{"id":6271,"date":"2021-05-11T08:57:38","date_gmt":"2021-05-11T05:57:38","guid":{"rendered":"https:\/\/vesitalous.fi\/?p=6271"},"modified":"2021-05-11T08:57:38","modified_gmt":"2021-05-11T05:57:38","slug":"teollisuuden-jatevesista-kehitetaan-kiertotaloustuotteita","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2021\/05\/teollisuuden-jatevesista-kehitetaan-kiertotaloustuotteita\/","title":{"rendered":"Teollisuuden j\u00e4tevesist\u00e4 kehitet\u00e4\u00e4n kiertotaloustuotteita"},"content":{"rendered":"<div>\n<p>Teollisuuden j\u00e4tevesi\u00e4 koskeva s\u00e4\u00e4ntely tiukentuu, ja luontoon palautuvan veden sis\u00e4lt\u00e4mien ravinteiden raja-arvot kiristyv\u00e4t vesist\u00f6jen laadun turvaamiseksi. T\u00e4m\u00e4 lis\u00e4\u00e4 tarvetta entist\u00e4 tarkemmille puhdistustekniikoille. Samalla j\u00e4tevesiss\u00e4 piilee merkitt\u00e4v\u00e4 raaka-ainepotentiaali.<\/p>\n<p>VTT:n koordinoimassa TYPKI-hankkeessa edistet\u00e4\u00e4n ravinteiden talteenottoa ja jalostamista teollisuuskemikaalien, rakennusmateriaalien ja lannoitteiden lis\u00e4aineiksi.<\/p>\n<\/div>\n<p><!--more--><\/p>\n<div>\n<p>Teollisuuden j\u00e4tevesien puhdistuksessa syntyy sivuvirtoja, jotka sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t muun muassa typpe\u00e4, fosforia, kaliumia ja rikki\u00e4. Suurina m\u00e4\u00e4rin\u00e4 luontoon p\u00e4\u00e4tyess\u00e4\u00e4n n\u00e4m\u00e4 ravinteet aiheuttaisivat merkitt\u00e4vi\u00e4 haittoja, mutta talteen otettuina niist\u00e4 saadaan arvokkaita komponentteja uusiin kiertotaloustuotteisiin. Samalla voidaan v\u00e4hent\u00e4\u00e4 neitseellisten raaka-aineiden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ja lis\u00e4t\u00e4 esimerkiksi typpi- ja fosforipohjaisten teollisuuskemikaalien ja lannoitetuotteiden omavaraisuutta Euroopassa.<\/p>\n<p>TYPKI-hankkeessa kehitet\u00e4\u00e4n uusia teknistaloudellisesti j\u00e4rkevi\u00e4 ja pilotointivalmiita ratkaisuja j\u00e4tevesien puhdistukseen ja ravinteiden talteenottoon. Puhdistus- ja erotusteknologia kattaa erilaisia menetelmi\u00e4 esik\u00e4sittelyst\u00e4 kalvosuodatukseen tai haihdutukseen. Kun menetelmi\u00e4 yhdistet\u00e4\u00e4n fiksusti, j\u00e4tevesist\u00e4 voidaan erottaa arvokkaita ravinnekomponentteja jalostettavaksi jatkok\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n<p><strong>Ravinteista uusia kiertotaloustuotteita \u2013 fokus teollisuuskemikaaleissa<\/strong><\/p>\n<p>Kiertotaloustuotteita ohjaavaa lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 on muuttumassa, mik\u00e4 helpottaa j\u00e4tevesien ja sivuvirtojen tuotteistamista. J\u00e4tevirroista erotettavia komponentteja on kohdeltu j\u00e4teper\u00e4isin\u00e4 aineina, mutta nyt ne n\u00e4hd\u00e4\u00e4n arvokkaina raaka-aineina. T\u00e4m\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, jotta kiertotaloustuotteet voivat kilpailla neitseellisist\u00e4 raaka-aineista valmistettujen tuotteiden kanssa.<\/p>\n<p>TYPKI-hankkeessa kehitet\u00e4\u00e4n teollisuuden sivuvirroista uusia ravinneinnovaatioita ja kiertotaloustuotteita. Ensimm\u00e4isen\u00e4 hy\u00f6dynnett\u00e4isiin sivuvirtoja kaivossektorilta ja sitten muilta teollisuusaloilta, kuten kemian- ja mets\u00e4teollisuudesta.<\/p>\n<p>\u2013 Uusissa kiertotaloustuotteissa keskitymme erityisesti rakennusteollisuudessa hy\u00f6dynnett\u00e4vien kemikaalien lis\u00e4aineisiin. Pyrimme aikaisempaa parempaan koostumukseen ja puhtaisiin tuotevirtoihin, joista on poistettu esimerkiksi hy\u00f6tyk\u00e4ytt\u00f6\u00e4 haittaavat aineet ja ylim\u00e4\u00e4r\u00e4inen vesi. Tavoitteena on kehitt\u00e4\u00e4 kilpailukykyisi\u00e4 tuotteita, jotka vastaavat ominaisuuksiltaan asiakkaiden tarpeita, kertoo projektip\u00e4\u00e4llikk\u00f6\u00a0<strong>Hanna Kyll\u00f6nen<\/strong>\u00a0VTT:lt\u00e4.