{"id":5796,"date":"2020-08-28T23:33:55","date_gmt":"2020-08-28T20:33:55","guid":{"rendered":"https:\/\/vesitalous.fi\/?p=5796"},"modified":"2020-08-28T23:33:55","modified_gmt":"2020-08-28T20:33:55","slug":"vesistojen-kemiallinen-tila-on-edelleen-huono","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2020\/08\/vesistojen-kemiallinen-tila-on-edelleen-huono\/","title":{"rendered":"Vesist\u00f6jen kemiallinen tila on edelleen huono"},"content":{"rendered":"<p>Suomen j\u00e4rvien, jokien ja rannikkovesien kemiallinen tila ei ole parantunut, vaikka useimpien aineiden pitoisuudet alittavat niille asetetut pitoisuusrajat eli laatunormit. Muutaman pysyv\u00e4n ja eli\u00f6ihin kertyv\u00e4n aineen laatunormit ylittyv\u00e4t laajasti Suomessa ja sen vuoksi pintavesien kemiallinen tila on huono.<!--more--><\/p>\n<p>ELY-keskukset ja Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus arvioivat pintavesien kemiallisen tilan kuuden vuoden v\u00e4lein. Tila-arviossa verrataan vesiymp\u00e4rist\u00f6lle vaarallisten ja haitallisten aineiden\u00a0pitoisuuksia niiden ymp\u00e4rist\u00f6nlaatunormeihin, jotka ovat haitallisuuteen perustuvia pitoisuusrajoja. Arvioinnissa on mukana 6875 vesimuodostumaa, jotka kattavat koko Suomen.<\/p>\n<h2>Elohopea usein syyn\u00e4 huonoon vesien tilaan<\/h2>\n<p>Elohopean pitoisuusraja ylittyi noin puolessa vesimuodostumista. Luokittelutulos pysyi p\u00e4\u00e4osin samana kuin edellisess\u00e4 luokittelussa. Elohopean m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 arvioidaan kaloihin kertyneell\u00e4 pitoisuudella, mutta sen pitoisuusraja vesist\u00f6jen kemiallisen tilan arvioinnissa on huomattavasti tiukempi kuin kaloille elintarvikkeena asetettu enimm\u00e4ispitoisuus.<\/p>\n<p>Elohopea on kaukokulkeutuva raskasmetalli, joka on per\u00e4isin fossiilisten polttoaineiden, erityisesti kivihiilen poltosta. Elohopean k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ja p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 on rajoitettu kansainv\u00e4lisin sopimuksin. Vesist\u00f6jen elpymisen odotetaan kuitenkin kest\u00e4v\u00e4n vuosikymmeni\u00e4 tai vuosisatoja, sill\u00e4 nykyisen laskeuman osuus on hyvin pieni verrattuna maaper\u00e4ss\u00e4 ja sedimenteiss\u00e4 jo olevaan elohopean m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<h2>Palonestoaineiden pitoisuudet ylitt\u00e4v\u00e4t raja-arvon kaikkialla<\/h2>\n<p>Aikaisemmin palonestoaineina k\u00e4ytettyjen bromattujen difenyylieettereiden (PBDEt) ymp\u00e4rist\u00f6nlaatunormi tiukkeni vuonna 2015. Se ylittyy kaikkialla Euroopassa. PBDE-aineet ovat kaukokulkeutuvia ja eritt\u00e4in hitaasti hajoavia yhdisteit\u00e4. Niiden k\u00e4ytt\u00f6 on kielletty kansainv\u00e4lisesti muutamia erikseen mainittuja poikkeustapauksia lukuun ottamatta. Ymp\u00e4rist\u00f6nlaatunormia on kritisoitu liiankin tiukaksi. Elintarvikeviranomaisilla ei ole raja-arvoa kalojen PBDE:lle.<\/p>\n<h2>Muiden yhdisteiden ymp\u00e4rist\u00f6nlaatunormiylityksi\u00e4 vain v\u00e4h\u00e4n<\/h2>\n<p>Nikkelin ja kadmiumin pitoisuudet ylittyiv\u00e4t noin 40 vesimuodostumassa. Orgaanisten tinayhdisteiden (TBT), perfluorattujen alkyyliyhdisteiden (PFOS) ja PAH-yhdisteisiin kuuluvien aineiden ymp\u00e4rist\u00f6nlaatunormit ylittyiv\u00e4t alle kymmeness\u00e4 vesimuodostumassa.<\/p>\n<h2>Kemiallisen tilan luokittelu vesienhoitosuunnitelmien pohjana<\/h2>\n<p>Nyt valmistuneen pintavesien kemiallisen tilan sek\u00e4 vuonna 2019 valmistuneiden ekologisen tilan ja pohjavesien tilan luokittelua k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelun pohjana kolmatta vesienhoitokautta varten (2022\u20132027). Suunnitelmien tavoitteena on vesien tilan parantaminen. Vesienhoitosuunnitelmien julkinen kuuleminen alkaa 2.11.2020.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Suomen j\u00e4rvien, jokien ja rannikkovesien kemiallinen tila ei ole parantunut, vaikka useimpien aineiden pitoisuudet alittavat niille asetetut pitoisuusrajat eli laatunormit. Muutaman pysyv\u00e4n ja eli\u00f6ihin kertyv\u00e4n aineen laatunormit ylittyv\u00e4t laajasti Suomessa ja sen vuoksi pintavesien kemiallinen tila on huono.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-5796","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5796","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5796"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5796\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5797,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5796\/revisions\/5797"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5796"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=5796"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=5796"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=5796"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}