{"id":5717,"date":"2020-05-17T22:11:36","date_gmt":"2020-05-17T19:11:36","guid":{"rendered":"https:\/\/vesitalous.fi\/?p=5717"},"modified":"2020-05-17T22:11:36","modified_gmt":"2020-05-17T19:11:36","slug":"vaitos-arktisilla-alueilla-maaperan-vedella-on-suuri-vaikutus-kasvillisuuteen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2020\/05\/vaitos-arktisilla-alueilla-maaperan-vedella-on-suuri-vaikutus-kasvillisuuteen\/","title":{"rendered":"V\u00e4it\u00f6s: Arktisilla alueilla maaper\u00e4n vedell\u00e4 on suuri vaikutus kasvillisuuteen"},"content":{"rendered":"<p>Luonnonmaantieteilij\u00e4 <strong>Julia Kemppisen<\/strong> v\u00e4it\u00f6stutkimuksen mukaan vesiolot vaikuttavat kasvillisuuden eri lajiryhmiin, kuten putkilokasveihin, sammaleihin ja j\u00e4k\u00e4liin, sek\u00e4 yksil\u00f6ihin ett\u00e4 yhteis\u00f6ihin. T\u00e4m\u00e4 tieto korostaa kosteuden merkityst\u00e4 herk\u00e4ss\u00e4 arktisessa ekosysteemiss\u00e4, jota koettelevat suuret mullistukset.<!--more--><\/p>\n<p>Maaper\u00e4n kosteus ja sen alueellinen vaihtelu ovat maaper\u00e4n ja pinnanmuotojen s\u00e4\u00e4telemi\u00e4, mutta my\u00f6s puuvartinen kasvillisuus s\u00e4\u00e4telee sit\u00e4. Paljakka ymp\u00e4rist\u00f6 pensastuu ja t\u00e4m\u00e4 tulee vaikuttamaan ilmastoon veden, energian ja hiilen kierron kautta.<\/p>\n<p>\u2013 Vesi on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 el\u00e4m\u00e4lle, my\u00f6s kasveille. Vesi vaikuttaa kasvillisuuden kasvuun, eloonj\u00e4\u00e4ntiin ja alueelliseen esiintyvyyteen ja sen vuoksi olen kiinnostunut juuri kosteusoloista, sanoo Julia Kemppinen<\/p>\n<p>V\u00e4it\u00f6skirjaansa varten Kemppinen ker\u00e4si aineistoa eri puolilla Arktista. Tutkimusmatkat veiv\u00e4t Kilpisj\u00e4rven Saana-tunturilta L\u00e4nsi-Gr\u00f6nlantiin ja Huippuvuorille asti.<\/p>\n<p>Kemppinen on v\u00e4it\u00f6sty\u00f6ss\u00e4\u00e4n mallintanut maaper\u00e4n kosteuden alueellista ja ajallista vaihtelua, tehnyt kosteusmallinnusta k\u00e4ytt\u00e4en apunaan tietoa paljakan suurimmista kasveista, eli varvuista ja pensaista, sek\u00e4 tarkastellut kosteuden vaikutusta paljakkakasvillisuuteen.<\/p>\n<p>V\u00e4it\u00f6stutkimuksen loppup\u00e4\u00e4telm\u00e4 on, ett\u00e4 vesi on todella merkitt\u00e4v\u00e4 paljakkakasvillisuuden s\u00e4\u00e4telij\u00e4, sill\u00e4 vesi vaikuttaa monilla tavoin kasveihin. N\u00e4iden teemojen parissa Kemppinen jatkaa my\u00f6s v\u00e4it\u00f6ksen j\u00e4lkeisess\u00e4 tutkimuksessaan, sill\u00e4 h\u00e4n haluaa seuraavaksi selvitt\u00e4\u00e4 mit\u00e4 pohjoisen ekosysteemeille k\u00e4y, jos vesiolot muuttuvat l\u00e4mpenemisen my\u00f6t\u00e4.<\/p>\n<p>Kemppinen teki v\u00e4it\u00f6skirjansa BioGeoClimate Modelling Lab -tutkimusryhm\u00e4ss\u00e4, jota johtaa professori <strong>Miska Luoto<\/strong> Geotieteiden ja maantieteen osastolta.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Luonnonmaantieteilij\u00e4 Julia Kemppisen v\u00e4it\u00f6stutkimuksen mukaan vesiolot vaikuttavat kasvillisuuden eri lajiryhmiin, kuten putkilokasveihin, sammaleihin ja j\u00e4k\u00e4liin, sek\u00e4 yksil\u00f6ihin ett\u00e4 yhteis\u00f6ihin. T\u00e4m\u00e4 tieto korostaa kosteuden merkityst\u00e4 herk\u00e4ss\u00e4 arktisessa ekosysteemiss\u00e4, jota koettelevat suuret mullistukset.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-5717","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5717","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5717"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5717\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5718,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5717\/revisions\/5718"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5717"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=5717"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=5717"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=5717"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}