<\/p>\n<p>\u2013 Meill\u00e4 Tapoj\u00e4rvell\u00e4 metallien kiertotalous on ollut toiminnan keski\u00f6ss\u00e4 jo parikymment\u00e4 vuotta. TYPKI-hanke on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 jatkumaa t\u00e4lle pioneerity\u00f6lle. Nyt tartutaan mahdollisuuteen saada muun muassa kaivosalan typpi hy\u00f6tyk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, toteaa Tapoj\u00e4rven tyt\u00e4ryhti\u00f6n Hannukainen Miningin hankejohtaja\u00a0<strong>Jaana Koivumaa<\/strong>.<\/p>\n<p><strong>Kokonaisratkaisuja koko ravinnearvoketjulle<\/strong><\/p>\n<p>TYPKI-hankkeen konsortiossa on mukana tutkimuslaitoksia ja yrityksi\u00e4 j\u00e4tevesien tuottajista puhdistus- ja erotusteknologioiden asiantuntijoihin, kierr\u00e4tystuotteiden valmistajiin ja k\u00e4ytt\u00e4jiin. N\u00e4in muodostuu vahva ekosysteemi kierr\u00e4tysravinteiden ymp\u00e4rille. Osaamista t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 kansainv\u00e4linen yhteisty\u00f6.<\/p>\n<p>\u2013 Tavoitteenamme on rakentaa paras mahdollinen konsortio kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n uusien kiertotaloustuotteiden konsepteja ja selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n Suomen innovaatiopotentiaalia ja tarjoamaa n\u00e4iss\u00e4 teemoissa. N\u00e4in voimme yhdess\u00e4 kilpailla kansainv\u00e4lisill\u00e4 markkinoilla. Kierr\u00e4tysravinteisiin liittyen on k\u00e4ynniss\u00e4 varmasti muitakin aktiviteetteja ja toivoisinkin, ett\u00e4 teemasta kiinnostuneet ottavat yhteytt\u00e4 meihin, Kyll\u00f6nen kannustaa.<\/p>\n<p>Business Finlandin osarahoittaman kaksivuotisen julkisen TYPKI &#8211; Typen kierto -yhteisty\u00f6hankkeen (Resource-wise nutrient recovery from industrial wastewaters) kokonaisbudjetti on 1,03 milj. euroa. Hanketta koordinoi VTT ja konsortiossa ovat mukana Oulun yliopisto, Tapoj\u00e4rvi, Aquaminerals, BioSO4, Brightplus, Teollisuuden Vesi, Agnico Eagle, Gasum, Hannukainen Mining, Valmet ja Yara.<\/p>\n<\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Teollisuuden j\u00e4tevesi\u00e4 koskeva s\u00e4\u00e4ntely tiukentuu, ja luontoon palautuvan veden sis\u00e4lt\u00e4mien ravinteiden raja-arvot kiristyv\u00e4t vesist\u00f6jen laadun turvaamiseksi. T\u00e4m\u00e4 lis\u00e4\u00e4 tarvetta entist\u00e4 tarkemmille puhdistustekniikoille. Samalla j\u00e4tevesiss\u00e4 piilee merkitt\u00e4v\u00e4 raaka-ainepotentiaali. VTT:n koordinoimassa TYPKI-hankkeessa edistet\u00e4\u00e4n ravinteiden talteenottoa ja jalostamista teollisuuskemikaalien, rakennusmateriaalien ja lannoitteiden lis\u00e4aineiksi.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-6271","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6271","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=6271"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6271\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6272,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6271\/revisions\/6272"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=6271"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=6271"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=6271"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=6271"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}