Maatalouden kuormittamilla alueilla pinta- ja pohjavesien nitraattipitoisuudet ovat pysyneet keskim\u00e4\u00e4rin samalla tasolla kuin aiemmilla seurantajaksoilla. Pitoisuudet ylitt\u00e4v\u00e4t vain muutamissa kohteissa nitraattidirektiivin raja-arvon. Tulokset selvi\u00e4v\u00e4t tuoreesta raportista, joka koskee nitraattidirektiivin raportointijaksoa 2016\u20132019.<\/p>\n
Nitraatti on typen yhdiste, joka on yksi pahimmista vesist\u00f6jen rehev\u00f6itt\u00e4jist\u00e4. Maatalouden nitraattip\u00e4\u00e4st\u00f6jen vaikutukset pinta- ja pohjavesiin raportoidaan EU:lle nelj\u00e4n vuoden v\u00e4lein.<\/p>\n
Raportoinnissa tehd\u00e4\u00e4n my\u00f6s arvio pinta- ja pohjavesien laadun kehityksest\u00e4 tulevaisuudessa. Keskeinen ravinnekuormituksen v\u00e4hent\u00e4miseen vaikuttava asia on ilmastonmuutos. \u201dIlmastomuutos vaikuttaa tulevaisuudessa pinta- ja pohjavesien laadun kehityk\u00adseen ja vaikeuttaa maataloustoimien vaikutusten havaitsemista. My\u00f6s riski nitraatin ja koko typpikuormituksen lis\u00e4\u00e4ntymiseen kasvaa. Ilmastomuutoksen arvioidaan lis\u00e4\u00e4v\u00e4n nitraattitypen huuhtoutumista Pohjois-Suomen pelloilta enemm\u00e4n kuin Etel\u00e4-Suomessa\u201d, limnologi\u00a0Sari Mitikka\u00a0<\/strong>Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksesta huomauttaa.<\/p>\n Sis\u00e4vesist\u00f6jen ja rannikkovesien pitoisuudet suhteellisen matalalla tasolla<\/strong><\/p>\n Nitraatin pitoisuudet nousivat jaksolla 2016\u20132019 kahdek\u00adsassa Etel\u00e4-Suomen maatalousvaltaisen alueen joessa ajoittain l\u00e4helle EU:n asettamaa raja-arvoa eli 25 mg nitraattia litrassa tai ylittiv\u00e4t sen. Raja-arvo 25 mg\/l nitraattia vastaa 5,65 mg\/l nitraattityppe\u00e4. \u201dSuomen sis\u00e4vesist\u00f6jen ja rannikkovesien nitraattipitoisuu\u00addet ovat kuitenkin yleisesti ottaen matalalla tasolla verrattuna muihin Euroopan maihin\u201d,\u00a0Sari Mitikka<\/strong> kertoo.<\/p>\n Vuodesta 1996 l\u00e4htien pintavesien nitraattipitoisuudet ovat pysyneet p\u00e4\u00e4osin vakaina tai laskeneet liev\u00e4sti. Vakaita trendej\u00e4 oli vuositasolla 70 prosentissa ja talvikaudella 54 pro\u00adsentissa havaintokohteista. Liev\u00e4sti laskevia trendej\u00e4 havaittiin eniten j\u00e4rvien ja rannikkove\u00adsien talvikauden pitoisuuksissa. Voimakkaasti laskevia trendej\u00e4 oli niin rannikkovesien tal\u00advikauden pitoisuuksissa kuin joki- ja rannikkovesien maksimiarvoissakin. Sen sijaan liev\u00e4sti nousevia trendej\u00e4 oli eniten j\u00e4rvien keskipitoisuuksissa ja voimakkaasti nousevia trendej\u00e4 jokien enimm\u00e4isarvoissa. Pintavesien rehevyystason trendeiss\u00e4 havaittiin hieman enemm\u00e4n laske\u00advia kuin nousevia muutossuuntia. Maatalouden vaikutusalueella olevat pintavedet ovat p\u00e4\u00e4osin rehev\u00f6ityneit\u00e4 tai niiss\u00e4 on merkkej\u00e4 rehev\u00f6itymiskehityksest\u00e4.