{"id":6220,"date":"2021-04-11T14:11:52","date_gmt":"2021-04-11T11:11:52","guid":{"rendered":"https:\/\/vesitalous.fi\/?p=6220"},"modified":"2021-04-11T14:11:52","modified_gmt":"2021-04-11T11:11:52","slug":"happamien-sulfaattimaiden-typpivarannot-odotettua-suuremmat","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2021\/04\/happamien-sulfaattimaiden-typpivarannot-odotettua-suuremmat\/","title":{"rendered":"Happamien sulfaattimaiden typpivarannot odotettua suuremmat"},"content":{"rendered":"<div class=\"lead-text\">\n<p>Viljelykokeet S\u00f6derfj\u00e4rdenin koekent\u00e4ll\u00e4 Mustasaaressa n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 typpilannoituksen s\u00e4\u00e4st\u00f6t ovat mahdollisia sellaisilla happamilla sulfaattimailla, joissa syvempien maakerrosten typpipitoisuudet ovat korkeat. Yhteisty\u00f6 tutkijoiden ja maanomistajien v\u00e4lill\u00e4 alkoi jo 2010, ja nyt seitsem\u00e4n vuoden tulokset on koottu yhteen.<\/p>\n<\/div>\n<p><!--more--><\/p>\n<p>Tutkimuksen mukaan happaman sulfaattimaan syvemmiss\u00e4 kerroksissa on luontaisesti paljon enemm\u00e4n typpe\u00e4 ja orgaanista ainesta tavalliseen mineraalimaahan verrattuna. Suuren typpipitoisuuden takia happamista sulfaattimaista vapautuu typpe\u00e4, josta osa sitoutuu satoon ja osa huuhtoutuu vesist\u00f6ihin tai vapautuu ilmaan kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6in\u00e4. Vuosien 2011\u20132017 tutkimustulokset n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 vuosittain huuhtoutuva typpi ja sadon sitoma typpi yhdess\u00e4 vastaavat noin 150 % peltoon levitetyst\u00e4 lannoitetyppim\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 huomattava m\u00e4\u00e4r\u00e4 typpe\u00e4 tulee maaper\u00e4n typpivarannoista, mist\u00e4 my\u00f6s maanviljelij\u00e4 voi hy\u00f6ty\u00e4.<\/p>\n<p><strong>Raskasmetallit siirtyv\u00e4t heikosti viljasatoon<\/strong><\/p>\n<p>S\u00f6derfj\u00e4rdenin kentt\u00e4kokeet aloitettiin jo vuonna 2010, ja tutkimus on jatkunut siit\u00e4 saakka hankerahoituksella. Marraskuussa 2020 julkaistiin tieteellinen artikkeli monivuotisesta typpitutkimuksesta happamalla sulfaattimaalla, https:\/\/helda.helsinki.fi\/handle\/10138\/321242. Tutkimuksen tavoite on ollut selvitt\u00e4\u00e4 eri kuivatusmenetelmien vaikutuksia sulfidikerrostumien hapettumiseen, vedenlaatuun ja satoon. Kent\u00e4ll\u00e4 on kolme peltolohkoa, ja jokaisella lohkolla on eri kuivatusmenetelm\u00e4: tavanomainen salaojitus, s\u00e4\u00e4t\u00f6salaojitus tai altakastelu, jossa kuivina kasvukausina salaojastoon pumpataan lis\u00e4vett\u00e4 s\u00e4\u00e4t\u00f6kaivon kautta. Tulosten perusteella ei voitu osoittaa merkitt\u00e4vi\u00e4 eroja eri kuivatusmenetelmien vaikutuksista typpihuuhtoutumaan. Sen sijaan jyv\u00e4sadon m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n voitiin vaikuttaa. N\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s silt\u00e4, ett\u00e4 pitk\u00e4ll\u00e4 t\u00e4ht\u00e4imell\u00e4 happamuus- ja metallihuuhtoutumaa voidaan pienent\u00e4\u00e4. Alhaisimmat metallipitoisuudet kuivatusvesiss\u00e4 ja suurimmat sadot olivat yleens\u00e4 altakastelulohkolla. Jyvien ja olkien raskasmetallipitoisuudet eiv\u00e4t olleet kohonneita koekent\u00e4ll\u00e4, mik\u00e4 on hyv\u00e4 uutinen. Tulokset viittaavat siihen, ett\u00e4 happamien sulfaattimaiden sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4t raskasmetallit siirtyv\u00e4t heikosti viljasatoon.