Vesihuollon investointien vuotuinen kokonaistarve on parin seuraavan vuosikymmenen aikana jopa kaksinkertainen nykyiseen tasoon verrattuna. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 vuoteen 2040 menness\u00e4 vesihuollon maksut tulisi l\u00e4hes jopa puolitoistakertaistaa. Asiakkailta ker\u00e4tt\u00e4vill\u00e4 nykyist\u00e4 korkeammilla vesimaksuilla vastataan erityisesti rapautuvan maanalaisen vesijohto- ja viem\u00e4riverkoston uudistamistarpeeseen.<\/p>\n
Pieniss\u00e4 vesihuoltolaitoksissa on suuremmat maksujen korotuspaineet kuin suurissa ja keskisuurissa laitoksissa. T\u00e4m\u00e4 johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 pieniss\u00e4 laitoksissa on asukasta kohden yleens\u00e4 valtava m\u00e4\u00e4r\u00e4 verkostoa, joka on rakennettu alun perin suurelta osin liittymismaksuista saatavien tulojen ja mahdollisesti julkisen tuen avulla.<\/p>\n
Suurimman paineen kasvaville investoinneille aiheuttaa vesihuoltoverkostojen saneeraus. Tulevina vuosina uusimisik\u00e4\u00e4n tulevien verkostojen lis\u00e4ksi useimmille laitoksille on jo ehtinyt kerty\u00e4 mittavaa korjausvelkaa. Verkostojen ohella vesihuollon laitosrakenteet ja prosessit kaipaavat kipe\u00e4sti uudistamista. Uudet kiristyv\u00e4t vaatimukset ja toiminnan tehostamistarpeet aiheuttavat my\u00f6s kasvavia investointipaineita.<\/p>\n
Lis\u00e4\u00e4ntyvien kustannusten kattamiseksi keskeisin keino on asiakkailta vesihuoltopalvelusta ker\u00e4tt\u00e4vien maksujen korottaminen. Saneerauksista ja muista investoinneista sek\u00e4 operatiivisista kustannuksista johtuvaa maksujen nousua voitaisiin kuitenkin hillit\u00e4 alan rakenteellisilla uudistuksilla. Parhaillaan onkin valmisteilla Kansallinen vesihuoltouudistus alan keskeisten toimijatahojen yhteisty\u00f6n\u00e4.<\/p>\n
Uudistusohjelman ty\u00f6kalupakkiin sis\u00e4ltyy lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n uudistamista, osaamisen ja tutkimuksen edist\u00e4mist\u00e4, teknologioiden ja toimintatapojen uudistamista ja vesihuoltolaitoskent\u00e4n rakenteellista uudistamista mm. organisointia ja yhteisty\u00f6t\u00e4 kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4. Vesihuoltolaitosten toimialaj\u00e4rjest\u00f6 Vesilaitosyhdistys on sitoutunut Kansallisen vesihuoltouudistuksen tavoitteisiin. Toimitusjohtaja\u00a0Osmo Sepp\u00e4l\u00e4n<\/strong>\u00a0mukaan Vesilaitosyhdistyksen tuoreen strategian tahtotila, tavoitteet ja toimenpiteet ovat hyvin linjassa alan yhteisen uudistumisohjelman kanssa. Investointitarveselvityksen tulokset ja johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset osoittavat selv\u00e4sti, ett\u00e4 aikaisempaa rohkeampia ja pitk\u00e4j\u00e4nteisempi\u00e4 linjauksia ja toimenpiteit\u00e4 tarvitaan vesihuollon hyv\u00e4n tilan turvaamiseksi tulevina vuosikymmenin\u00e4.<\/p>\n Yhdist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 vesihuoltolaitoksia alueellisiksi kokonaisuuksiksi investointien rahoitus jakaantuisi ajallisesti tasaisemmin ja laajemmalle joukolle veden k\u00e4ytt\u00e4ji\u00e4. Vesihuoltotekniikan professori\u00a0Riku Vahalan<\/strong>\u00a0mukaan alueellinen vesihuoltolaitos mahdollistaisi ammattimaisen omaisuudenhallinnan, jossa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 tiiviisti rakennetun keskustaajaman asukkaat rahoittaisivat vesimaksujen kautta ymp\u00e4ryskuntien vesihuollon saneerauksia: \u201dSelvitys osoittaa, ett\u00e4 nykymenolla pienet ja keskisuuret vesihuoltolaitokset ovat pahassa pulassa, kun niiden verkostot alkavat tulla k\u00e4ytt\u00f6ik\u00e4ns\u00e4 p\u00e4\u00e4h\u00e4n. Alueellinen vesihuoltolaitos ei ole t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 ollut suosittu ratkaisu sen paremmin keskustaajaman kuin ymp\u00e4ryskuntien n\u00e4k\u00f6kulmasta. Viimeist\u00e4\u00e4n nyt olisi aika havahtua siihen, ettei erityisesti pienen vesihuoltolaitoksen ole pitk\u00e4ss\u00e4 juoksussa mahdollista yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 nykyist\u00e4 vesihuollon toimintavarmuutta ilman merkitt\u00e4vi\u00e4 maksujen korotuksia\u201d. Suomessa n\u00e4it\u00e4 pieni\u00e4 vesihuoltolaitoksia ja vesihuollon toimijoita on noin 900-1500 eri laskentatavasta riippuen.<\/p>\n