Jokien virtaamat ovat eri puolilla Lappia poikkeuksellisen korkealla, ja ennustetut suurtulvat n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t toteutuvan ensi viikon aikana. Keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isen kev\u00e4ttulvan taso on ylitetty ainakin Rovaniemell\u00e4 ja Kittil\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n
Lapin ELY-keskus ja Tulvakeskus varoittavat, ett\u00e4 poikkeuksellisen suuressa tulvatilanteessa vesi voi katkaista tieyhteyksi\u00e4 ja tulvavahinkoja voi synty\u00e4 niill\u00e4kin alueilla miss\u00e4 aiemmin tulvavahinkoja ei ole ollut. Mik\u00e4li ensi viikolla ennustetut sateet toteutuvat suurina, voi tilanne vaikeutua entisest\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Kittil\u00e4ss\u00e4 Ounasjoen tulvan korkeus on l\u00e4hestym\u00e4ss\u00e4 vahinkorajaa ja veden arvioidaan nousevan viel\u00e4 noin metrin. Tulvan suuruus on hyvin l\u00e4hell\u00e4 vuoden 2005 suurtulvaa. Virtaaman arvioidaan nousevan 1100 m3\/s tason tuntumaan. Kittil\u00e4ss\u00e4 t\u00e4rke\u00e4t kohteet ja asuinrakennukset on saatu suojattua, mutta vahinkoja voi synty\u00e4 muille rakennuksille ja m\u00f6keille.<\/p>\n
Rovaniemell\u00e4 Kemijoen virtaamat ovat kasvaneet muutamassa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 ja virtaama Valajaskosken havaintoasemalla on noin 3500 m3\/s. Vedenkorkeus Lainaan havaintoasemalla on l\u00e4hell\u00e4 vahinkorajaa ja sen arvioidaan nousevan viel\u00e4 noin 30 – 50 cm. Tulvan suuruus on hyvin l\u00e4hell\u00e4 samaa tasoa kuin vuosien 1973 ja 1993 tulvissa. Vuoden 1993 tulvan tason ylittyminen pyrit\u00e4\u00e4n est\u00e4m\u00e4\u00e4n Kemij\u00e4rven s\u00e4\u00e4nn\u00f6stelyn avulla.<\/p>\n
Sek\u00e4 Kittil\u00e4ss\u00e4 ett\u00e4 Rovaniemell\u00e4 tulvan arvioidaan kest\u00e4v\u00e4n poikkeuksellisen pitk\u00e4\u00e4n. Vesi voi pysy\u00e4 korkealla l\u00e4hes viikon ajan, mik\u00e4 voi aiheuttaa haasteita tilap\u00e4isten tulvasuojausten kest\u00e4vyyteen. Tulva on suurimmillaan ensi viikon alussa tai viikon puoliv\u00e4lin vaiheilla.<\/p>\n
Ivalojoen virtaamat ovat kasvaneet ennustettua nopeammin. Tulvahuipun arvioidaan olevan viikonvaihteessa tai heti ensi viikon alkupuolella. Ivalojoen virtaama on nyt Pajakosken havaintoasemalla noin 700 m3\/s suuruista virtaamaa ja sen arvioidaan nousevan noin 1000 kuutiometriin sekunnissa, joka on hyvin l\u00e4hell\u00e4 vuoden 2005 tulvan virtaaman tasoa. Ivalon keskustassa tulva pysynee tulvapenkereiden tason alapuolella, mutta vahinkoja voi synty\u00e4 penkereiden ulkopuolella.<\/p>\n
Tornionjoella\u00a0tulvahuipun arvioidaan olevan ensi viikon loppupuolella tai kes\u00e4kuun toisen viikon alussa. Virtaamat ovat kasvaneet jo yli keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isen kev\u00e4ttulvan tason ja niiden ennustetaan kasvavan l\u00e4helle enn\u00e4tyslukemia. Vedenkorkeuden arvioidaan nousevan viel\u00e4 reilun metrin nykyist\u00e4 korkeammalle. N\u00e4ill\u00e4 n\u00e4kymin Tornionjoen vedenpinta j\u00e4\u00e4\u00a0Torniossa ja Pellossa\u00a0tulvapenkereiden alapuolelle, mutta pengerrettyjen alueiden ulkopuolella voi synty\u00e4 jonkin verran vahinkoja. My\u00f6s Muonionjoella tulvaennusteet ovat poikkeuksellisen suuret ja tulvan arvioidaan nousevan vuoden 1968 enn\u00e4tystulvan tuntumaan. Muonion alueelle on vaarassa synty\u00e4 tulvavahinkoja, jos vesi nousee vuoden 1968 tulvan tasolle.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Jokien virtaamat ovat eri puolilla Lappia poikkeuksellisen korkealla, ja ennustetut suurtulvat n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t toteutuvan ensi viikon aikana. Keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isen kev\u00e4ttulvan taso on ylitetty ainakin Rovaniemell\u00e4 ja Kittil\u00e4ss\u00e4.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-5737","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5737","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5737"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5737\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5738,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5737\/revisions\/5738"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5737"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=5737"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=5737"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=5737"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}