Uuden tutkimuksen mukaan 1,5 miljardia ihmist\u00e4 saa tarvitsemansa veden vuoristoalueilta alkunsa saavista joista vuoteen 2050 menness\u00e4. Vain kest\u00e4v\u00e4ll\u00e4 kehityksell\u00e4 voidaan varmistaa vuoristoalueiden s\u00e4ilyminen maailman vesitorneina my\u00f6s tulevaisuudessa.<\/p>\n
Erityisesti maatalousmaan keinokastelun voimakas lis\u00e4\u00e4ntyminen on johtanut siihen, ett\u00e4 monet maailman alankoalueet ovat riippuvaisia vuoristoalueilta per\u00e4isin olevista vesivaroista. T\u00e4t\u00e4 riippuvuutta arvioitiin ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa globaalilla tasolla Z\u00fcrichin yliopiston johtamassa tutkimuksessa, jossa verrattiin vuoristoalueilta alkunsa saavien vesivarojen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 alankoalueiden paikallisiin vesivaroihin ja vedenkulutukseen. Tutkimuksen tulokset on juuri julkaistu arvostetussa Nature Sustainability -julkaisussa, ja ne tarjoavat eritt\u00e4in tarkkaa tietoa maailman vesivarantojen alueellisista eroista ja ominaispiirteist\u00e4.<\/p>\n
\u201dMonilla alueilla, kuten L\u00e4hi-id\u00e4ss\u00e4, Pohjois-Afrikassa ja osin my\u00f6s Pohjois-Amerikassa, Etel\u00e4-Amerikassa ja Australiassa, ruoantuotantoon tarvittavat vesivarat ovat vahvasti riippuvaisia vuoristoalueilta valuvasta vedest\u00e4\u201d, sanoo tutkimuksen vet\u00e4j\u00e4\u00a0Daniel Viviroli<\/strong>\u00a0Z\u00fcrichin yliopiston maantieteen laitokselta. T\u00e4h\u00e4n saakka tutkimus on keskittynyt p\u00e4\u00e4asiassa Aasian vuoristoalueilta alkunsa saavien jokien valuma-alueille.<\/p>\n Riippuvuus vuoristojen vesivarannoista on kasvanut voimakkaasti 1960-luvulta l\u00e4htien. Vaikka veden k\u00e4ytt\u00f6 on tehostunut, vedenkulutus on tuplaantunut nopean v\u00e4est\u00f6nkasvun my\u00f6t\u00e4 viimeisen 50 vuoden aikana. 1960-luvulla vain 7 prosenttia alankoalueiden v\u00e4est\u00f6st\u00e4 oli vahvasti riippuvaisia vuoristoalueiden vedest\u00e4, mutta osuuden ennustetaan nousevan 24 prosenttiin vuoteen 2050 menness\u00e4. Se tarkoittaa yhteens\u00e4 noin 1,5 miljardia ihmist\u00e4. Tutkijat k\u00e4yttiv\u00e4t analyyseiss\u00e4\u00e4n niin kutsuttua keskitien skenaariota v\u00e4est\u00f6n kasvun sek\u00e4 teknologisen, taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen arvioimiseen.<\/p>\n Ilmastotoimia tarvitaan ruokaturvan varmistamiseksi<\/strong><\/p>\n Aalto-yliopiston professori\u00a0Matti Kummu<\/strong>\u00a0huomauttaa, ett\u00e4 vuoristojen vesivarantojen tulisi olla t\u00e4rke\u00e4 huolenaihe alankoalueiden asukkaille. H\u00e4n oli mukana tutkimuksessa yhdess\u00e4 v\u00e4it\u00f6stutkija\u00a0Marko Kallion<\/strong>\u00a0kanssa.<\/p>\n \u201dVuoristoalueiden kest\u00e4v\u00e4 kehitys on olennaisen t\u00e4rke\u00e4 asia alankoalueiden ekosysteemien toimintojen sek\u00e4 globaalin ruokaturvan varmistamiseksi. Lis\u00e4ksi ilmastotoimilla on ensiarvoisen t\u00e4rke\u00e4 merkitys: l\u00e4mp\u00f6tilan nousu on jo johtanut vuorilta valuvien sulamisvesien huippujen siirtymiseen useita viikkoja tavallista aikaisemmaksi, mik\u00e4 on paikoin vaikeuttanut maatalouden toimintaa\u201d, Matti Kummu sanoo.<\/p>\n Ilmastonmuutoksen ja entisest\u00e4\u00e4n kasvavan veden tarpeen vuoksi vesivarojen hallintaa ja k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 on tulevaisuudessa mukautettava. Mahdollisesti tarvitaan my\u00f6s uutta infrastruktuuria, kuten patoja ja vedensiirtoja.<\/p>\n \u201dTekniset ratkaisut kulkevat kuitenkin k\u00e4si k\u00e4dess\u00e4 suurten ekologisten vahinkojen kanssa. Osalla jokialueista, kuten Etel\u00e4-Aasian Induksella, vesivarat ovat jo l\u00e4hes t\u00e4ysin k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4, joten siell\u00e4 vedenk\u00e4ytt\u00f6\u00e4 tulisi v\u00e4hent\u00e4\u00e4 teknisten ratkaisujen sijaan\u201d, Daniel Viviroli toteaa.<\/p>\n \u201dTulevaisuudessa on ratkaisevan t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 alanko- ja vuoristoalueiden toimijat tekev\u00e4t tiivist\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 vesivaroihin liittyen, jotta voidaan taata sek\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6n kest\u00e4v\u00e4 kehitys ja samalla globaali ruokaturva.\u201d<\/p>\n