Vuodesta 1979 alkavan satelliittimittaushistorian aikana merij\u00e4\u00e4n laajuus on pienentynyt 13 % vuosikymmeness\u00e4.\u00a0 T\u00e4m\u00e4n vuoden syyskuussa havaittu merij\u00e4\u00e4n laajuus Pohjoisella j\u00e4\u00e4merell\u00e4 oli 3,9 miljoonaa neli\u00f6kilometri\u00e4. Vain vuonna 2012 j\u00e4\u00e4n laajuus on ollut pienempi, 3,7 miljoonaa neli\u00f6kilometri\u00e4.<\/p>\n
\u201dHavainnot osoittavat, ett\u00e4 talvikauden j\u00e4\u00e4n kasvaminen on heikentynyt ja kes\u00e4kauden sulaminen on voimistunut. Perimmilt\u00e4\u00e4n muutokset johtuvat Arktisen alueen l\u00e4mpenemisest\u00e4\u201d, tutkimusprofessori Jari Haapala<\/strong> Ilmatieteen laitokselta toteaa.<\/p>\n Merij\u00e4\u00e4n laajuutta Pohjoisella J\u00e4\u00e4merell\u00e4 on mitattu satelliittien avulla vuodesta 1979 alkaen. Vuosien v\u00e4liset erot ovat normaalia ilmaston vaihtelevuutta, mutta samalla merij\u00e4\u00e4n laajuus on pienentynyt koko mittausjakson ajan.<\/p>\n Merij\u00e4\u00e4n laajuuden muutosnopeus on ollut -0,84 miljoonaa neli\u00f6kilometri\u00e4 vuosikymmeness\u00e4, mik\u00e4 vastaa noin 2,5-kertaisesti Suomen pinta-alaa vuosikymment\u00e4 kohden.<\/p>\n Merij\u00e4\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4 on yksi ilmastonmuutoksen indikaattoreista<\/strong><\/p>\n Syyskuussa havaittava vuotuinen Arktisen merij\u00e4\u00e4n laajuuden minimi riippuu hyvin paljon j\u00e4\u00e4n paksuudesta. J\u00e4\u00e4n paksuus riippuu sek\u00e4 talven ankaruudesta ett\u00e4 kes\u00e4kauden sulamisen voimakkuudesta. Kes\u00e4kauden lopussa oleva j\u00e4\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4 indikoi n\u00e4iden v\u00e4lisist\u00e4 tasapainoa.<\/p>\n \u201dSyyskuun keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen j\u00e4\u00e4n laajuus on hyv\u00e4 indikaattori ilmastonmuutoksesta Arktisella alueella. Talvikaudella merij\u00e4\u00e4 voi hetkellisesti peitt\u00e4\u00e4 laajojakin alueita, jolloin pinta-ala indikoi enemm\u00e4nkin s\u00e4\u00e4tilan kuin ilmastollisia vaihteluita\u201d, Haapala sanoo.<\/p>\n Yksitt\u00e4isen vuoden pienin j\u00e4\u00e4n laajuus riippuu my\u00f6s tuulten aiheuttamista j\u00e4\u00e4kent\u00e4n liikkeist\u00e4.<\/p>\n \u201dT\u00e4m\u00e4n vuoden poikkeuksellisen v\u00e4h\u00e4inen j\u00e4\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4 johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 talven aikana vallinneet ilmakeh\u00e4n virtaukset voimistivat j\u00e4\u00e4kent\u00e4n kulkeutumista Siperian rannikkoalueelta keskiselle J\u00e4\u00e4merelle. T\u00e4ll\u00f6in Euroopan puoleisilla merialueilla j\u00e4\u00e4n paksuus j\u00e4i keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 ohuemmaksi, mink\u00e4 vuoksi j\u00e4\u00e4 suli keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 nopeammin. Kes\u00e4kausi oli lis\u00e4ksi poikkeuksellisen l\u00e4mmin Arktisella alueella, mik\u00e4 voimisti j\u00e4\u00e4n sulamista\u201d, Haapala kertoo.<\/p>\n Viimeisen 15 vuoden aikana j\u00e4\u00e4n laajuus on pienentynyt selv\u00e4sti<\/strong><\/p>\n Merij\u00e4\u00e4t\u00e4 voidaan havainnoida luotettavasti usean eri satelliitin avulla. Havainnoista voidaan laskea j\u00e4\u00e4peitteisten merialueiden pinta-ala tai koko j\u00e4\u00e4kent\u00e4n laajuus. J\u00e4\u00e4kent\u00e4n laajuuden laskemisessa otetaan huomioon ainoastaan ne alueet, joissa j\u00e4\u00e4n peitt\u00e4vyys eli j\u00e4\u00e4n osuus satelliitin kuvaamasta meren pinta-alasta on yli 15 %.<\/p>\n Vuoteen 2006 asti merij\u00e4\u00e4n syyskuun laajuus vaihteli 5,6\u20138,0 miljoonan neli\u00f6kilometrin v\u00e4lill\u00e4. Viimeisen 15 vuoden aikana suurin j\u00e4\u00e4n laajuus on ollut 5,9 miljoonaa neli\u00f6kilometri\u00e4 ja pienin 3,7 miljoonaa neli\u00f6kilometri\u00e4.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Vuodesta 1979 alkavan satelliittimittaushistorian aikana merij\u00e4\u00e4n laajuus on pienentynyt 13 % vuosikymmeness\u00e4.\u00a0 T\u00e4m\u00e4n vuoden syyskuussa havaittu merij\u00e4\u00e4n laajuus Pohjoisella j\u00e4\u00e4merell\u00e4 oli 3,9 miljoonaa neli\u00f6kilometri\u00e4. Vain vuonna 2012 j\u00e4\u00e4n laajuus on ollut pienempi, 3,7 miljoonaa neli\u00f6kilometri\u00e4.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-5895","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5895","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5895"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5895\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5896,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5895\/revisions\/5896"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5895"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=5895"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=5895"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=5895"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}