Mikromuoveja esiintyy kaikkialla vesist\u00f6iss\u00e4 sek\u00e4 kaloissa, simpukoissa ja pohjael\u00e4imiss\u00e4. Mikromuovit aiheuttavat vesieli\u00f6lle stressi\u00e4 ja voivat altistaa ne haitta-aineille. Tulokset selvisiv\u00e4t juuri p\u00e4\u00e4ttyneess\u00e4 hankkeessa, jossa kehitettiin my\u00f6s mikromuovien tutkimusmenetelmi\u00e4. Uusia tuloksia ja menetelmi\u00e4 hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n mm. It\u00e4meren tilan seurannassa ja suojelussa sek\u00e4 terveysvaikutusten tutkimuksessa. <\/p>\n
Kaikista tutkituista eli\u00f6ryhmist\u00e4 l\u00f6ytyi mikromuoveja. Eniten mikromuoveja kertyy tutkimusten perusteella sinisimpukoihin, jotka suodattavat vett\u00e4 saadakseen ravintoa. V\u00e4h\u00e4isempi\u00e4 m\u00e4\u00e4ri\u00e4 l\u00f6ydettiin merenpohjan yleisimmist\u00e4 pohjael\u00e4imist\u00e4 eli liejusimpukoista, liejuputkimadoista ja surviaiss\u00e4\u00e4skien toukista. Mikromuovia p\u00e4\u00e4tyy vesieli\u00f6ihin todenn\u00e4k\u00f6isimmin niiden ravinnonoton kautta. Altistumiseen vaikuttavat elinymp\u00e4rist\u00f6, ravinto ja ruokailutapa.<\/p>\n
Kalojen mikromuovim\u00e4\u00e4riss\u00e4 oli suuria eroja sek\u00e4 eri kalalajien v\u00e4lill\u00e4 ett\u00e4 alueellisesti. Tutkimuksen mukaan avomeren silakasta, kilohailista ja kolmipiikist\u00e4 l\u00f6ytyi hyvin v\u00e4h\u00e4n muovia. Huomattavasti useammin tai enemm\u00e4n mikromuoveja l\u00f6ytyi Suomen rannikon ahvenesta, salakasta ja kolmipiikist\u00e4 sek\u00e4 Kallaveden ahvenesta ja muikusta. Hankkeen aikana kehitetyn menetelm\u00e4n avulla analyysitarkkuus parani, mik\u00e4 mahdollisti entist\u00e4 pienempien hiukkasten tunnistamisen.<\/p>\n
\u201dKentt\u00e4tutkimukset osoittavat, ett\u00e4 mikromuoveja l\u00f6ytyy kaikkialta eli veden pintakerroksista, syvemm\u00e4lt\u00e4 vesipatsaasta, meren ja j\u00e4rvien pohjalta sek\u00e4 kaloista, simpukoista ja pohjael\u00e4imist\u00e4. Mit\u00e4 pienempi\u00e4 mikromuoveja tutkitaan, sit\u00e4 korkeampia pitoisuuksia havaitaan, koska muovit pilkkoutuvat ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 jatkuvasti pienemmiksi\u201d, kertoo hankkeen vet\u00e4j\u00e4, tutkimusprofessori\u00a0Maiju Lehtiniemi<\/strong>\u00a0Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksesta.<\/p>\n Pintavesist\u00e4 mikromuoveja l\u00f6ytyi vastaavina pitoisuuksina sek\u00e4 Suomen rannikkovesist\u00e4 ett\u00e4 Kallavedelt\u00e4 Kuopion kaupungin l\u00e4heisyydest\u00e4. T\u00e4m\u00e4 johtuu todenn\u00e4k\u00f6isesti siit\u00e4, ett\u00e4 vesist\u00f6ihin p\u00e4\u00e4tyv\u00e4n mikromuovin l\u00e4hteet sijaitsevat suurimmaksi osaksi maalla. It\u00e4merell\u00e4 kerrostuneisuus n\u00e4ytt\u00e4isi vaikuttavan mikromuovipitoisuuksiin eri vesikerroksissa.