{"id":6074,"date":"2021-01-30T14:15:12","date_gmt":"2021-01-30T12:15:12","guid":{"rendered":"https:\/\/vesitalous.fi\/?p=6074"},"modified":"2021-01-30T14:15:12","modified_gmt":"2021-01-30T12:15:12","slug":"uusi-indeksi-kertoo-itameren-terveydentilan-myos-ihmisen-nakokulmasta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2021\/01\/uusi-indeksi-kertoo-itameren-terveydentilan-myos-ihmisen-nakokulmasta\/","title":{"rendered":"Uusi indeksi kertoo It\u00e4meren terveydentilan my\u00f6s ihmisen n\u00e4k\u00f6kulmasta"},"content":{"rendered":"

It\u00e4meren terveydentila on arvioitu uudella tavalla. It\u00e4meren terveysindeksi, Baltic Sea Health Index (BHI), eroaa aiemmista tilan arvioista siin\u00e4, ett\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6n tilan lis\u00e4ksi indeksi huomioi meriluonnon ihmiselle tarjoamat hy\u00f6dyt. It\u00e4meren t\u00e4m\u00e4nhetkiselle terveydentilalle indeksi antaa arvosanan 76 asteikolla 1\u2013100, jossa 100 edustaa ihmisen kannalta tavoiteltavaa tilaa.<\/p>\n

Suhteellisen hyv\u00e4ll\u00e4 tolalla ovat esimerkiksi rannikon kalayhteis\u00f6t ja merest\u00e4 elantonsa saavat elinkeinot. Suurimpia ongelmia ovat rehev\u00f6ityminen, luonnon monimuotoisuuden v\u00e4heneminen ja suojelualueiden vaillinainen hallinta.<\/p>\n

Uusi It\u00e4meren tilaa ja terveytt\u00e4 kuvaava indeksi, Baltic Health Index (BHI), on laadittu kansainv\u00e4lisen\u00e4 yhteisty\u00f6n\u00e4. Indeksi perustuu koko maapallon merien tilaa tarkastelevaan\u00a0Ocean Health Index<\/a>iin. BHI arvioi It\u00e4meren terveytt\u00e4 yhdeks\u00e4n tavoitteen kautta. N\u00e4it\u00e4 ovat veden puhtaus (rehev\u00f6ityminen, haitalliset aineet, roskaantuminen), luonnon monimuotoisuus, ruoantuotanto, hiilen sidonta, mereen liittyv\u00e4 turismi ja virkistysk\u00e4ytt\u00f6, kalastusmahdollisuudet, paikallisten merielinkeinojen elinvoimaisuus, merituotteiden tarjonta sek\u00e4 lajien ja merialueiden suojelu.<\/p>\n

\u201dBaltic Health Index on kuin It\u00e4meren kuumemittari\u201d, toteaa arviointiin osallistunut tutkimusprofessori\u00a0Markku Viitasalo<\/strong>\u00a0SYKEst\u00e4. \u201dSe antaa yhdell\u00e4 luvulla k\u00e4sityksen It\u00e4meren t\u00e4m\u00e4nhetkisest\u00e4 terveydentilasta. Kun mittausta jatketaan vuosittain, n\u00e4hd\u00e4\u00e4n, onko potilas paranemaan p\u00e4in.\u201d<\/p>\n

Aiemmin It\u00e4meren tilaa on arvioitu puhtaasti ekosysteemin tilan kautta. Uusi indeksi huomioi It\u00e4meren rehev\u00f6itymisen ja saastumisen lis\u00e4ksi my\u00f6s ihmisen merest\u00e4 saamia hy\u00f6tyj\u00e4 eli ekosysteemipalveluja. Indeksiin vaikuttaa my\u00f6s, ollaanko tavoitetta saavuttamassa vai onko tilanne menossa huonompaan suuntaan. Suunnan huomiointi auttaa kohdentamaan toimenpiteit\u00e4 juuri oikeisiin tavoitteisiin.<\/p>\n

Tavoitteiden saavuttamisessa on merialueiden v\u00e4lill\u00e4 suuria eroja. Merialueittaiset indeksit vaihtelevat 3 ja 100 v\u00e4lill\u00e4. Koko It\u00e4meren kokonaisarvio on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 76. Moni ihmiseen suoraan liittyv\u00e4 tavoite, esimerkiksi meren virkistysk\u00e4ytt\u00f6, pienkalastus ja ruoantuotanto merest\u00e4, on melko hyv\u00e4ll\u00e4 tolalla.<\/p>\n

\u201dOn kuitenkin muistettava, ett\u00e4 paras luku 100 ei sek\u00e4\u00e4n tarkoita t\u00e4ydellist\u00e4 luonnontilaa vaan meriymp\u00e4rist\u00f6n tarjoamien ekosysteemipalvelujen tavoiteltavaa tilaa l\u00e4hinn\u00e4 ihmisen kannalta\u201d, Viitasalo selitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

