{"id":5766,"date":"2020-06-07T20:43:22","date_gmt":"2020-06-07T17:43:22","guid":{"rendered":"https:\/\/vesitalous.fi\/?p=5766"},"modified":"2020-06-07T20:43:22","modified_gmt":"2020-06-07T17:43:22","slug":"fosforin-poistaminen-kunnallisista-jatevesista-onnistuu-aiempaa-kemikaalittomammin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2020\/06\/fosforin-poistaminen-kunnallisista-jatevesista-onnistuu-aiempaa-kemikaalittomammin\/","title":{"rendered":"Fosforin poistaminen kunnallisista j\u00e4tevesist\u00e4 onnistuu aiempaa kemikaalittomammin"},"content":{"rendered":"

LUT-yliopiston vedenpuhdistuksen ja membraanitekniikan asiantuntijat\u00a0Mika M\u00e4ntt\u00e4ri\u00a0<\/strong>ja\u00a0Mari Kallioinen<\/strong>\u00a0tutkimusryhmineen ovat osoittaneet, ett\u00e4 terti\u00e4\u00e4ripuhdistustekniikoista membraani- eli suodatuskalvomenetelm\u00e4 soveltuu fosforin poistamiseen kodeissa syntyv\u00e4st\u00e4 j\u00e4tevedest\u00e4.<\/p>\n

Fosfori p\u00e4\u00e4tyy j\u00e4teveteen ruoan valmistuksen ja sy\u00f6misen kautta. Yksi asukas tuottaa\u00a0keskim\u00e4\u00e4rin 150 litraa j\u00e4tevett\u00e4 vuorokaudessa<\/a>.<\/p>\n

J\u00e4tevedenpuhdistamoilla puhdistettavan veden fosforipitoisuus on saatava aiempaa pienemm\u00e4ksi ennen sen laskemista luontoon, sill\u00e4 fosfori aiheuttaa luonnonvesiss\u00e4 ep\u00e4toivottua rehev\u00f6itymist\u00e4.<\/p>\n

”J\u00e4\u00e4nn\u00f6sfosfori on j\u00e4tevedess\u00e4 tutkimustemme mukaan hyvin pienen\u00e4 kiintoaineena, joten se on mahdollista erottaa vedest\u00e4 tiiviill\u00e4 suodattimella ilman kemikaaleja. Veden laatu on saatu hyvin puhtaaksi, kun on k\u00e4ytetty suodatinmateriaalia, jonka huokosten reik\u00e4koko on 1 mikrometri\u00e4 tai v\u00e4hemm\u00e4n”, Mari Kallioinen kertoo.<\/p>\n

Menetelm\u00e4 on testattu toimivaksi Lappeenrannasta, Savitaipaleelta, Luum\u00e4elt\u00e4 ja Kouvolasta j\u00e4tevedenpuhdistamoilta haetuilla n\u00e4ytteill\u00e4.<\/p>\n

Perinteinen puhdistusprosessi ei riit\u00e4<\/strong><\/p>\n

Membraanisuodatus on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 monilla teollisuudenaloilla, esimerkiksi j\u00e4tevesien puhdistuksessa mets\u00e4teollisuudessa ja meijeriteollisuudessa tuotteiden valmistuksessa.<\/p>\n

Kunnalliset j\u00e4tevedet k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n Suomessa hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 mikrobeja, jotka hajottavat vedess\u00e4 olevia orgaanisia yhdisteit\u00e4 ja k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t niit\u00e4 omaan kasvuunsa. Fosforia j\u00e4\u00e4 kuitenkin t\u00e4ss\u00e4 prosessissa puhdistettuun veteen liikaa. Siksi sit\u00e4 joudutaan poistamaan kunnallisesta j\u00e4tevedest\u00e4 kemikaaleilla saostamalla biologisen puhdistusprosessin yhteydess\u00e4.<\/p>\n

Mik\u00e4 M\u00e4ntt\u00e4ri sanoo, ett\u00e4 fosforin p\u00e4\u00e4st\u00f6rajojen tiukentuessa perinteinen prosessi ei riit\u00e4 vaan tarvitaan terti\u00e4\u00e4risi\u00e4 puhdistusvaiheita.<\/p>\n

