Suomalaiset ammattikorkeakoulut Novia ja Vaasan ammattikorkeakoulu, Luulajan teknillinen yliopisto ja Linn\u00e9-yliopisto Ruotsista sek\u00e4 uumajalainen yritys D\u00e5va Deponi och Avfallscenter ovat k\u00e4ynnist\u00e4neet STASIS-projektin, jonka tavoitteena on v\u00e4hent\u00e4\u00e4 sulfidipitoisista kaivuu- ja ruoppausmassoista per\u00e4isin olevien happamien metallipitoisten valumavesien vesist\u00f6ille aiheuttamaa riski\u00e4.<\/p>\n
T\u00e4h\u00e4n pyrit\u00e4\u00e4n kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kustannustehokas menetelm\u00e4 sulfidien hapettumisen ja siit\u00e4 seuraavan haponmuodostuksen pys\u00e4ytt\u00e4miseksi (stasis [kreikkaa], pys\u00e4hdys) tai ainakin hidastamiseksi sulfidipitoisten maiden ja ruoppausmassojen v\u00e4livarastoinnissa ja loppusijoittamisessa sek\u00e4 kaivantojen pohjilla ja sein\u00e4miss\u00e4. Hanke kuuluu Euroopan aluekehitysrahaston Botnia-Atlantica-ohjelmaan kansallisten vastinrahoittajien ollessa Pohjanmaan liitto ja Region V\u00e4sterbotten.<\/p>\n
Vaasassa tehd\u00e4\u00e4n laboratoriokokeita, joissa 8 kg suuruisia sulfidipitoisia ruoppausmassoja k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n kalsiumkarbonaatilla ja turpeella viidell\u00e4 eri tavalla noudattaen suomalaisia ja ruotsalaisia annosteluohjeita. Vertailuissa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n tavallisen maatalouskalkin lis\u00e4ksi eritt\u00e4in hienojakoista kalsiumkarbonaattia, jota voidaan my\u00f6s injektoida maamassoihin tai levitt\u00e4\u00e4 maamassojen pintaan suspensiona. Yhdess\u00e4 k\u00e4sittelyss\u00e4 kalsiumkarbonaatin ohella lis\u00e4t\u00e4\u00e4n turvetta, joka sitoo metalleja, toimii antioksidanttina sek\u00e4 energian ja hiilen l\u00e4hteen\u00e4 sulfaattia pelkist\u00e4ville bakteereille. M\u00e4\u00e4r\u00e4ajoin toteutettavalla n\u00e4ytteenotolla seurataan parin vuoden ajan hapettumista, happamoitumista ja metallien vapautumista. Vaasassa toteutetaan my\u00f6s kentt\u00e4kokeet, jotka muistuttavat laboratoriokokeita, mutta tehd\u00e4\u00e4n ulkona noin kymmenkertaisilla Laihianjoesta ruopatuilla n\u00e4ytem\u00e4\u00e4rill\u00e4. Koejakson alussa, lopussa ja puoliv\u00e4liss\u00e4 ruoppausmassat analysoidaan my\u00f6s geokemiallisin ja mikrobiologisin menetelmin.<\/p>\n
Luulajan teknillisess\u00e4 yliopistossa tutkitaan vastaavilla menetelmill\u00e4 kaivuumassoja laboratorio- ja kentt\u00e4kokein kiinnitt\u00e4en sulfidien hapettumisen est\u00e4misen lis\u00e4ksi huomiota massojen geoteknisten ominaisuuksien parantamiseen ja niiden uudelleenk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n maa\u00adraken\u00adtamisessa.<\/p>\n
Ruotsalaisten s\u00e4\u00e4d\u00f6sten mukaan sulfidipitoiset kaivuumassat pit\u00e4\u00e4 loppusijoittaa 24 tunnin kuluessa, mist\u00e4 aiheutuu pientenkin m\u00e4\u00e4rien tapauksessa huomattavia kuljetus- ja k\u00e4sittelykustannuksia. Projektissa kehitet\u00e4\u00e4n menetelmi\u00e4 kaivettujen sulfidimaiden v\u00e4livarastointiin, joka mahdollistaisi kustannustehokkaamman kuljetuksen ja loppusijoittamisen. Infrarakennuskohteissa sulfidimaat korvataan tavallisimmin soralla tai muulla hyv\u00e4n kantavuuden omaavalla materiaalilla, jolla on my\u00f6s hyv\u00e4 vedenjohtavuus. Projektissa selvitet\u00e4\u00e4n miten sulfidimaille rakennettujen kohteiden valumavedet nyky\u00e4\u00e4n k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n Suomessa ja Ruotsissa sek\u00e4 voidaanko kaivantojen pohjat ja sein\u00e4m\u00e4t k\u00e4sitell\u00e4 siten, ettei happamia valumavesi\u00e4 muodostu.<\/p>\n
<\/p>\n
Lis\u00e4tietoja<\/p>\n
https:\/\/www.fouprojekt.novia.fi\/stasis-project.eu\/<\/p>\n
https:\/\/www.botnia-atlantica.eu\/hyvaksytyt-hankkeet\/hankerekisteri\/stasis-en-hallbar-behandling-av-kustnara-deponerad-sulfidjord-<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Suomalaiset ammattikorkeakoulut Novia ja Vaasan ammattikorkeakoulu, Luulajan teknillinen yliopisto ja Linn\u00e9-yliopisto Ruotsista sek\u00e4 uumajalainen yritys D\u00e5va Deponi och Avfallscenter ovat k\u00e4ynnist\u00e4neet STASIS-projektin, jonka tavoitteena on v\u00e4hent\u00e4\u00e4 sulfidipitoisista kaivuu- ja ruoppausmassoista per\u00e4isin olevien happamien metallipitoisten valumavesien vesist\u00f6ille aiheuttamaa riski\u00e4.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-6115","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6115","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=6115"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6115\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6117,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6115\/revisions\/6117"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=6115"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=6115"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=6115"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=6115"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}