Peltojen kipsik\u00e4sittely osoitti tehonsa ravinnekuormituksen v\u00e4hent\u00e4j\u00e4n\u00e4 John Nurmisen S\u00e4\u00e4ti\u00f6n johtamassa Vantaanjoen kipsihankkeessa. S\u00e4\u00e4ti\u00f6 vetoaa p\u00e4\u00e4tt\u00e4jiin, jotta toimenpidett\u00e4 voitaisiin toteuttaa julkisella rahoituksella my\u00f6s Vesiensuojelun tehostamisohjelman p\u00e4\u00e4tytty\u00e4.<\/p>\n
Vantaanjoen kipsihanke toteutettiin yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuutena, jossa John Nurmisen S\u00e4\u00e4ti\u00f6n tukijat ja hankepartnerit rahoittivat runsaat 70 % ja ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6 vajaat 30 % hankkeesta.<\/p>\n
\u201dPeltojen kipsik\u00e4sittelyn tehokkuus vesiensuojelussa vakuutti meid\u00e4t jo vuonna 2014, ja olemme sen j\u00e4lkeen tehneet m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisesti ty\u00f6t\u00e4 kipsik\u00e4sittelyn saamiseksi suomalaisen vesiensuojelun keinovalikoimaan. Kipsik\u00e4sittelyn skaalaaminen Vantaanjoen mittakaavaan ei olisi ollut mahdollista ilman s\u00e4\u00e4ti\u00f6n yksityisten tukijoiden merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 panosta, ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6n mukaantuloa ja asiantuntevia hankepartnereita\u201d, sanoo John Nurmisen S\u00e4\u00e4ti\u00f6n toimitusjohtaja\u00a0Annamari Arrakoski-Engardt<\/strong>.<\/p>\n Vuosina 2018\u20132020 toteutettu Vantaanjoen kipsihanke ylitti tavoitteensa: hankkeessa k\u00e4siteltiin yli 3600 hehtaaria eli noin 10 % Vantaanjoen valuma-alueen peltopinta-alasta. Fosforihuuhtouma kipsik\u00e4sitellyilt\u00e4 pelloilta puolittui, mik\u00e4 v\u00e4hent\u00e4\u00e4 sek\u00e4 Vantaanjoen ett\u00e4 Suomenlahden rannikkovesien rehev\u00f6itymist\u00e4. Kuten aiemmissa kokeiluissakin, kipsik\u00e4sittely osoittautui kustannuksiltaan edulliseksi vesiensuojelutoimeksi. Tulokset vahvistavat, ett\u00e4 peltojen kipsik\u00e4sittelyn avulla voidaan merkitt\u00e4v\u00e4sti leikata maatalouden ravinnekuormitusta. Siksi sen pit\u00e4isi olla avainasemassa Suomen vesiensuojelun tavoitteiden saavuttamiseksi. Kipsik\u00e4sittelyll\u00e4 hyvi\u00e4 tuloksia ravinnehuuhtouman v\u00e4hent\u00e4misess\u00e4<\/strong><\/p>\n Vantaanjoen kipsihankkeessa toteutettu peltojen kipsik\u00e4sittely puolitti fosforihuuhtouman k\u00e4sitellyilt\u00e4 peltolohkoilta. Toimenpiteess\u00e4 kipsi\u00e4 levitettiin nelj\u00e4 tonnia hehtaarille. Kaiken kaikkiaan 3\u00a0615 peltohehtaarin k\u00e4sittelyn arvioidaan v\u00e4hent\u00e4v\u00e4n Vantaanjoen valuma-alueelta tulevaa fosforihuuhtoumaa 8\u00a0500\u201310\u00a0500 kg vuosina 2018\u20132025. Kipsi ei vaikeuta kasvien fosforin saantia eik\u00e4 vaikuta ep\u00e4edullisesti satoihin.<\/p>\n \u201dKipsin vaikutukset n\u00e4kyiv\u00e4t konkreettisesti seuranta-alueen veden kirkastumisena. Kaikkien kipsik\u00e4sittelyyn soveltuvien Vantaanjoen valuma-alueen peltojen fosforikuorman v\u00e4hennyspotentiaali vastaa vuositasolla yli viidennest\u00e4 ihmistoiminnasta syntyv\u00e4st\u00e4 kuormituksesta. Kipsik\u00e4sittely sopisi monille rannikkoalueiden pelloille, kun taas j\u00e4rvien valuma-alueilla sit\u00e4 ei pid\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4\u201d, kertoo tutkija\u00a0Pasi Valkama<\/strong>\u00a0Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry:st\u00e4.<\/p>\n Kipsik\u00e4sittelyyn osallistui 73 tilaa, kaksi kaupunkia sek\u00e4 yksi oppilaitos. Vaikutuksia valumavesien laatuun seurattiin Leps\u00e4m\u00e4njoen mittausasemalla, jonka yl\u00e4puolisista pelloista k\u00e4siteltiin kipsill\u00e4 noin 40 % (330 hehtaaria). Fosforikuorman muutos koko Vantaanjoen valuma-alueen tasolla arvioitiin seuranta-alueelta saatujen tulosten perusteella.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Peltojen kipsik\u00e4sittely osoitti tehonsa ravinnekuormituksen v\u00e4hent\u00e4j\u00e4n\u00e4 John Nurmisen S\u00e4\u00e4ti\u00f6n johtamassa Vantaanjoen kipsihankkeessa. S\u00e4\u00e4ti\u00f6 vetoaa p\u00e4\u00e4tt\u00e4jiin, jotta toimenpidett\u00e4 voitaisiin toteuttaa julkisella rahoituksella my\u00f6s Vesiensuojelun tehostamisohjelman p\u00e4\u00e4tytty\u00e4.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-5999","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5999","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5999"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5999\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6000,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5999\/revisions\/6000"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5999"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=5999"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=5999"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=5999"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
\n<\/strong><\/p>\n