Mets\u00e4teollisuudesta per\u00e4isin olevat maanparannuskuidut v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t tehokkaasti maa-aineksen ja fosforin ravinnehuuhtoutumia pelloilta vesist\u00f6ihin usean vuoden ajan. Tulokset selvi\u00e4v\u00e4t Luonnonvarakeskuksen (Luke) Jokioisilla toteutetusta vuosien mittaisesta kentt\u00e4tutkimuksesta, jossa on selvitetty maanparannuskuitujen tehoa ehk\u00e4ist\u00e4 maatalouden huuhtoumia.<\/p>\n
Maanparannuskuiduilla tehdyt kokeet t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4t Luken koesarjaa, jossa tutkitaan muun muassa kipsi\u00e4 ja rakennekalkkia nopeavaikutteisina vesiensuojelukeinoina. Kes\u00e4ll\u00e4 tutkimus laajenee valuma-aluemittakaavaan, kun kuituk\u00e4sittelyn vaikutuksia l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n seuraamaan Tuusulassa.<\/p>\n
Luken tutkimuspellolta nostetaan parasta aikaa maamonoliittin\u00e4ytteit\u00e4. Traktorilla kairataan n\u00e4ytteet peltolohkolta, jolle on viisi vuotta sitten levitetty kolmea erityyppist\u00e4 maanparannuskuitua. Laboratoriossa teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 sadetuskokeessa selvitet\u00e4\u00e4n, paljonko maasta irtoaa fosforia, typpe\u00e4 ja liukoista hiilt\u00e4 veteen.<\/p>\n
\u00ad\u00ad\u00ad\u2013 Tulokset osoittavat kuiduilla k\u00e4sitellyn maan kest\u00e4v\u00e4n sateen vaikutusta paremmin kuin k\u00e4sittelem\u00e4t\u00f6n maa, mink\u00e4 seurauksena sek\u00e4 kiintoaines- ett\u00e4 fosforikuormitus ovat alentuneet nelj\u00e4n vuoden tutkimusjakson aikana. Erilaiset maanparannuskuidut ovat v\u00e4hent\u00e4neet valumaveden kiintoainepitoisuutta 30\u201380 % ja kokonaisfosforipitoisuutta l\u00e4hes saman verran k\u00e4sittelem\u00e4tt\u00f6m\u00e4\u00e4n koej\u00e4seneen verrattuna, erikoistutkija Risto Uusitalo Lukesta kertoo.<\/p>\n
L\u00e4mpim\u00e4t talvet lis\u00e4\u00e4v\u00e4t tarvetta tutkimukselle ja ratkaisuille<\/strong><\/p>\n Leutojen, roudattomien ja sateisten talvien yleistyess\u00e4 huuhtoumat vesist\u00f6ihin lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t. Suomen Ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen mittaukset osoittivat, ett\u00e4 joulu\u2013helmikuussa fosforikuorma Saaristomereen oli l\u00e4hell\u00e4 mittaushistorian enn\u00e4tyst\u00e4.<\/p>\n \u2013 Tutkimuksemme osoitti kompostoidun ja kalkkistabiloidun ravinnekuidun sek\u00e4 ravinnek\u00f6yh\u00e4n nollakuidun toimivan vesiensuojelumenetelmin\u00e4. T\u00e4m\u00e4 lis\u00e4\u00e4 viljelij\u00e4n valinnanvaraa valita omalle peltolohkolleen soveltuva materiaali esimerkiksi pellon pH:n tai fosforiluvun mukaan. Markkinoilla on my\u00f6s luomukelpoisia kuitupohjaisia maanparannustuotteita, joten edellytykset laaja-alaiseen kuitujen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ovat hyv\u00e4t, Luken erikoistutkija Kimmo Rasa sanoo.<\/p>\n Rasa muistuttaa, ett\u00e4 nollakuitua k\u00e4ytett\u00e4ess\u00e4 pit\u00e4\u00e4 huomioida, ett\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntynyt mikrobitoiminta sitoo maasta typpe\u00e4 ensimm\u00e4isen\u00e4 satokautena. T\u00e4m\u00e4n voi ottaa huomioon esimerkiksi sovittamalla levityksen viljelykiertoon. Muutoin kuitujen satovaikutukset olivat v\u00e4h\u00e4isi\u00e4 tai aavistuksen suotuisia.<\/p>\n Kompostoitu ravinnekuitu lis\u00e4si hieman maan hiilipitoisuutta, ja kaikki kuidut vaikuttivat selke\u00e4sti maan mikrobistoon. Erityisesti hiilen varastoitumista pysyv\u00e4\u00e4n muotoon mikrobitoiminnan seurauksena selvitet\u00e4\u00e4n kent\u00e4ll\u00e4 teht\u00e4viss\u00e4 jatkotutkimuksissa. Tarkoituksena on hankkia kent\u00e4lle my\u00f6s jatkorahoitusta ja tutkia, miten kuitujen uusintalevitys vaikuttaa ravinnekuormitukseen ja peltomaan muihin ominaisuuksiin.