Vesiensuojelun ravinnekuormituskatot on mahdollista saavuttaa fosforin osalta vain toteuttamalla maatalouden suojelutoimet kaikessa laajuudessaan, kipsik\u00e4sittely mukaan lukien. N\u00e4in todetaan Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen ja Ilmatieteen laitoksen toteuttamassa Rannikon tila -tutkimuksessa.<\/p>\n
Tutkimus mallinsi Suomen rannikkoalueen vesien tilaa vuosina 2027, 2040 ja 2070 valuma-alueella teht\u00e4vien vesiensuojelutoimenpiteiden valossa.<\/p>\n
Tutkimuksen mukaan rehev\u00f6itymisen hyv\u00e4\u00e4 tilaa ei laajoillakaan toimenpiteill\u00e4 kyet\u00e4 saavuttamaan merenhoidon tavoitevuoteen 2027 menness\u00e4. My\u00f6s pidemm\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 valuma-alueella teht\u00e4v\u00e4t toimenpiteet vaikuttavat my\u00f6nteisesti l\u00e4hinn\u00e4 kev\u00e4tkauden tilanteeseen \u2013 kes\u00e4kauden lev\u00e4m\u00e4\u00e4riss\u00e4 tulokset n\u00e4kyv\u00e4t pitk\u00e4ll\u00e4 viiveell\u00e4.<\/p>\n
It\u00e4mereen p\u00e4\u00e4tyi Suomesta vuosina 2010\u20132019 keskim\u00e4\u00e4rin 3\u00a0400 tonnia fosforia ja 81 000 tonnia typpe\u00e4 vuodessa. N\u00e4ist\u00e4 ravinteista suuri osa on per\u00e4isin ihmisen toiminnasta. Selvityksen mallinnustulosten perusteella valuma-alueilta Suomen merialueille tulevassa fosforin ja typen kokonaiskuormituksessa oli laskeva suuntaus vuosien 1995\u22122019 v\u00e4lill\u00e4. Laskeva suuntaus johtuu p\u00e4\u00e4asiassa pistekuormituksen v\u00e4henemisest\u00e4. Fosforin hajakuormituksessa ei sen sijaan ole toistaiseksi havaittu merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 v\u00e4hentymist\u00e4.<\/p>\n
Hankkeessa toteutetun simulaation perusteella fosforin hajakuormitus rannikkovesiin tulee ilmastonmuutoksen vaikutuksesta lis\u00e4\u00e4ntym\u00e4\u00e4n huomattavasti seuraavan kolmenkymmenen vuoden aikana, eik\u00e4 nykyisten vesiensuojelutoimenpiteiden laajuus tule riitt\u00e4m\u00e4\u00e4n HELCOMin It\u00e4meren suojelun toimintaohjelmassa ja kansallisessa vesien- ja merenhoidossa tavoitellun ravinnekuormitustason eli kuormituskaton saavuttamiseksi. Typen osalta kuormituskaton saavuttaminen on helpompaa, merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 v\u00e4hennystarvetta on ainoastaan Suomenlahden alueella.<\/p>\n
Nykytoimenpiteill\u00e4 jatkettaessa valuma-alueelta tuleva fosforikuormitus ylitt\u00e4\u00e4 vesiensuojelussa asetetun kuormituskaton l\u00e4hes kaikilla merialueilla ja kuormituksen arvioidaan lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4n huomattavasti seuraavan kolmenkymmenen vuoden aikana. Asetetut tavoitteet on kuitenkin mahdollista saavuttaa toteuttamalla maatalouden suojelutoimenpiteet koko laajuudessaan, kipsik\u00e4sittely mukaan lukien. EU:n yhteisen maatalouspolitiikan toimeenpano vuodesta 2023 alkaen tulee sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4\u00e4n monia vesiensuojelutoimia, jotka v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t entisest\u00e4\u00e4n maatalouden hajakuormitusta.<\/p>\n
Suomen rannikkovesien tila on nykyisell\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4osin alle hyv\u00e4n ekologisen tilan. Tilaan vaikuttavat rehev\u00f6itt\u00e4v\u00e4sti valuma-alueelta mereen kohdistuva hajakuormitus sek\u00e4 merialueeseen suoraan kohdistuva pistekuormitus. N\u00e4iden lis\u00e4ksi rannikkovesi\u00e4 kuormittaa pohjasta vapautuvan fosforin aiheuttama sis\u00e4inen kuormitus sek\u00e4 avomerelt\u00e4 rannikkovesiin kohdistuva ulkopuolinen ravinnevuo. Kahteen viimeksi mainittuun kuormitusl\u00e4hteeseen ei voida vaikuttaa v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti kansallisin toimenpitein, mutta pitk\u00e4ll\u00e4 t\u00e4ht\u00e4imell\u00e4 ainoa keino niiden v\u00e4hent\u00e4miseksi on ulkoisen eli haja- ja pistekuormituksen v\u00e4hent\u00e4minen.<\/p>\n