”Esimerkiksi Lappeenrannan fosforipitoisuusraja 0,1 milligrammaa litrassa on Suomen tiukimpia, sill\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 vedet on laskettu puhdistamoilta hyvin pieniin vesist\u00f6ihin. N\u00e4in alhaisiin fosforipitoisuuksiin p\u00e4\u00e4semiseksi joudutaan k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n lis\u00e4\u00e4 kemikaaleja tai, kuten LUTilla on osoitettu, membraanisuodatusta”, Mika M\u00e4ntt\u00e4ri sanoo.<\/p>\n

Membraaniteknologia on jo saatavilla<\/strong><\/p>\n

K\u00e4ytett\u00e4ess\u00e4 membraanisuodatusta j\u00e4\u00e4nn\u00f6sfosforin poistossa tarvitaan v\u00e4hemm\u00e4n kemikaaleja saostukseen verrattuna. Menetelm\u00e4 on tehokas my\u00f6s veden kokonaislaadun parantamisessa. Tihe\u00e4 suodatinkalvo ei p\u00e4\u00e4st\u00e4 l\u00e4vitseen my\u00f6sk\u00e4\u00e4n virusbakteereja, orgaanisia aineita, mikromuoveja tai muita kiintoaineita.<\/p>\n

”Kun virukset saadaan pois, ei puhdistusprosessissa tarvita esimerkiksi ultraviolettivalolla teht\u00e4v\u00e4\u00e4 desinfiointia. Ja koska menetelm\u00e4 on kemikaaliton, ei puhdistuksessa muutoin k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4\u00e4 alumiiniakaan p\u00e4\u00e4dy luontoon”, M\u00e4ntt\u00e4ri toteaa.<\/p>\n

Asiantuntijoiden mukaan kokonaisvaltainen terti\u00e4\u00e4rimenetelm\u00e4 olisikin syyt\u00e4 huomioida uusia vedenpuhdistamoita suunniteltaessa.<\/p>\n

Membraanisuodatusvaihe on lis\u00e4tt\u00e4viss\u00e4 my\u00f6s vanhoihin puhdistamoihin niiden modernisoimisen yhteydess\u00e4. Kallioisen mukaan moni suomalaispuhdistamo on uudistumisen edess\u00e4, sill\u00e4 vanhentunut teknologia ei en\u00e4\u00e4 pure p\u00e4\u00e4st\u00f6laatuun ja -m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n, jota yhteiskuntamme vesiin syyt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

”Mik\u00e4 parasta, t\u00e4m\u00e4 membraaniteknologia on jo saatavilla. Tarvitaan vain rohkeita kunnallisia puhdistamoita, jotka uskaltavat investoida uusiin puhdistusvaiheisiin”, Mari Kallioinen kannustaa.<\/p>\n

H\u00e4n uumoilee membraaniteknologian hy\u00f6dytt\u00e4v\u00e4n vedenpuhdistamoita my\u00f6s tulevaisuudessa, jos ja kun puhdistetun j\u00e4teveden l\u00e4\u00e4keainepitoisuusrajat astuvat voimaan.<\/p>\n

”Siit\u00e4, ett\u00e4 vesi on saatu j\u00e4\u00e4nn\u00f6sfosforin poistossa kiintoaineettomaksi, on selke\u00e4\u00e4 hy\u00f6ty\u00e4, kun l\u00e4\u00e4keainej\u00e4\u00e4mien poistamiseen k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n nanosuodatusta tai hapetusta”, Kallioinen tiet\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Membraani- eli suodatuskalvomenetelm\u00e4ll\u00e4 j\u00e4\u00e4nn\u00f6sfosforin poistoon voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 esimerkiksi polymeerisi\u00e4 suodatusmembraaneja. LUTilla testataan parhaillaan membraanin valmistamista mets\u00e4teollisuuden sivuainevirroista tai tekstiilij\u00e4tteest\u00e4 saatavasta selluloosasta.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

LUT-yliopiston vedenpuhdistuksen ja membraanitekniikan asiantuntijat\u00a0Mika M\u00e4ntt\u00e4ri\u00a0ja\u00a0Mari Kallioinen\u00a0tutkimusryhmineen ovat osoittaneet, ett\u00e4 terti\u00e4\u00e4ripuhdistustekniikoista membraani- eli suodatuskalvomenetelm\u00e4 soveltuu fosforin poistamiseen kodeissa syntyv\u00e4st\u00e4 j\u00e4tevedest\u00e4.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-5766","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5766","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5766"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5766\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5767,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5766\/revisions\/5767"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5766"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=5766"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=5766"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=5766"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}