{"id":5886,"date":"2020-10-13T11:21:52","date_gmt":"2020-10-13T08:21:52","guid":{"rendered":"https:\/\/vesitalous.fi\/?p=5886"},"modified":"2020-10-13T11:21:52","modified_gmt":"2020-10-13T08:21:52","slug":"lahjoitusvaroja-peltojen-kasvihuonekaasujen-vaihdon-mittausasemaan-viikkiin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2020\/10\/lahjoitusvaroja-peltojen-kasvihuonekaasujen-vaihdon-mittausasemaan-viikkiin\/","title":{"rendered":"Lah\u00adjoi\u00adtus\u00adva\u00adro\u00adja pel\u00adto\u00adjen kas\u00advi\u00adhuo\u00adne\u00adkaa\u00adsu\u00adjen vaih\u00addon mit\u00adtaus\u00ada\u00adse\u00admaan Viik\u00adkiin"},"content":{"rendered":"
Maa- ja vesitekniikan tuki ry on p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt tehd\u00e4 huomattavan lahjoituksen Helsingin yliopistolle. 750 000 \u20ac lahjoitus on osoitettu maatalous-mets\u00e4tieteiden koulutusalalle.<\/div>\n

<\/p>\n

\n
\n

\u2013 Yhdistyksemme haluaa panostaa maaper\u00e4n tutkimukseen ja suojeluun taistelussa ilmastonmuutosta, maan k\u00f6yhtymist\u00e4 ja vesien rehev\u00f6itymist\u00e4 vastaan, kertoo toiminnanjohtaja\u00a0Minna Maasilta<\/strong>.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 on eritt\u00e4in ajankohtainen teema globaalistikin ja sopii hyvin maatalous-mets\u00e4tieteellisen tiedekunnan suunnitelmiin. Yliopisto aikoo k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 lahjoituksen peltomaan hiilen sitoutumista ja kasvihuonekaasujen vaihtoa mittaavan, kansainv\u00e4lisestikin ainutlaatuisen aseman perustamiseen.<\/p>\n

Lahjoitus on yksi Maa\u2013 ja vesitekniikan tuki ry:n (MVTT) historian suurimpia yksitt\u00e4isi\u00e4 lahjoituksia. Yhdistys on tukenut Helsingin yliopiston toimintaa\u00a0jo aiemminkin<\/a>\u00a0ja on alansa merkitt\u00e4vin tukija Suomessa.<\/p>\n

\u2013 Maatalouden vesiasiat ovat olleet toimintamme alku ja osa sen ydint\u00e4 ja ovat sit\u00e4 edelleen, toteaa Maasilta.<\/p>\n

Huip\u00adpu\u00adluo\u00adkan tut\u00adki\u00admus\u00adlait\u00adteis\u00adtoa Viik\u00adkiin<\/strong><\/p>\n

Pariisin ilmastosopimuksen mukaan nostamalla maaper\u00e4n hiilivarastoa 0,4 % vuodessa voidaan kumota ilmakeh\u00e4ss\u00e4 havaittu CO2<\/sub>\u00a0nousu. Pelto- ja laidunmailla on valtava potentiaali sitoa hiilt\u00e4 ilmakeh\u00e4st\u00e4 ja hillit\u00e4 ilmastonmuutosta, mutta hiilensidonnan mekanismeista tarvitaan tieteellist\u00e4 tutkimusta. Sek\u00e4 MVTT ett\u00e4 maatalous-mets\u00e4tieteellinen tiedekunta kokevat t\u00e4rke\u00e4ksi panostaa alan tutkimuksen edist\u00e4miseen, ja Helsingin yliopisto aikoo k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 lahjoituksen peltojen kasvihuonekaasujen vaihdon mittausaseman perustamiseen.<\/p>\n

T\u00e4t\u00e4 Viikin pelloille perustettavaa SMEAR-Agri -mittausasemaa ovat tukeneet rahoituksellaan my\u00f6s Weisell-s\u00e4\u00e4ti\u00f6 ja Suomen Akatemia. Asemaan otetaan mallia Hyyti\u00e4l\u00e4ss\u00e4 jo l\u00e4hes 30 vuotta toimineen SMEAR II -lippulaiva-aseman toiminnasta.<\/p>\n

