Helsingin seudun ymp\u00e4rist\u00f6palvelut HSY on pilotoinut vedentuotannossa innovatiivista ultrasuodatusta, joka toimii nykyist\u00e4 kemiallista saostusta nopeammin ja tehokkaammin.<\/p>\n
Pitk\u00e4kosken vedenpuhdistuslaitokselle suunnitellaan parhaillaan laitosmittakaavan koelinjaa, joka voidaan tulevaisuudessa liitt\u00e4\u00e4 osaksi nykyist\u00e4 vedentuotantoprosessia.<\/p>\n
Pitk\u00e4kosken kapasiteetinnostohankkeen valmistuttua HSY:n vedenpuhdistuslaitosten kapasiteettia ei voida en\u00e4\u00e4 kasvattaa nykyisi\u00e4 puhdistusprosesseja tehostamalla. P\u00e4\u00e4kaupunkiseudun kasvuennusteet viittaavat maltillista, mutta kasvavaa vedenk\u00e4ytt\u00f6\u00e4 asukasm\u00e4\u00e4r\u00e4n noustessa tulevina vuosikymmenin\u00e4.<\/p>\n
”Tuotantokapasiteettimme riitt\u00e4\u00e4 kyll\u00e4 kattamaan alueen kulutustarpeen pitk\u00e4lle tulevaisuuteen. Riitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 varakapasiteetilla parannamme vesihuollon toimintavarmuutta mahdollisissa tuotannon h\u00e4iri\u00f6tilanteissa ja sen lis\u00e4\u00e4minen tulee v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 jossain vaiheessa ajankohtaiseksi. Haemme tulevaisuuden tarpeisiimme ensisijaisesti ratkaisuja, joissa voimme hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 mahdollisimman tehokkaasti jo olemassa olevaa laitosinfraa”, kertoo HSY:n osastonjohtaja Veli-Pekka Vuorilehto<\/strong>.<\/p>\n ”Tulevaisuuden tavoitteena on my\u00f6s pienent\u00e4\u00e4 vedenk\u00e4sittelyn ymp\u00e4rist\u00f6jalanj\u00e4lke\u00e4 ja parantaa puhdistusprosessin koko elinkaaren aikaista resurssitehokkuutta. Testaamamme ultrasuodatus vaikuttaa jatkoselvitysten arvoiselta vaihtoehdolta”, h\u00e4n jatkaa.<\/p>\n Vastaavanlaisia tarpeita on tunnistettu my\u00f6s muissa vesihuoltolaitoksissa. Hankkeessa onkin ollut yhteisty\u00f6kumppaneina Porvoon vesi ja Tampereen Vesi. Sit\u00e4 on rahoittanut my\u00f6s Vesihuoltolaitosten kehitt\u00e4misrahasto.<\/p>\n Tehty pilotointi antoi tietoa suodatuskalvoista ja saostuskemikaaleista<\/strong><\/p>\n Pilot-laitteistolla kokeiltiin nelj\u00e4n erilaisen upotettavan ultrasuodatuskalvon toimivuutta kemiallisesti saostetun veden puhdistamisessa. Saostuskemikaalilla pintaveteen liuennut luonnon orgaaninen aines saadaan kiinnittym\u00e4\u00e4n suuremmiksi hiutaleiksi, jotka voidaan erottaa vedest\u00e4 ultrasuodatuksella. Suodatuskalvojen huokoskoko on alle 0,1 \u00b5m ja se kykenee siivil\u00f6im\u00e4\u00e4n saostumien lis\u00e4ksi vedest\u00e4 my\u00f6s esimerkiksi bakteerit ja osan viruksista.<\/p>\n Suodatuskalvojen lis\u00e4ksi pilot-vaiheessa k\u00e4ytettiin viitt\u00e4 eri saostuskemikaalia. Kaksi saostuskemikaalia oli rautapohjaisia, kun taas kolmen saostuskemikaalin toiminta perustui alumiiniin. Nykyisell\u00e4\u00e4n vedenpuhdistus on riippuvainen yhdest\u00e4 saostuskemikaalista, joten kokeiluilla pyrittiin parantamaan vedenpuhdistuksen huoltovarmuutta.<\/p>\n ”Kokeissa havaittiin, ett\u00e4 saostuskemikaalin valinnalla on suuri merkitys suodatuskalvon toiminnalle, sill\u00e4 rautapohjaisilla kemikaaleilla saostetut hiutaleet tukkivat suodatuskalvon nopeasti ja n\u00e4in heikensiv\u00e4t suorituskyky\u00e4. Alumiinipohjaisilla saostuskemikaaleilla suodatuskalvot s\u00e4ilyttiv\u00e4t toimintakykyns\u00e4 paremmin”, kertoo projekti-insin\u00f6\u00f6ri Panu Laurell<\/strong>.<\/p>\n Koejaksot toteutettiin HSY:n Pitk\u00e4kosken vedenpuhdistuslaitoksella vuosina 2019-2020.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Helsingin seudun ymp\u00e4rist\u00f6palvelut HSY on pilotoinut vedentuotannossa innovatiivista ultrasuodatusta, joka toimii nykyist\u00e4 kemiallista saostusta nopeammin ja tehokkaammin.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-6235","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6235","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=6235"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6235\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6236,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6235\/revisions\/6236"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=6235"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=6235"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=6235"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=6235"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}