\u201dEi ole yll\u00e4tys, ett\u00e4 rehev\u00f6itymisen osalta It\u00e4meren tilanne arvioidaan edelleen huonoksi. Varsinaisella It\u00e4merell\u00e4 ja Suomenlahdella indeksit vaihtelevat 50 ja 72 v\u00e4lill\u00e4, Per\u00e4merell\u00e4 luku on sent\u00e4\u00e4n parempi, 83\u201d, toteaa merenhoidon ryhm\u00e4p\u00e4\u00e4llikk\u00f6\u00a0Vivi Fleming\u00a0<\/strong>SYKEst\u00e4.<\/p>\n

\u201dTila on monella alueella paranemassa, mutta liian hitaasti. Maalta tulevia ravinnep\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 on edelleen rajoitettava, ja toimenpiteiss\u00e4 pit\u00e4isi pysty\u00e4 ennakoimaan my\u00f6s tulevat ilmastonmuutoksen vaikutukset. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 huomata, ett\u00e4 rehev\u00f6ityminen vaikuttaa l\u00e4hes kaikkeen, ja monien muiden indeksiss\u00e4 arvioitujen terveyden osatekij\u00f6iden hyv\u00e4\u00e4 tilaa ei pystyt\u00e4 saavuttamaan, ellei rehev\u00f6itymist\u00e4 saada kuriin\u201d, Fleming jatkaa.<\/p>\n

Muita vaillinaisesti saavutettuja tavoitteita ovat haitalliset aineet, jotka esim. Pohjanlahden pohjoisosissa saavat arvion 39\u201343, sek\u00e4 luonnon monimuotoisuus, joka erityisesti etel\u00e4isell\u00e4 ja keskisell\u00e4 It\u00e4merell\u00e4 on madaltunut kalojen, lintujen ja merinis\u00e4kk\u00e4iden heikon tilanteen takia. Suojelun vaillinaisuus n\u00e4kyy merialuesuojelun arviossa, joka Suomen merialueilla vaihtelee 11\u201363. \u201dT\u00e4m\u00e4 johtuu l\u00e4hinn\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 monilla Suomen merellisill\u00e4 suojelualueilla ei edelleenk\u00e4\u00e4n ole hoidon ja k\u00e4yt\u00f6n suunnitelmia\u201d, toteaa Viitasalo.<\/p>\n

Kaikkein huonoimmat arviot indeksiss\u00e4 saa merenpohjien kyky hiilensidontaan. It\u00e4meren t\u00e4rkeit\u00e4 hiilinieluja ovat pehme\u00e4t kasvillisuuspohjat. \u201dKoko It\u00e4meren arvosana on vain 20\u201d, toteaa arviointiin osallistunut apulaisprofessori\u00a0Christoffer Bostr\u00f6m<\/strong>\u00a0\u00c5bo Akademista. \u201dT\u00e4m\u00e4 on ensiarvio, joka varmasti t\u00e4smentyy tulevina vuosina. Matala indeksi johtuu osittain siit\u00e4, ett\u00e4 hiilensidonnan indikaattorina k\u00e4ytettiin nyt meriajokasta. Laajat meriajokasniityt ovat tehokkaita hiilinieluja, mutta It\u00e4merell\u00e4 laji sitoo paljon hiilt\u00e4 ainoastaan Tanskan salmissa ja Kattegatissa.\u201d<\/p>\n

\u201dKun indeksi\u00e4 jatkossa p\u00e4ivitet\u00e4\u00e4n, otetaan siin\u00e4 laajemmin huomioon my\u00f6s matalien merenlahtien ja laguunien murtovesikasvillisuus, jolloin my\u00f6s n\u00e4m\u00e4 hiilensidonnan kannalta arvokkaat elinymp\u00e4rist\u00f6t saavat ansaitsemansa huomion\u201d, Bostr\u00f6m jatkaa.<\/p>\n

It\u00e4meren terveysindeksin\u00a0laadintaa on johtanut Tukholman yliopiston Stockholm Resilience Center (SRC), ja ty\u00f6h\u00f6n on osallistunut laaja joukko It\u00e4meren asiantuntijoita. Suomen edustajat ovat Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksesta ja \u00c5bo Akademista.<\/p>\n

BHI:n taustalla oleva tutkimus julkaistiin People and Nature -julkaisusarjassa 20.1.2021.\u00a0Indeksi, sen tulokset sek\u00e4 menetelm\u00e4t ja indeksin taustalla olevat aineistot l\u00f6ytyv\u00e4t Stockholm Resilience Centerin yll\u00e4pit\u00e4milt\u00e4\u00a0verkkosivuilta<\/a>, joilla indeksin arvoja voi tarkastella tavoitteittain ja merialueittain.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

It\u00e4meren terveydentila on arvioitu uudella tavalla. It\u00e4meren terveysindeksi, Baltic Sea Health Index (BHI), eroaa aiemmista tilan arvioista siin\u00e4, ett\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6n tilan lis\u00e4ksi indeksi huomioi meriluonnon ihmiselle tarjoamat hy\u00f6dyt. It\u00e4meren t\u00e4m\u00e4nhetkiselle terveydentilalle indeksi antaa arvosanan 76 asteikolla 1\u2013100, jossa 100 edustaa ihmisen kannalta tavoiteltavaa tilaa.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-6074","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6074","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=6074"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6074\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6075,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6074\/revisions\/6075"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=6074"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=6074"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=6074"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=6074"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}