Lappeenrannassa sade- ja sulamisvedet, eli niin sanotut hulevedet, johdetaan erilliseen viem\u00e4riverkostoon, jonka kautta vedet menev\u00e4t yleens\u00e4 suoraan vesist\u00f6ihin. P\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti hulevesi\u00e4 ei puhdisteta lainkaan, ja sit\u00e4 kautta vesist\u00f6ihin voi kerty\u00e4 joukko aineita, jotka saattavat aiheuttaa vesist\u00f6iss\u00e4 pilaantumista.<\/p>\n
Syksyn rankkasateet vaativat kaupungin viem\u00e4r\u00f6inti- ja puhdistusj\u00e4rjestelm\u00e4lt\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 suorituskyky\u00e4: hulevesi\u00e4 kertyy kaupungissa melkoisesti, sill\u00e4 alueen sadanta on n. 600 mm vuodessa, josta noin nelj\u00e4nnes sataa lumena.<\/p>\n
Kaupunki on panostanut viime vuosina voimakkaasti hulevesien k\u00e4sittelyyn, ja t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 rakennettua ja yll\u00e4pidett\u00e4v\u00e4\u00e4 hulevesiverkostoa on Lappeenrannan alueella jo noin 280 km. Lis\u00e4ksi Sunisenlahden rannoille on rakennettu yhteens\u00e4 seitsem\u00e4n hulevesikosteikkoa ja maaseudulle l\u00e4hes 100 erilaista vesiensuojelurakennetta valumavesien suodattamiseen.<\/p>\n
Uusi ymp\u00e4rist\u00f6yst\u00e4v\u00e4llinen teknologia<\/strong><\/p>\n Suomen ilmastop\u00e4\u00e4kaupunki erottuu edukseen my\u00f6s siin\u00e4, ett\u00e4 hulevesien puhdistuksessa on alettu kokeilla uutta ja eritt\u00e4in ymp\u00e4rist\u00f6yst\u00e4v\u00e4llist\u00e4 mikrobipohjaisen EM-teknologian (Effective Microorganisms) ja shungiittisuodattimen yhdistelm\u00e4\u00e4.<\/p>\n ”Suodatin on edistyksellinen siksi, ettei se sis\u00e4ll\u00e4 kemikaaleja ja ett\u00e4 sen kennojen raaka-aine \u2013 shungiitti \u2013 voidaan kierr\u00e4tt\u00e4\u00e4”, kertoo professori\u00a0Satu-Pia Reinikainen<\/strong>\u00a0LUT-yliopistosta.<\/p>\n ”Shungiitti on hyvin hiilipitoinen mineraali, jota on k\u00e4ytetty jo pitk\u00e4\u00e4n vedenpuhdistukseen eri tavoilla”, Reinikainen jatkaa.<\/p>\n ”Huleveden suodatukseen riitt\u00e4\u00e4 30\u201350 -prosenttinen shungiitti, vaikka sit\u00e4 on saatavana jopa 90 prosentin hiilipitoisuudella.”<\/p>\n Kansainv\u00e4list\u00e4 testausprojektia vet\u00e4\u00e4 Lappeenrannassa seudun ymp\u00e4rist\u00f6toimi. Toisena suomalaispartnerina on LUT-yliopisto, ja mukana ovat my\u00f6s ven\u00e4l\u00e4ispartnerit SC Minerals Pietarista ja geologian instituutti (KarRC RAS) Petroskoista, joka toimittaa tarvittavan shungiitin.<\/p>\n Shungiitti poistaa hulevedest\u00e4 \u00f6ljyj\u00e4, raskasmetalleja ja hajuhaittoja. EM-teknologia puolestaan on mikrobipohjainen ratkaisu, jossa mikrobit tehostavat ymp\u00e4rist\u00f6n itsens\u00e4 kyky\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4 ja sitoa ravinteita ja haitallisia aineita.<\/p>\n ”Kun hulevedet menev\u00e4t aikanaan vesist\u00f6\u00f6n, tehostavat suodatuksessa k\u00e4ytetyt EM-mikrobit my\u00f6s vesist\u00f6n oman mikrobikannan toimintaa”, Reinikainen kertoo.<\/p>\n Toistaiseksi Lappeenrannassa on koek\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 kaksi ja Pietarissa nelj\u00e4 suodatinta. Toinen Lappeenrannan suodattimista on asennettu Sammonlahden kosteikolle ja toinen valtatie 6 Myllykeskuksen ja Vanha Viipurintien v\u00e4liselle ramppialueelle.<\/p>\n Suodatin on melko yksinkertainen ja sen suodatuselementit on helppo vaihtaa. Etel\u00e4-Karjalassa valmistetut suodattimet ovat erityyppisi\u00e4, koska projektissa halutaan k\u00e4ytt\u00f6kokemuksia niin vaaka- kuin pystytason suodatusratkaisuista.<\/p>\n ”Ker\u00e4\u00e4mme talven aikana tietoa suodatuksen tehosta ja kerromme tulokset kev\u00e4\u00e4ll\u00e4”, Reinikainen lupaa.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Lappeenrannassa sade- ja sulamisvedet, eli niin sanotut hulevedet, johdetaan erilliseen viem\u00e4riverkostoon, jonka kautta vedet menev\u00e4t yleens\u00e4 suoraan vesist\u00f6ihin. P\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti hulevesi\u00e4 ei puhdisteta lainkaan, ja sit\u00e4 kautta vesist\u00f6ihin voi kerty\u00e4 joukko aineita, jotka saattavat aiheuttaa vesist\u00f6iss\u00e4 pilaantumista.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-5850","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5850","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5850"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5850\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5851,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5850\/revisions\/5851"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5850"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=5850"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=5850"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=5850"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}