Viikin pelloilla tullaan tutkimaan, miten nurmi, ja my\u00f6s vilja, sitoo hiilt\u00e4 ja miten s\u00e4\u00e4olot ja nurmen k\u00e4yt\u00f6n toimenpiteet kuten niitto, laidunnus, mahdollinen lannoitus tai viljelt\u00e4v\u00e4t nurmilajit vaikuttavat hiilen sidontaan ja samalla kaikkien kasvihuonekaasujen vaihtoon.<\/p>\n

Apulaisprofessori\u00a0M<\/strong>ari Pihlatie<\/strong>\u00a0iloitsee lahjoituksesta ja sen tuomista mahdollisuuksista.<\/p>\n

\u2013 Perustettavalla huipputason mittausasemalla mitataan jatkuvatoimisesti kaikkien kolmen kasvihuonekaasun \u2013 hiilidioksidin, metaanin ja dityppioksidin \u2013 p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 ja nieluja. Kasvihuonekaasujen vaihdon kautta saamme selville, milloin nurmi sitoo hiilt\u00e4, ja kuinka paljon nurmi tai maaper\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 dityppioksidia, ja miten esimerkiksi laiduntavat lehm\u00e4t vaikuttavat nurmen metaanitaseeseen.<\/p>\n

Pihlatie kertoo, ett\u00e4 aseman avulla voidaan my\u00f6s tutkia s\u00e4\u00e4olojen vaikutuksia hiilen sidontaan ja kasvihuonekaasujen p\u00e4\u00e4st\u00f6ihin ja sit\u00e4 kautta selvitt\u00e4\u00e4 miten ilmastonmuutoksen muuttuvat ilmasto-olot vaikuttavat maatalouden hiilen sidontaan ja muihin kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6ihin.<\/p>\n

Mittausasema on aivan It\u00e4meren \u00e4\u00e4rell\u00e4, joten sill\u00e4 voidaan tutkia my\u00f6s valumavesien (pintavalunta ja salaojat) mukana kulkeutuvan hiilen ja ravinteiden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ja my\u00f6s maatalouden vesist\u00f6vaikutuksia.<\/p>\n

\u2013 Valumavesien mukana kulkeutuvat hiiliyhdisteet j\u00e4\u00e4v\u00e4t usein tutkimatta, joten asemalla huomioidaan sek\u00e4 ilman ett\u00e4 vesien mukana kulkeutuvat hiilivirrat, ravinteet ja kasvihuonekaasut, Pihlatie kuvailee.<\/p>\n

Il\u00admas\u00adton\u00admuu\u00adtok\u00adsen ym\u00adm\u00e4r\u00adt\u00e4\u00admi\u00adnen vaa\u00adtii pe\u00adrus\u00adtut\u00adki\u00admus\u00adta<\/strong><\/p>\n

Helsingin yliopiston kansleri, fysiikan professori\u00a0Kaarle H\u00e4meri<\/strong>\u00a0n\u00e4kee aseman perustamisen eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 juuri hiilen kierron perusteiden tutkimukselle.<\/p>\n

\u2013 Ilmastonmuutoksen kunnollinen ymm\u00e4rt\u00e4minen vaatii ainevirtojen ja varastojen, eli t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa hiilen kierron ymm\u00e4rt\u00e4mist\u00e4. Peltoymp\u00e4rist\u00f6 on globaalisti hyvin merkitt\u00e4v\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6, jossa hiilensidontaa voidaan lis\u00e4t\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4sti. Hiilensidontaa voidaan parantaa, mutta se pit\u00e4\u00e4 varmistaa kvantitatiivisesti mittauksiin perustuen, H\u00e4meri toteaa.<\/p>\n

Kansleri jatkaa:<\/p>\n

\u2013 On juhlava ja hieno hetki yliopistolle saada t\u00e4llainen lahjoitus ja saada se sellaiseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, jolla on iso yhteiskunnallinen vaikutus. T\u00e4m\u00e4 on sellainen perusteht\u00e4v\u00e4, jota yliopistolla halutaan tehd\u00e4.<\/p>\n<\/div>\n<\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Maa- ja vesitekniikan tuki ry on p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt tehd\u00e4 huomattavan lahjoituksen Helsingin yliopistolle. 750 000 \u20ac lahjoitus on osoitettu maatalous-mets\u00e4tieteiden koulutusalalle.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-5886","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5886","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5886"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5886\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5887,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5886\/revisions\/5887"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5886"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=5886"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=5886"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=5886"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}