<\/p>\n<p><strong>T\u00e4rke\u00e4 menetelm\u00e4 tulevaisuudessa<\/strong><\/p>\n<p>Yhteisty\u00f6 maanviljelij\u00f6iden, ProAgrian kuivatusasiantuntijoiden, tutkijoiden ja ELY-keskuksen v\u00e4lill\u00e4 on johtanut innovatiivisiin ratkaisuihin ja uusiin tutkimusasetelmiin. Viljelij\u00f6iden konkreettiset kokemukset ovat arvokkaita uusien ratkaisujen testaamisessa. Tutkimuksessa ovat olleet mukana Luonnonvarakeskus, \u00c5bo Akademi, Helsingin yliopisto ja Salaojituksen tukis\u00e4\u00e4ti\u00f6 sr. Alustavien tulosten perusteella peltolannoituksen suunnittelussa voitaisiin huomioida happaman sulfaattimaan korkeat typpipitoisuudet. Tarkemmat lannoitustulokset julkaistaan my\u00f6hemmin. Kuivatusmenetelmien osalta s\u00e4\u00e4t\u00f6salaojitus yhdistettyn\u00e4 altakasteluun antaa hyvi\u00e4 tuloksia sek\u00e4 sadon ett\u00e4 vedenlaadun osalta. Tulevaisuudessa menetelm\u00e4 voi olla merkitt\u00e4v\u00e4, jos kasvukauden aikainen kuivuus yleistyy.<\/p>\n<p><strong>KLIVA-hanke kehitt\u00e4\u00e4 kasteluveden saantia<\/strong><\/p>\n<p>Happamia sulfaattimaita on syntynyt Suomen rannikkoalueilla, kun aikaisemmin meren pohjassa olleet sulfidikerrokset ovat hapettuneet maan kohoamisen, viljelykseen oton ja kuivatuksen my\u00f6t\u00e4. Sulfidikerrosten muodostuminen alkoi yli 8\u00a0000 vuotta sitten, kun rikkipitoisia sedimenttej\u00e4 alkoi kerrostua nykyist\u00e4 It\u00e4merta edelt\u00e4neen ravintorikkaan Litorinameren pohjaan. Tutkimus S\u00f6derfj\u00e4rdenin koekent\u00e4ll\u00e4 jatkuu Interreg Botnia-Atlantican rahoittaman KLIVA-hankkeen puitteissa. Hankkeessa selvitell\u00e4\u00e4n mahdollisuuksia turvata kasteluveden saantia valtaojan s\u00e4\u00e4t\u00f6padon avulla.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Viljelykokeet S\u00f6derfj\u00e4rdenin koekent\u00e4ll\u00e4 Mustasaaressa n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 typpilannoituksen s\u00e4\u00e4st\u00f6t ovat mahdollisia sellaisilla happamilla sulfaattimailla, joissa syvempien maakerrosten typpipitoisuudet ovat korkeat. Yhteisty\u00f6 tutkijoiden ja maanomistajien v\u00e4lill\u00e4 alkoi jo 2010, ja nyt seitsem\u00e4n vuoden tulokset on koottu yhteen.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-6220","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6220","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=6220"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6220\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6221,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6220\/revisions\/6221"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=6220"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=6220"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=6220"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=6220"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}