Maataloudessa tehdyt ravinnekuormaa ehk\u00e4isev\u00e4t toimenpiteet vaikuttavat positiivisesti erityisesti rannikkovesien kev\u00e4tkauden tilanteeseen. Rannikkovesien veden laatuun ja rehev\u00f6itymistilaan kes\u00e4ll\u00e4 niiden vaikutus on heikompi, ja rannikkovesien tilan odotetaan silt\u00e4 osin lyhyell\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 jopa heikkenev\u00e4n entisest\u00e4\u00e4n; pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 kev\u00e4tkauden parantunut tila parantaa my\u00f6s kes\u00e4kauden tilannetta, sill\u00e4 kev\u00e4\u00e4n tuotantohuipun hillitseminen v\u00e4hent\u00e4\u00e4 pohjalle laskeutuvan aineksen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ja siten pohjaan varastoituneiden ravinteiden vapautumista.<\/p>\n
Saaristomerell\u00e4, miss\u00e4 valuma-aluevaikutus ulottuu laajimmalle, kev\u00e4\u00e4n lev\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n arvioidaan pienenev\u00e4n paikoin jopa 30 prosenttia vuoteen 2027, mik\u00e4li kaikki maatalouden vesiensuojelutoimenpiteet otetaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n mahdollisimman laajasti. Kes\u00e4kauden rehev\u00f6itymistilanne on siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin riippuvainen mereen jo varastoituneista ravinteista, ett\u00e4 valuma-alueella teht\u00e4vien toimenpiteiden v\u00e4lit\u00f6n vaikutus on huomattavasti heikompi. Kes\u00e4isen lev\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n arvioidaankin paikoin jopa lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4n.<\/p>\n
Saaristomeren ja Suomenlahden rannikonl\u00e4heisill\u00e4 merialueilla merenpohjat k\u00e4rsiv\u00e4t paikoin hapettomuudesta, ja pohjael\u00e4inyhteis\u00f6t ovat heikentyneess\u00e4 tilassa. Toistuvien hapettomien jaksojen riskin odotetaan kasvavan vuoteen 2027 menness\u00e4 osassa lounaista sis\u00e4saaristoa, valuma-alueilla tehdyist\u00e4 toimenpiteist\u00e4 huolimatta.<\/p>\n
It\u00e4meren osalta pohjoisten avomerialueiden ravinteita kuvaavissa malleissa on suurta ep\u00e4varmuutta ja ilmastonmuutoksen vaikutuksien arviointi It\u00e4meren pohjoisten alueiden fysikaalisiin oloihin vaatii edelleen tarkennusta. N\u00e4ist\u00e4 ep\u00e4varmuustekij\u00f6ist\u00e4 johtuen Suomen rannikkoalueen lev\u00e4m\u00e4\u00e4rien kehityst\u00e4 mallinnettaessa joudutaan k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n edelleen nykyisi\u00e4 ilmasto-oloja, mutta ilmastonmuutoksen vaikutukset on voitu ottaa huomioon valuma-alueen kuormituksen arviossa. Ilmastonmuutos vaikuttaa valuma-alueiden kuormitusta lis\u00e4\u00e4v\u00e4sti, mutta maatalouden kaikkien toimenpiteiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ottamisella saavutetaan asetetut kuormitustavoitteet seuraavien vuosikymmenten aikanakin.<\/p>\n
Suomen rannikkovesien tilaa arvioidaan ja raportoidaan s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti. Selvitys auttaa kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n tilanarviota ja kuvaamaan mahdollisimman hyvin, miten edistymme lakis\u00e4\u00e4teisen rannikkovesien hyv\u00e4n ekologisen tilan saavuttamisessa.<\/p>\n
Selvityksess\u00e4 saatuja tuloksia hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n vesienhoidon ja merenhoidon suunnittelussa ja toimeenpanossa.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Vesiensuojelun ravinnekuormituskatot on mahdollista saavuttaa fosforin osalta vain toteuttamalla maatalouden suojelutoimet kaikessa laajuudessaan, kipsik\u00e4sittely mukaan lukien. N\u00e4in todetaan Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen ja Ilmatieteen laitoksen toteuttamassa Rannikon tila -tutkimuksessa.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-6164","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6164","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=6164"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6164\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6165,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6164\/revisions\/6165"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=6164"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=6164"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=6164"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=6164"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}