<\/p>\n Vuoden 2021 loppuun jatkuvassa Ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6n johtaman Maatalouden vesiensuojeluohjelman rahoittamassa KUITU-hankkeessa siirryt\u00e4\u00e4n tutkimaan kuituk\u00e4sittelyn vaikutuksia k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n maatalousymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 Tuusulanj\u00e4rven valuma-alueella. Alueella on jo vedenlaadun automaattinen seuranta k\u00e4ynniss\u00e4, ja kuituja levitet\u00e4\u00e4n vuoden 2020 aikana. Samalla ker\u00e4t\u00e4\u00e4n viljelij\u00f6iden kokemuksia kuitujen k\u00e4yt\u00f6st\u00e4. Yhdess\u00e4 Jokioisten kentt\u00e4kokeiden tulosten kanssa saadaan hyv\u00e4 k\u00e4sitys siit\u00e4, miten kuitulis\u00e4ykset vaikuttavat k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n viljelyyn ja ravinteiden kulkeutumiseen pellolta.<\/p>\n Kuiduilla lis\u00e4\u00e4 orgaanista ainesta ja kasvukuntoa<\/strong><\/p>\n Maanparannuskuidut ovat mets\u00e4teollisuuden sivutuotteista maatalouteen jalostettuja ravinnepitoisia maanparannusaineita, jotka soveltuvat k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi kaikilla kivenn\u00e4ismailla.<\/p>\n \u2013 Maanparannuskuiduilla lis\u00e4t\u00e4\u00e4n maaper\u00e4\u00e4n merkitt\u00e4v\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4 orgaanista ainesta, jolloin vedenpid\u00e4tyskyvyn lis\u00e4ksi parannetaan maan kasvukuntoa ja muokkautuvuutta. N\u00e4in k\u00e4sittelyll\u00e4 on my\u00f6s agronominen hy\u00f6ty. Sit\u00e4 suurempi hy\u00f6ty saavutetaan mit\u00e4 alhaisempi on maan hiilipitoisuus l\u00e4ht\u00f6tilanteessa, kertoo tutkimus- ja kehitysp\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Ossi Kinnunen Soilfoodilta. Yritys jalostaa ja markkinoi maanparannuskuituja.<\/p>\n Orgaanisen aineksen m\u00e4\u00e4r\u00e4 suomalaisilla maatalousmailla laskee jatkuvasti. Esimerkiksi Suomessa kivenn\u00e4ismailta h\u00e4vi\u00e4\u00e4 vuosittain noin 220 kg hiilt\u00e4 hehtaarilta. Varsinais-Suomen kivenn\u00e4ismailla orgaanisen aineksen pitoisuudet ovat alhaisia, mik\u00e4 v\u00e4hent\u00e4\u00e4 ravinteiden pid\u00e4tt\u00e4ytymist\u00e4 ja n\u00e4in ollen lis\u00e4\u00e4 huuhtoumariski\u00e4 ja eroosiota.<\/p>\n \u2013 My\u00f6s viljelyk\u00e4yt\u00e4nteill\u00e4, kuten kasvipeitteisyyden lis\u00e4\u00e4misell\u00e4, oikea-aikaisella ja tarpeenmukaisella lannoituksella sek\u00e4 kevennetyill\u00e4 muokkausmenetelmill\u00e4 voidaan pienent\u00e4\u00e4 paitsi ravinnehuuhtoumia my\u00f6s v\u00e4hent\u00e4\u00e4 lannoituksen tarvetta, kun ravinteet j\u00e4\u00e4v\u00e4t peltoon vesist\u00f6ihin huuhtoutumisen sijaan, Kinnunen lis\u00e4\u00e4.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Mets\u00e4teollisuudesta per\u00e4isin olevat maanparannuskuidut v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t tehokkaasti maa-aineksen ja fosforin ravinnehuuhtoutumia pelloilta vesist\u00f6ihin usean vuoden ajan. Tulokset selvi\u00e4v\u00e4t Luonnonvarakeskuksen (Luke) Jokioisilla toteutetusta vuosien mittaisesta kentt\u00e4tutkimuksesta, jossa on selvitetty maanparannuskuitujen tehoa ehk\u00e4ist\u00e4 maatalouden huuhtoumia.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-5715","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5715","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5715"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5715\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5716,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5715\/revisions\/5716"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5715"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=5715"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=5715"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=5715"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}