Ainutlaatuisella kaupunkialueella kierr\u00e4tet\u00e4\u00e4n j\u00e4tevesien ravinteita, energiaa ja vett\u00e4. Aalto-yliopiston vesitutkijoiden kehitt\u00e4m\u00e4 NPHarvest on ensimm\u00e4inen testiin p\u00e4\u00e4sev\u00e4 menetelm\u00e4.<\/p>\n
Aalto-yliopiston vesitutkijat ryhtyiv\u00e4t viisi vuotta sitten kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n NPHarvest-tekniikkaa, jolla j\u00e4tevesist\u00e4 voidaan erotella arvokkaita ravinteita lannoitek\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n
Uusi menetelm\u00e4 saostaa j\u00e4tevedest\u00e4 fosforin ja erottaa kalvon avulla typen, jolloin syntyy lannoitteeksi soveltuvia lopputuotteita. NPHarvest sopii moniin olosuhteisiin\u00a0ja sit\u00e4 voidaan muokata kohteen mukaan. Toistaiseksi sit\u00e4 on testattu erillisker\u00e4tyn virtsan, yhdyskuntaj\u00e4tevesilietteen m\u00e4d\u00e4tt\u00e4m\u00f6n ja biokaasulaitoksen poistovesien, kaatopaikan suotovesien eli j\u00e4tteiden l\u00e4pi suodattuneiden sade- ja sulamisvesien sek\u00e4 maatalouden kuivam\u00e4d\u00e4tt\u00e4m\u00f6n j\u00e4tevesien k\u00e4sittelyss\u00e4. Ruotsissa menetelm\u00e4\u00e4 testataan uudentyyppisiss\u00e4 olosuhteissa.<\/p>\n
Tekniikkaa on pilotoitu Suomessa eri kohteissa noin puolentoista vuoden ajan\u00a0ja t\u00e4n\u00e4 kev\u00e4\u00e4n\u00e4 se p\u00e4\u00e4see testiin Ruotsissa, Helsingborgin uudessa Oceanhamnen-kaupunginosassa. Kyseess\u00e4 on maailmanlaajuisesti ainulaatuinen alue, jossa kierr\u00e4tet\u00e4\u00e4n j\u00e4tevesien ravinteita, energiaa ja vett\u00e4.\u00a0NPHarvest on ensimm\u00e4inen alueella testattava uusi kiertotaloustekniikka.<\/p>\n
Alkuvaiheessa mukana on kolme toimistorakennusta ja 350 asuntoa. Kokeen aikana saadaan lis\u00e4tietoa prosessin elinkaarikustannuksista ja tuotettujen lopputuotteiden laadusta.<\/p>\n
Helsinborgin kaupungin vesilaitoksen \u2013 Nordv\u00e4stra Sk\u00e5nes Vatten och Avlopp AB (NSVA) \u2013 kehitt\u00e4m\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4 perustuu kolmeen ker\u00e4ilyputkeen. Yhteen ker\u00e4t\u00e4\u00e4n k\u00e4ym\u00e4l\u00e4vedet, toiseen\u00a0bioj\u00e4te keitti\u00f6ist\u00e4 ja kolmanteen kylpy- ja pesuvedet. N\u00e4ist\u00e4 kaksi ensimm\u00e4ist\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t ravinteita ja sopivat NPHarvest-prosessiin.<\/p>\n
\u201dOn todella mahtavaa p\u00e4\u00e4st\u00e4 tutkimaan, miten NPHarvest toimii t\u00e4llaisessa erottelevassa j\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4.\u00a0Samalla p\u00e4\u00e4semme vertaamaan meid\u00e4n ja kilpailijoiden tekniikoita, mik\u00e4 on todella mielenkiintoista\u201d, sanoo Aalto-yliopiston tohtorikoulutettava\u00a0Juho Uzkurt Kaljunen<\/strong>.<\/p>\n Jo tehtyjen pilotointien aikana prosessin toiminnasta on kertynyt paljon tietoa, jonka pohjalta Aallon projektikumppanina toiminut Teollisuuden Vesi Oy arvioi tekniikan taloudellista potentiaalia. Arvion mukaan NPHarvest on kilpailukykyinen erityisesti silloin, kun prosessissa tarvittavia kaasua l\u00e4p\u00e4isevi\u00e4 kalvoja saadaan edullisemmin. Kalvojen valmistuskustannusten odotetaan laskevan, kun niiden kulutus kasvaa ja tuotantom\u00e4\u00e4r\u00e4t nousevat.<\/p>\n \u201dKustannustehokkuus on ollut yksi prosessikehityksen johtot\u00e4hdist\u00e4 toimintavarmuuden ja muokattavuuden ohella. Yleens\u00e4 raha vaikuttaa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin aika paljon\u201d, ty\u00f6el\u00e4m\u00e4professori\u00a0Anna Mikola<\/strong>\u00a0muistuttaa.<\/p>\n Hankkeen on rahoittanut ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6 ja mukana yhteisty\u00f6ss\u00e4 on ollut useita alan yrityksi\u00e4: Teollisuuden Vesi, Helsingin seudun ymp\u00e4rist\u00f6palvelut HSY, Gasum, Biolan, Nordkalk, Kemira ja Outotec. Uutta hanketta Ruotsissa rahoittavat Maa- ja vesitekniikan tuki ry, Svenskt Vatten ja Richert-s\u00e4\u00e4ti\u00f6 ja yhteisty\u00f6kumppaneina ovat NSVA ja Lundin yliopisto.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Ainutlaatuisella kaupunkialueella kierr\u00e4tet\u00e4\u00e4n j\u00e4tevesien ravinteita, energiaa ja vett\u00e4. Aalto-yliopiston vesitutkijoiden kehitt\u00e4m\u00e4 NPHarvest on ensimm\u00e4inen testiin p\u00e4\u00e4sev\u00e4 menetelm\u00e4.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-6107","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6107","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=6107"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6107\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6108,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6107\/revisions\/6108"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=6107"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=6107"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=6107"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=6107"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}