<\/p>\n Pohjanlahden nitraattikuormitus laskenut<\/strong><\/p>\n Kuormitustarkastelussa todettiin, ett\u00e4 Pohjanlahteen p\u00e4\u00e4tyv\u00e4 typpikuormitus, josta osa on nitraatteina tai muuntuu nitraateiksi vesist\u00f6ss\u00e4, on selv\u00e4sti laskenut edellisen raportoinnin j\u00e4lkeen. Saaristo- ja Selk\u00e4meren alueilla kuormituksessa ei ole tapahtunut muutosta. Tulokset ovat yhdenmukaisia vuosien 1997\u20132012 ai\u00adneistolla ja eri menetelm\u00e4ll\u00e4 tehtyjen kuormitusmallinnusten kanssa. Maatalouden osuus typpikuormituksesta on 50\u201360 prosenttia Saaristomereen, Selk\u00e4mereen sek\u00e4 Suomen\u00adlahteen purkautuvien jokien valuma-alueilla. Pohjanlahden valuma-alueilla maatalouden osuus typpikuormituksesta on noin 40 prosenttia.<\/p>\n Pohjavesien pitoisuudet p\u00e4\u00e4osin alhaisia<\/strong><\/p>\n Pohjavesien nitraattipitoisuudet ovat yleisesti alhaisia verrattuna muun Euroopan pohja\u00advesimuodostumiin, mutta suuriakin pitoisuuksia esiintyy. Pohjavesille asetettu nitraatin raja-arvo, 50 mg\/l, ylittyi nelj\u00e4ll\u00e4 maa- ja mets\u00e4talouden kuormitta\u00admalla alueella jaksolla 2016\u20132019. Valtaosin pitoisuudet olivat alle 25 mg\/l, ja muutossuunta edelliseen ra\u00adportointijaksoon verrattuna vakaa puolessa kohteista ja liev\u00e4sti laskeva noin viidesosalla kohteista.<\/p>\n Maatalousk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ohjeet ja toimintaohjelma pysyneet ennallaan<\/strong><\/p>\n Maatalousk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ohjeisiin ja toimintaohjelmaan ei ole tehty muutoksia rapor\u00adtointijakson aikana. Maatalousk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6iss\u00e4 ei muutoinkaan ole tapahtunut olennaisia muutoksia verrattuna edelliseen raportointijaksoon. Typpilannoitus on kokonaisuudessaan v\u00e4hentynyt jonkin verran, mutta typpitase on puolestaan kasvanut edelliseen raportoin\u00adtiin verrattuna.<\/p>\n Kotiel\u00e4invaltaisilla alueilla lantaa on paikallisesti paljon lannoitustarpeeseen n\u00e4hden. El\u00e4inrehujen tuonti Suomeen on kasvanut, mik\u00e4 lis\u00e4\u00e4 Suomen maatalouden ravinnekiertoon tulevan typen ja fosforin m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Maatalouden ymp\u00e4rist\u00f6korvausj\u00e4rjestelm\u00e4 on lis\u00e4nnyt ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isi\u00e4 ravinteita pellolta ker\u00e4\u00e4vien kasvien ja lietelannan sijoitusmenetelm\u00e4n suosiota. My\u00f6s nurmialassa on tapahtunut lis\u00e4yst\u00e4.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Maatalouden kuormittamilla alueilla pinta- ja pohjavesien nitraattipitoisuudet ovat pysyneet keskim\u00e4\u00e4rin samalla tasolla kuin aiemmilla seurantajaksoilla. Pitoisuudet ylitt\u00e4v\u00e4t vain muutamissa kohteissa nitraattidirektiivin raja-arvon. Tulokset selvi\u00e4v\u00e4t tuoreesta raportista, joka koskee nitraattidirektiivin raportointijaksoa 2016\u20132019.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-6021","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6021","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=6021"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6021\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6022,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6021\/revisions\/6022"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=6021"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=6021"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=6021"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=6021"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}