Freshabit LIFE IP -hankkeessa panokset ovat kovat, kun Etel\u00e4-Suomen heikentyneet raakkukannat halutaan pelastaa sukupuutolta. Mustionjoen ja \u00c4ht\u00e4v\u00e4njoen jokihelmisimpukat ovat saaneet laitoskasvatuksessa Konnevedell\u00e4 j\u00e4lkel\u00e4isi\u00e4, joiden palautusta luontoon kokeillaan t\u00e4n\u00e4 kes\u00e4n\u00e4.<\/p>\n
Uudellamaalla sijaitsevan Mustionjoen ja Pohjanmaalla sijaitsevan \u00c4ht\u00e4v\u00e4njoen jokihelmisimpukat eli raakut on todettu liian huonokuntoisiksi lis\u00e4\u00e4ntym\u00e4\u00e4n luonnossa, ja syksyll\u00e4 2016 niit\u00e4 siirrettiin kuntoutukseen Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston Konneveden tutkimusasemalle. Kahden vuoden hell\u00e4 hoiva, ruokinta ja puhdas vesi tuottivat tulosta: syksyll\u00e4 2018 raakut tuottivat glokidium-toukkia. Toukat kasvoivat talven lohen ja taimenen kiduksilla, kunnes aloittivat el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 pienen pienin\u00e4 simpukoina hein\u00e4kuussa 2019. T\u00e4n\u00e4 kes\u00e4n\u00e4 kokeillaan, kuinka 2-3 mm suuruisiksi kasvaneet poikaset p\u00e4rj\u00e4\u00e4v\u00e4t kotivesiss\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Pienet simpukat on laitettu rei\u2019itettyihin pleksilevyihin, joiden suojana on verkkoa. Levyt on viety tarkkaan valittuihin paikkoihin Mustionjokeen ja \u00c4ht\u00e4v\u00e4njokeen, ja niit\u00e4 k\u00e4yd\u00e4\u00e4n s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti puhdistamassa. Vastaavanlaiset levyt on j\u00e4tetty my\u00f6s Konneveden tutkimusasemalle, jotta simpukoiden kasvua ja vointia eri olosuhteissa voidaan vertailla.<\/p>\n
– Vesien liettyminen est\u00e4\u00e4 veden virtailun joen pohjasorassa tukahduttaen raakun pienet poikaset. My\u00f6s kalojen vaelluksen est\u00e4v\u00e4t rakenteet ovat ongelma, koska raakun toukka tarvitsee populaatiosta riippuen lohen tai taimenen kehitty\u00e4kseen simpukaksi. Koska raakku el\u00e4\u00e4 jopa 200-vuotiaaksi, niin aikuisia raakkuja tavataan viel\u00e4 kymmeni\u00e4 vuosia sen j\u00e4lkeen, kun populaation lis\u00e4\u00e4ntyminen on loppunut. Aikuiset raakut ovat melkoisen kest\u00e4vi\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6muutoksille, mutta kun niidenkin kunto heikkenee, osoittautui laitoskuntoutus keinoksi palauttaa jopa vanhojenkin raakkujen lis\u00e4\u00e4ntymiskyky, kertoo professori Jouni Taskinen Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopistosta. Nyt testataan kuntoutuksen avulla aikaansaatujen \u201dkoeputkipoikasten\u201d kasvua jokivedess\u00e4 ja ker\u00e4t\u00e4\u00e4n kokemuksia tulevia istutuksia varten.<\/p>\n
Suurin osa raakun poikasista saa jatkaa kasvuaan laitoskasvatuksessa viel\u00e4 vuoden, mutta t\u00e4m\u00e4n kes\u00e4n koeistutukset kertovat, mink\u00e4laiset niiden mahdollisuudet ovat selvit\u00e4 kotivesiss\u00e4\u00e4n.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Freshabit LIFE IP -hankkeessa panokset ovat kovat, kun Etel\u00e4-Suomen heikentyneet raakkukannat halutaan pelastaa sukupuutolta. Mustionjoen ja \u00c4ht\u00e4v\u00e4njoen jokihelmisimpukat ovat saaneet laitoskasvatuksessa Konnevedell\u00e4 j\u00e4lkel\u00e4isi\u00e4, joiden palautusta luontoon kokeillaan t\u00e4n\u00e4 kes\u00e4n\u00e4.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-5769","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5769","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5769"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5769\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5771,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5769\/revisions\/5771"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5769"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=5769"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=5769"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=5769"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}