Kuitupohjainen maanparannusaine v\u00e4hensi maan eroosioherkkyytt\u00e4 savimaalla, kertoo tuore Luonnonvarakeskuksen (Luke) vertaisarvioitu tutkimus. Tulokset tukevat maanparannuskuidun k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 vesiensuojelumenetelm\u00e4n\u00e4. Kuidun k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 tutkitaan nyt valuma-aluemittakaavassa.<\/p>\n
Orgaanisen aineen lis\u00e4\u00e4minen peltomaahan on viljelij\u00f6ille k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 tuttu keino yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 maan orgaanisen aineen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ja kasvukuntoa. Orgaanisen aineen tiedet\u00e4\u00e4n parantavan maan mururakennetta, mik\u00e4 puolestaan v\u00e4hent\u00e4\u00e4 pellon alttiutta ravinnehuuhtoumille. Tuore tutkimus tarkasteli kolmen mets\u00e4teollisuuden sivuvirtoina syntyv\u00e4n maanparannuskuidun vaikutuksia 40 cm:n maapatsaan l\u00e4pi kulkeutuvan kiintoaineen ja ravinteiden pitoisuuksiin nelj\u00e4n vuoden ajan. \u201dTulokset olivat eritt\u00e4in lupaavia. Veden mukana kulkeutuvan kiintoaineen m\u00e4\u00e4r\u00e4 v\u00e4heni ensimm\u00e4isen\u00e4 vuotena yli 60 prosenttia k\u00e4sittelem\u00e4tt\u00f6m\u00e4\u00e4n maahan verrattuna. Nelj\u00e4 vuotta k\u00e4sittelyn j\u00e4lkeen v\u00e4henem\u00e4 oli viel\u00e4 yli 30 prosenttia\u201d, Luken erikoistutkijat Kimmo Rasa<\/strong> ja Risto Uusitalo<\/strong> kertovat. Samalla tapaa v\u00e4heniv\u00e4t kiintoaineen mukana kulkeutuvan kokonaisfosforin pitoisuudet.<\/p>\n Luken tutkimus maanparannuskuitujen vesist\u00f6vaikutuksista julkaistiin Journal of Environmental Quality -tiedejulkaisussa. Tutkimus tukee sek\u00e4 maatalouden vesiensuojelua ett\u00e4 kiertotalousarvoketjun kehitt\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n Tutkimuksessa kompostoitu tai kalkkistabiloitu ravinnekuitu, tai k\u00e4sittelem\u00e4t\u00f6n nollakuitu, levitettiin koekent\u00e4lle syksyll\u00e4 2015. Koekent\u00e4lt\u00e4 otettiin kev\u00e4isin isot maamonoliittin\u00e4ytteet, ja maanparannusaineiden vaikutuksia ravinnehuuhtoumiin arvioitiin sadesimulaatiomenetelm\u00e4n avulla. Aiempien kipsill\u00e4 tehtyjen tutkimusten mukaan menetelm\u00e4 ennustaa eritt\u00e4in hyvin valuma-aluemittakaavassa havaittavia muutoksia valumaveden laadussa. My\u00f6s maanparannuskuitujen vesiensuojeluvaikutusten tutkimuksessa on edetty valuma-aluemittakaavaan, kun ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6n rahoittama Vesiensuojelun tehostamisohjelmaan kuuluva\u00a0KUITU-hanke\u00a0<\/a>k\u00e4ynnistyi 2019.<\/p>\n Tutkimusta kuidun vaikutusmekanismeista tarvitaan<\/strong><\/p>\n Tutkimus osoittaa kuitupohjaisten maanparannusaineiden potentiaalin vesiensuojelumenetelm\u00e4n\u00e4, ja lis\u00e4tutkimuksilla varmistetaan menetelm\u00e4n sovellettavuus maatiloille. Tutkimuksen ja tuotekehityksen n\u00e4k\u00f6kulmasta on tarve pureutua syvemmin kuitutuotteiden vaikutusmekanismeihin. \u201d Kuituk\u00e4sittelyn tehoa on syyt\u00e4 testata suuremmassa mittakaavassa kokonaisella valuma-alueella ja toisaalta tarvitaan my\u00f6s viljelij\u00f6iden kokemuksia kuidun k\u00e4yt\u00f6n hy\u00f6dyist\u00e4 ja rajoitteista.\u201d, Rasa sanoo.<\/p>\n Tutkimuksessa havaittiin maan mikrobiyhteis\u00f6jen muuttuvan k\u00e4sittelyjen seurauksena. Esimerkiksi joidenkin maan mururakenteen ja kasvukunnon kannalta suotuisien sienilajien todettiin lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4n, mutta suoraa syy-seuraussuhdetta havaittuun koemaan eroosioherkkyyden v\u00e4hentymiseen ei tutkimusasetelmalla voi todentaa.<\/p>\n Tutkimustulokset viittaavat my\u00f6s lis\u00e4tyn orgaanisen aineen nopeaan mikrobiologiseen hajotukseen. Vaikka maan hiilipitoisuudessa ei juuri havaittu muutoksia nelj\u00e4 vuotta k\u00e4sittelyjen j\u00e4lkeen, maan aktiivisella mikrobitoiminnalla oletetaan olevan suuri merkitys lis\u00e4tyn hiilen muuntumisessa maassa pitk\u00e4aikaisesti s\u00e4ilyv\u00e4\u00e4n muotoon. Kuitutuotteiden vaikutuksista maan pitk\u00e4aikaiseen hiilivarantoon pyrit\u00e4\u00e4nkin jatkossa saamaan lis\u00e4tietoa uusien, tarkempien tutkimusmenetelmien keinoin.<\/p>\n T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 kuitulietteet yleens\u00e4 poltetaan paperi- ja sellutehtaiden energiantuotannossa. Koska niiden vesipitoisuus on suuri, poltto tapahtuu heikolla hy\u00f6tysuhteella. Kuitulietteiden ohjaaminen polton sijasta maataloussektorille vaatii toki joitakin muutoksia mets\u00e4teollisuuden toimintatavoissa, mutta samalla luodaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia yrityksille, jotka tuotteistavat sivuvirrat maatalousk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. \u201dMets\u00e4teollisuuden sivuvirtojen sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4n hiilen ja ravinteiden hy\u00f6tyk\u00e4ytt\u00f6 maataloussektorilla on mit\u00e4 suurimmissa m\u00e4\u00e4rin kiertotalouden hengen mukaista\u201d, Rasa toteaa.<\/p>\n