Jokihelmisimpukan eli raakun suojelun strategia ja toimenpidesuunnitelma on valmistunut. Tavoitteena on, ett\u00e4 elinvoimaisia raakkukantoja on koko lajin luontaisella esiintymisalueella ja ne saavuttavat suotuisan suojelun tason. Raakku on eritt\u00e4in uhanalainen laji, jonka h\u00e4vi\u00e4misuhka on ilmeinen.<\/p>\n
\u201dJokihelmisimpukka on Suomen luonnon pitk\u00e4ik\u00e4isin el\u00e4inlaji, mutta en\u00e4\u00e4 muutamassa joessa se voi hyvin. Suurin osa esiintymist\u00e4 on h\u00e4vi\u00e4m\u00e4ss\u00e4, joten on korkea aika vahvistaa suunnitelmallisia toimia lajin elvytt\u00e4miseksi. Raakku on niin sanottu sateenvarjolaji, jonka elinvoimainen esiintyminen kertoo virtavesiekosysteemin hyv\u00e4st\u00e4 tilasta. Siell\u00e4 miss\u00e4 raakku viihtyy, voi moni muukin virtavesilaji hyvin. Raakku ja vaeltavien lohi- ja taimenkantojen elvytt\u00e4minen kulkevat k\u00e4si k\u00e4dess\u00e4\u201d, ymp\u00e4rist\u00f6- ja ilmastoministeri\u00a0Krista Mikkonen<\/strong>\u00a0sanoo.<\/p>\n Raakun suojelun kannalta keskeist\u00e4 on, ett\u00e4 tieto raakkuesiintymist\u00e4 ja elinymp\u00e4rist\u00f6n tilasta tarkentuu ja ett\u00e4 tieto on toimijoiden ja kansalaisten tiedossa ja saatavilla. N\u00e4in laji voidaan ottaa huomioon raakkuun vaikuttavissa toimissa ja valuma-alueiden maank\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Heikentyneit\u00e4 raakkupuroja ja -jokia tulee kunnostaa, jotta raakun ja sen vaeltavien is\u00e4nt\u00e4kalojen elinymp\u00e4rist\u00f6jen tila paranee. Lis\u00e4ksi on tarpeen lis\u00e4t\u00e4 tutkimustietoa raakusta.<\/p>\n Strategian ja toimenpideohjelman tavoitteena on, ett\u00e4 elinvoimaisia raakkukantoja on koko lajin luontaisella esiintymisalueella ja lajin suotuisan suojelun taso saavutetaan. Raakun suojelu vaatii pitk\u00e4j\u00e4nteisyytt\u00e4, joten v\u00e4litavoitteeksi on asetettu, ett\u00e4 nykyiset kannat s\u00e4ilyv\u00e4t ja heikentyneiden kantojen elinkelpoisuus paranee.<\/p>\n Suunnitelman toteuttaminen edellytt\u00e4\u00e4 monien tahojen hyv\u00e4\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4, mihin ty\u00f6ryhm\u00e4ty\u00f6n\u00e4 tehty valmisteltu ja lausuntokierroksella saatu my\u00f6nteinen palaute antavat hyv\u00e4n pohjan.<\/p>\n Raakku el\u00e4\u00e4 vain virtavesiss\u00e4 ja tarvitsee lis\u00e4\u00e4ntymiseen v\u00e4li-is\u00e4nn\u00e4ksi taimenen tai lohen. Valtaosa Suomen tunnetuista raakkuesiintymist\u00e4 sijaitsee nykyisin pohjoisessa Luton, Kemijoen ja Iijoen vesist\u00f6ss\u00e4. Etel\u00e4-Suomessa laji esiintyy en\u00e4\u00e4 muutamassa joessa, ja sen luontainen lis\u00e4\u00e4ntyminen on todenn\u00e4k\u00f6isesti loppunut useimmissa etel\u00e4isiss\u00e4 raakkujoissa. Raakkuyksil\u00f6t voivat kuitenkin sinnitell\u00e4 heikentyneiss\u00e4 elinymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 raakku on Suomen luonnon pitk\u00e4ik\u00e4isin el\u00e4inlaji: se voi el\u00e4\u00e4 yli 200-vuotiaaksi. Raakku on erityisesti suojeltava laji ja se on rauhoitettu jo vuonna 1955.<\/p>\n Raakun taantumisen syit\u00e4 ovat olleet helmenkalastus, jokien uittoperkaukset, vesivoimarakentaminen sek\u00e4 mets\u00e4- ja maatalouden jokia ja puroja heikent\u00e4v\u00e4 kuormitus. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 raakkuesiintymi\u00e4 tiedet\u00e4\u00e4n olevan j\u00e4ljell\u00e4 noin 130:ssa virtavedess\u00e4, mutta suurimmassa osassa niist\u00e4 populaatiot ovat heikentyneet ja raakku on h\u00e4vi\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Elinvoimainen ja lis\u00e4\u00e4ntymiskykyinen raakkukanta on harvinaisuus. Kartoitusten jatkaminen kuitenkin kannattaa, sill\u00e4 edellisen\u00e4kin kes\u00e4n\u00e4 uusia raakkuvirtoja l\u00f6ytyi toistakymment\u00e4.<\/p>\nTavoitetilana elinvoimainen raakkukanta<\/h2>\n
Jokihelmisimpukka voi hyvin en\u00e4\u00e4 muutamassa joessa<\/h2>\n