{"id":57,"date":"2011-09-11T09:41:35","date_gmt":"2011-09-11T06:41:35","guid":{"rendered":"http:\/\/vesitalous.mobie.fi\/?p=57"},"modified":"2023-02-22T01:05:44","modified_gmt":"2023-02-21T23:05:44","slug":"pohjoismaiden-ymparistosta-loytyy-lukuisia-uusia-palonestoaineita","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2011\/09\/pohjoismaiden-ymparistosta-loytyy-lukuisia-uusia-palonestoaineita\/","title":{"rendered":"Pohjoismaiden ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 l\u00f6ytyy lukuisia uusia palonestoaineita"},"content":{"rendered":"

Pohjoismaiden ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 on l\u00f6ydetty laajalti uusia palonestoaineita mm. kaloista, vesist\u00f6jen sedimenteist\u00e4 ja j\u00e4teveden puhdistamojen lietteist\u00e4. L\u00f6ydettyjen aineiden merkityst\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6lle ei voida arvioida luotettavasti, koska niiden myrkyllisyytt\u00e4 ei viel\u00e4 tunneta. Uusien palonestoaineiden kulkeutumista ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n on selvitetty laajassa pohjoismaisessa tutkimuksessa.<\/p>\n

Markkinoille on tullut uusia palonestoaineita, koska osa aiemmin markkinoilla olleista palonestoaineista on todettu ymp\u00e4rist\u00f6lle vaaralliseksi ja niiden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 on rajoitettu tai k\u00e4ytt\u00f6 on kielletty kokonaan. Myrkyllisyyden lis\u00e4ksi palonestoaineiden ongelmana on hidas hajoaminen, kertyminen eli\u00f6ihin ja kulkeutuminen kauas p\u00e4\u00e4st\u00f6l\u00e4hteelt\u00e4. Palonestoaineita k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n syttymis- ja paloherkkyytt\u00e4 monenlaisissa materiaaleissa kuten muoveissa, kumeissa, eristysmateriaaleissa, tekstiileiss\u00e4 ja matoissa.<\/p>\n

Kartoituksessa analysoitiin kaikkiaan 16 ns. uutta bromia sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4\u00e4 ja yht\u00e4 klooria sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4\u00e4 palonestoainetta yhteens\u00e4 64 n\u00e4ytteest\u00e4 kaikista viidest\u00e4 pohjoismaasta ja F\u00e4rsaarilta. Useimpia n\u00e4ist\u00e4 aineista ei ole aiemmin tutkittu Suomessa ja hyvin v\u00e4h\u00e4n muissa pohjoismaissa. Kaikista tutkituista kohdetyypeist\u00e4 eli ilmasta, sedimentist\u00e4, j\u00e4tevesilietteest\u00e4 sek\u00e4 eli\u00f6ist\u00e4 l\u00f6ytyi kaikkia tutkittuja aineita. Joitakin aineita l\u00f6ytyi esimerkiksi jokaisesta lieten\u00e4ytteest\u00e4, mik\u00e4 osoittaa aineiden laajalle levinnytt\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Toisaalta aineryhmill\u00e4 oli my\u00f6s alueellisia eroja, joka voi viitata erilaisiin k\u00e4ytt\u00f6kohteisiin eri maissa ja alueilla.<\/p>\n

Vertailun vuoksi kartoitukseen sis\u00e4llytettiin my\u00f6s lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ll\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6rajoitettu aineryhm\u00e4, polybromatut difenyylieetterit (PBDE-yhdisteet). Tutkimuksessa havaittiin, ett\u00e4 joidenkin uusien aineiden pitoisuudet olivat samaa suuruusluokkaa kuin PBDE-yhdisteiden. Kartoituksen perusteella ei ole tarkoitus arvioida uudempien, korvaavien aineiden ymp\u00e4rist\u00f6riskej\u00e4, vaan luoda yleiskatsaus aineiden esiintymiseen ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. Riskien arvioimiseksi tarvitaan tarkennettua tietoa aineiden p\u00e4\u00e4st\u00f6l\u00e4hteist\u00e4, k\u00e4ytt\u00e4ytymisest\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 ja erityisesti aineiden vaikutuksista eli\u00f6ille.<\/p>\n

Uusia kemikaaleja on kartoitettu viimeisen kymmenen vuoden ajan Pohjoismaiden ministerineuvoston tuella. Tutkimuksia koordinoi ty\u00f6ryhm\u00e4, jossa on j\u00e4sen kaikista pohjoismaista. T\u00e4m\u00e4nkertaisen raportin on laatinut Norjan ilmatieteen laitos NILU ja ruotsalainen tutkimuslaitos IVL.<\/p>\n

Lis\u00e4tietoja<\/h2>\n

Erikoistutkija Jaakko Mannio, Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus, Kulutuksen ja tuotannon keskus, haitalliset aineet,
\npuh. 0400 148 604,
\netunimi.sukunimi@ymparisto.fi<\/p>\n

Julkaisu: Brominated Flame Retardants (BFR) in the Nordic Environment<\/a><\/p>\n

\"\"<\/a>
Kuva: Tatu Turunen<\/figcaption><\/figure>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Pohjoismaiden ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 on l\u00f6ydetty laajalti uusia palonestoaineita mm. kaloista, vesist\u00f6jen sedimenteist\u00e4 ja j\u00e4teveden puhdistamojen lietteist\u00e4. L\u00f6ydettyjen aineiden merkityst\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6lle ei voida arvioida luotettavasti, koska niiden myrkyllisyytt\u00e4 ei viel\u00e4 tunneta. Uusien palonestoaineiden kulkeutumista ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n on selvitetty laajassa pohjoismaisessa tutkimuksessa. Markkinoille on tullut uusia palonestoaineita, koska osa aiemmin markkinoilla olleista palonestoaineista on todettu ymp\u00e4rist\u00f6lle vaaralliseksi ja niiden …<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":317,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-57","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/57","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=57"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/57\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":7239,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/57\/revisions\/7239"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media\/317"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=57"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=57"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=57"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=57"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}