Vesiensuojelun tehostamisohjelman uudessa Valumavesi-hankkeessa etsit\u00e4\u00e4n menetelmi\u00e4 v\u00e4hent\u00e4\u00e4 pelloilta ja talousmetsist\u00e4 vesist\u00f6ihin huuhtoutuvaa kuormitusta. Mielenkiinnon kohteena ovat erityisesti kaksitasouomat.<\/p>\n
Kaksitasouomissa tulvatasanteet pid\u00e4tt\u00e4v\u00e4t osan uomassa kulkevan veden kiintoaineesta ja ravinteista. Maastotutkimuksia tehd\u00e4\u00e4n muun muassa Raaseporinjoella, Sipoon Ritob\u00e4ckenill\u00e4 ja mets\u00e4valtaisella valuma-alueella Lopella.<\/p>\n
Maa- ja mets\u00e4talouden vesienhallinnassa korostuu yh\u00e4 voimakkaammin vesien m\u00e4\u00e4r\u00e4n lis\u00e4ksi my\u00f6s vesien laadun hallinta ja vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen. K\u00e4ynniss\u00e4 onkin siirtym\u00e4 kuivatusaluekohtaisesta suunnittelusta kohti maank\u00e4ytt\u00f6rajat ylitt\u00e4v\u00e4\u00e4 valuma-aluetasoista suunnittelua ja kokonaisvaltaisesti kest\u00e4v\u00e4\u00e4 vesienhallintaa.<\/p>\n
Valumavesi-hankkeen tavoitteena on tuottaa tieteellist\u00e4 tietoa ja uusia menetelmi\u00e4, joilla parantaa maa- ja mets\u00e4talouden vesienhallinnan kokonaisvaltaista kest\u00e4vyytt\u00e4. Hankeessa keskityt\u00e4\u00e4n erityisesti luonnonmukaisen peruskuivatuksen suunnitteluun ja vaikutusten arviointiin.<\/p>\n
Peruskuivatuksen toteuttamiseen voidaan perinteisen uomaperkauksen sijasta k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kaksitasouomia. Kaksitasouomien tulvatasanne pid\u00e4tt\u00e4\u00e4 osan uomassa kulkevan veden kiintoaineesta ja ravinteista.<\/p>\n
Kaksitasouomia on Suomeen rakennettu jo kymmenkunta, mutta tutkittua tietoa niiden vaikutuksista on maailmanlaajuisestikin v\u00e4h\u00e4n. Kaksitasouomilla voi olla my\u00f6nteisi\u00e4 vaikutuksia peltojen kuivatuksen ja veden laadun lis\u00e4ksi my\u00f6s eli\u00f6lajiston monimuotoisuuteen.<\/p>\n
Tavoitteena on tehd\u00e4 menetelm\u00e4\u00e4 tunnetummaksi ojitusyhteis\u00f6ille, suunnittelijoille ja maanomistajille muun muassa laatimalla ohjeistus ja ty\u00f6kalu kaksitasouomien suunnitteluun ja hoitoon.<\/p>\n
Valumavesi-hankkeessa kehitet\u00e4\u00e4n my\u00f6s luonnonmukaiset ratkaisut huomioivaa vesist\u00f6mallinnusta ja peltojen kuivatustilan arviointimenetelmi\u00e4. Lis\u00e4ksi tarkastellaan luonnonmukaisen peruskuivatuksen edist\u00e4miseen ja ojitusyhteis\u00f6jen aktivoimiseen soveltuvia ohjauskeinoja.<\/p>\n
Maastotutkimuksia tehd\u00e4\u00e4n etup\u00e4\u00e4ss\u00e4 Raaseporinjoella, Sipoon Ritob\u00e4ckenill\u00e4, Tyrn\u00e4v\u00e4n Leppiojalla, Tammelan Uuhikonojalla, Loviisan Hardomb\u00e4ckenill\u00e4, Salon Perni\u00f6njoella sek\u00e4 mets\u00e4valtaisella valuma-alueella Lopella.<\/p>\n
Valumavesi-hanketta koordinoi Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus SYKE, ja se jatkuu vuoden 2023 loppuun. Hankkeen yhteisty\u00f6tahoja ovat muun muassa Luonnonvarakeskus Luke, Tapio Oy, Salaojayhdistys ja Helsingin yliopisto sek\u00e4 useat yhteisty\u00f6hankkeet ja koekohteiden maanomistajat.<\/p>\n
Hanketta rahoittavat ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6, maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6, Maa- ja Vesitekniikan tuki ry, Salaojituksen tukis\u00e4\u00e4ti\u00f6, SYKE, Luke ja Salaojayhdistys<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Vesiensuojelun tehostamisohjelman uudessa Valumavesi-hankkeessa etsit\u00e4\u00e4n menetelmi\u00e4 v\u00e4hent\u00e4\u00e4 pelloilta ja talousmetsist\u00e4 vesist\u00f6ihin huuhtoutuvaa kuormitusta. Mielenkiinnon kohteena ovat erityisesti kaksitasouomat.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-5934","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5934","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5934"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5934\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5935,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5934\/revisions\/5935"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5934"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=5934"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=5934"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=5934"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}