{"id":6019,"date":"2020-12-29T22:52:28","date_gmt":"2020-12-29T20:52:28","guid":{"rendered":"https:\/\/vesitalous.fi\/?p=6019"},"modified":"2020-12-29T22:52:28","modified_gmt":"2020-12-29T20:52:28","slug":"laserkeilausdatan-hyodyntamispiloteille-miljoonan-euron-rahoitus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2020\/12\/laserkeilausdatan-hyodyntamispiloteille-miljoonan-euron-rahoitus\/","title":{"rendered":"Laserkeilausdatan hy\u00f6dynt\u00e4mispiloteille miljoonan euron rahoitus"},"content":{"rendered":"<p class=\"ingress\">Maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6 on my\u00f6nt\u00e4nyt yhteens\u00e4 miljoonan euron rahoituksen nelj\u00e4lle kansallisen laserkeilausohjelman tuottaman datan hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4 tehostavalle hankkeelle. Rahoitettavilla hankkeilla edistet\u00e4\u00e4n vesienhallintaa ja maanpinnanominaisuuksien tunnistamista, metsien rakenteen ja muiden monimuotoisuustunnusten arviointia, mets\u00e4teiden kuntokartoituksia sek\u00e4 arkeologisten kohteiden automaattista tunnistamista laserkeilausdatasta.<!--more--><\/p>\n<p>\u2013\u00a0Rahoitettavat hankkeet kuvaavat hyvin hankehaussa saatujen ehdotusten laaja-alaisuutta. Hankehaussa saatiin yhteens\u00e4 18 hakemusta, joista vain nelj\u00e4lle pystyttiin my\u00f6nt\u00e4m\u00e4\u00e4n rahoitusta. Monta hyv\u00e4\u00e4 hanketta j\u00e4i rahoituksen ulkopuolelle, kertoo mets\u00e4neuvos <strong>Niina Riissanen<\/strong>.<\/p>\n<p>Rahoitushaun tavoitteena oli tukea kansallisen laserkeilausohjelman tuottaman datan hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4 ja uusien tarkkojen tietojen saamista hallinnon, kansalaisten ja koko yhteiskunnan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Samalla haluttiin edist\u00e4\u00e4 julkisen sektorin digi- ja teknologiaosaamista sek\u00e4 kehitt\u00e4\u00e4 julkisen ja yksityisen sektorin yhteisty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n<p>Kaikkia rahoitettavia hankkeita toteuttaa useista organisaatioista muodostuva laaja konsortio. Yksi valintakriteereist\u00e4 olikin hanketta toteuttavan yhteisty\u00f6verkoston laajuus ja monipuolisuus. Muita kriteereit\u00e4 olivat uutuusarvo, sovellettavuus ja monistettavuus, vaikuttavuus sek\u00e4 se kuinka hyvin hanke tulee hallitusohjelman tavoitteita.<\/p>\n<p>Hankkeille my\u00f6nnetty rahoitus on yhteens\u00e4 miljoona euroa. Varat rahoitusta varten tulivat valtion nelj\u00e4nnest\u00e4 lis\u00e4talousaviosta. Hankkeet toteutetaan vuosina 2021 &#8211; 2022.<br \/>\nLaserkeilausdata on nykyisin aiempaa tarkempaa<\/p>\n<p>Kansallinen laserkeilaus tuottaa tarkkaa kolmiulotteista tietoa maanpinnasta, sek\u00e4 sen muodoista ett\u00e4 maanpinnan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 olevista kohteista. Suomi on jaettu ohjelmassa ennalta m\u00e4\u00e4riteltyihin maantieteellisiin alueisiin, jotka laserkeilataan s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti ennalta sovitun vuosikierron mukaisesti.<\/p>\n<p>Laserkeilaus tapahtuu vuodesta 2020 alkaen pistetiheydell\u00e4, jossa jokaiselle neli\u00f6metrille osuu viisi laserpistett\u00e4. Pistepilven tiheys on kymmenkertainen aiempaan verrattuna.<br \/>\nKansallista laserkeilausaineistoa on hy\u00f6dynnetty jo pitk\u00e4\u00e4n muun muassa maastomallien, tulvariskikarttojen ja mets\u00e4varatietojen tuotannossa.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6 on my\u00f6nt\u00e4nyt yhteens\u00e4 miljoonan euron rahoituksen nelj\u00e4lle kansallisen laserkeilausohjelman tuottaman datan hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4 tehostavalle hankkeelle. Rahoitettavilla hankkeilla edistet\u00e4\u00e4n vesienhallintaa ja maanpinnanominaisuuksien tunnistamista, metsien rakenteen ja muiden monimuotoisuustunnusten arviointia, mets\u00e4teiden kuntokartoituksia sek\u00e4 arkeologisten kohteiden automaattista tunnistamista laserkeilausdatasta.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-6019","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6019","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=6019"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6019\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6020,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6019\/revisions\/6020"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=6019"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=6019"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=6019"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=6019"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}