka) ja dolomiitti toimivat sek\u00e4 typen ett\u00e4 fosforin poistossa ja paperitehtaan kalsinoitu kuitusaviliete toimi hyvin fosforin poistossa.<\/p>\n
Nyt julkistetussa v\u00e4it\u00f6stutkimuksessa poistettiin samanaikaisesti ammoniumtyppe\u00e4 ja fosfaattia saostamalla j\u00e4temateriaaleilla ensin synteettist\u00e4 vett\u00e4 kokeellisen vertailumateriaalin saamiseksi, sek\u00e4 lopuksi saostamalla todellisia j\u00e4tevesi\u00e4, kuten biokaasulaitoksen j\u00e4tevesi\u00e4 ja maataloudesta per\u00e4sin olevaa lietett\u00e4. Samalla tutkittiin muodostuneiden saostumien koostumusta ja niiden soveltuvuutta kierr\u00e4tyslannoitteiksi.<\/p>\n
\u201dTavoitteena on ehk\u00e4ist\u00e4 j\u00e4tteiden muodostumista, tehostaa j\u00e4temateriaalien kierr\u00e4tyst\u00e4 ja hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 erilaisia teollisuuden sivuvirtoja ja j\u00e4temateriaaleja\u201d, kommentoi v\u00e4it\u00f6ksen kustos, professori\u00a0Ulla Lassi<\/strong>\u00a0Oulun yliopistosta.<\/p>\n Fosfori- ja typpiyhdisteet ovat p\u00e4\u00e4ravinteita, jotka aiheuttavat vesist\u00f6iss\u00e4 mm. lev\u00e4n muodostusta, happikatoa ja rehev\u00f6itymist\u00e4. Ravinteita p\u00e4\u00e4see vesist\u00f6\u00f6n mm. maataloudesta, teollisuudesta, yhdyskuntaj\u00e4tevirroista sek\u00e4 energiantuotannosta. Teollisuuden j\u00e4temateriaaleista suurin osa on aiemmin p\u00e4\u00e4tynyt kaatopaikoille, mutta my\u00f6s Euroopan unionin (EU) muuttunut kiertotalousstrategia ja j\u00e4telains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 kannustaa etsim\u00e4\u00e4n uusia ratkaisuja teollisuuden prosessien parantamiseksi.<\/p>\n \u201dRavinteiden kierr\u00e4tys on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 sek\u00e4 vesist\u00f6jen rehev\u00f6itymisen est\u00e4miseksi ett\u00e4 fosforivarantojen riitt\u00e4vyyden turvaamiseksi\u201d, jatkaa tekniikan tohtori\u00a0Pekka Myllym\u00e4ki<\/strong>.<\/p>\n \u201dMyllym\u00e4en v\u00e4it\u00f6sty\u00f6ss\u00e4 aloitettu tutkimus jatkuu WaterPro (EAKR; Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun liitot) ja Waste Recycling (Karelia CBC) \u2013tutkimushankkeissa yhteisty\u00f6n\u00e4 yritysten kanssa\u201d, toteaa tutkijatohtori\u00a0Janne Pesonen<\/strong>\u00a0Oulun yliopistosta.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Yhdist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 teollisuuden j\u00e4temateriaalivirtoja ravinnepitoisten j\u00e4tevesien kanssa voidaan muodostaa hy\u00f6dyllinen uusiotuote, joka on my\u00f6s ymp\u00e4rist\u00f6kuormitukseltaan v\u00e4h\u00e4inen.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-5684","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5684","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5684"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5684\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5685,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5684\/revisions\/5685"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5684"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=5684"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=5684"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=5684"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}