<\/p>\n It\u00e4meren pohjan sedimentiss\u00e4 mikromuovia on suurempia pitoisuuksia kuin samalla alueella vedess\u00e4. Mikromuovihiukkasten pitoisuudet olivat suhteellisen korkeita paikallisesti rannikkosedimenteiss\u00e4. Ne ylt\u00e4v\u00e4t samalle tasolle kuin mm. Norjan rannikolla ja etel\u00e4isell\u00e4 It\u00e4merell\u00e4.<\/p>\n \u201dMikromuoveja kulkeutuu maalta vesist\u00f6\u00f6n etenkin virtaavien vesien mukana. N\u00e4ist\u00e4 t\u00e4rkeimpiin kuuluu hulevesi, joka on taajamissa valuvaa sade- ja lumensulamisvett\u00e4. Tulokset osoittavat, ett\u00e4 kaupunkiymp\u00e4rist\u00f6n hulevedet sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t mikromuoveja, joiden m\u00e4\u00e4r\u00e4n ajallinen ja paikallinen vaihtelu on suurta. Tulevaisuudessa erityisesti liikenteen mikromuovip\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 tarvitaan lis\u00e4\u00e4 tietoa\u201d, kertoo tutkija\u00a0Julia Talvitie<\/strong>\u00a0Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksesta.<\/p>\n Muovi ja kierr\u00e4tyskumi aiheuttivat stressi\u00e4 planktoneli\u00f6iss\u00e4 ja liejusimpukoissa laboratoriokokeissa. Pienet plankton\u00e4yri\u00e4iset kuolivat tai eli\u00f6iden stressitasot nousivat, kun ne altistettiin autonrengaskumille ja ruuan t\u00e4hteit\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4ville pakastevihannespusseille (kevyt-PE). Autonrengaskumille altistetuista It\u00e4meren liejusimpukoista havaittiin kumista per\u00e4isin olevia haitta-aineita kuten metalleja ja PAH-yhdisteit\u00e4.<\/p>\n Hankkeessa kehitettiin spektroskooppisia analyysimenetelmi\u00e4, joilla selvitettiin ymp\u00e4rist\u00f6n\u00e4ytteist\u00e4 l\u00f6ytyneiden hiukkasten muovilaadut. \u201dYleisimm\u00e4t n\u00e4ytteist\u00e4 l\u00f6ydetyt muovilaadut olivat samoja sek\u00e4 It\u00e4meress\u00e4 ett\u00e4 Kallavedell\u00e4, sek\u00e4 kaloissa ja pohjael\u00e4imiss\u00e4\u201d, kertoo It\u00e4-Suomen yliopiston osahankkeen johtaja, SIB Labsin johtaja\u00a0Arto Koistinen<\/strong>.<\/p>\n Polyeteeni (PE) oli usein runsain muovityyppi n\u00e4ytteiss\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4, sill\u00e4 polyeteeni eri muodoissaan on maailman k\u00e4ytetyin muovin raaka-aine. My\u00f6s polypropeenia (PP) l\u00f6ytyi kaikista tutkituista n\u00e4ytteist\u00e4. Kolmas yleisesti n\u00e4ytteiss\u00e4 esiintynyt muovilaatu oli polyeteenitereftalaatti (PET). PP ja PET ovat laajasti kuluttajatuotteissa, mm. pakkauksissa, k\u00e4ytettyj\u00e4 muoveja.<\/p>\nMikromuovit aiheuttavat vesieli\u00f6lle stressi\u00e4<\/h2>\n
Ymp\u00e4rist\u00f6n mikromuovit ovat p\u00e4\u00e4osin k\u00e4ytetyimpi\u00e4 muovilaatuja<\/h2>\n