Tutkimusalus Aranda teki vuotuisen kev\u00e4tseurantamatkan It\u00e4merelle 20.\u201330. huhtikuuta. Seurantamatkan aikana kasviplanktonin kev\u00e4tkukinta oli jo huipussaan Suomenlahdella. Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 kasviplanktonin m\u00e4\u00e4r\u00e4 on meress\u00e4 suurimmillaan, vaikka ilmi\u00f6 usein j\u00e4\u00e4kin huomiotta.<\/p>\n
Tutkimusalus Arandan vuotuiset seurantamatkat ovat osa Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen (SYKE) tekem\u00e4\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6llist\u00e4 It\u00e4meren tilan seurantaa. Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 20.\u201330.4.2021 tehty seurantamatka kattoi Suomenlahden, It\u00e4meren p\u00e4\u00e4altaan pohjoisosan, Ahvenanmeren, Saaristomeren ja Selk\u00e4meren. Matkan aikana havainnoitiin kasviplanktonin m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ja koostumusta, ravinteiden ja hapen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 merivedess\u00e4 sek\u00e4 veden l\u00e4mp\u00f6tilaa, suolapitoisuutta ja happamuutta. Ne kaikki kertovat It\u00e4meren tilasta.<\/p>\n
\u201dHavaintojen avulla voimme ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 muutoksia, joita It\u00e4meress\u00e4 tapahtuu muun muassa rehev\u00f6itymisen ja ilmastonmuutoksen vaikutuksesta. Esimerkiksi l\u00e4mpeneminen aiheuttaa huomattavia muutoksia ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, kun talvisaikainen j\u00e4\u00e4peite heikkenee ja pintavesi l\u00e4mpenee kev\u00e4isin aiempaa nopeammin. On viel\u00e4 ep\u00e4selv\u00e4\u00e4, miten t\u00e4m\u00e4 kokonaisuudessaan vaikuttaa kasviplanktoniin, mutta n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 kasviplanktonin kev\u00e4tkukinta alkaa aiemmin ja yhteis\u00f6n lajirakenne muuttuu\u201d, matkanjohtajana toiminut erikoistutkija\u00a0Kristian Spilling\u00a0<\/strong>SYKEst\u00e4\u00a0<\/strong>kertoo.<\/p>\n Huhtikuun lopussa tehdyn seurantamatkan aikana kasviplanktonin m\u00e4\u00e4r\u00e4 Suomenlahdella vaihteli huomattavasti eri alueilla. M\u00e4\u00e4r\u00e4 oli suurimmillaan Helsingin edustalla, Suomenlahden it\u00e4isemmiss\u00e4 osissa kasviplanktonia oli v\u00e4hemm\u00e4n, ja pienimmill\u00e4\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4 oli l\u00e4ntisimmiss\u00e4 mittauspaikoissa Hangon edustalla.<\/p>\n \u201dKasviplanktonin m\u00e4\u00e4r\u00e4n suuri vaihtelu n\u00e4inkin pienell\u00e4 alueella johtuu hydrodynamiikasta, eli veden liikkeist\u00e4 ja sekoittumisesta\u201d, Kristian Spilling sanoo.<\/p>\n My\u00f6s It\u00e4meren p\u00e4\u00e4altaalla kasviplanktonin kev\u00e4tkukinnan huippu alkoi huhtikuun lopulla olla k\u00e4sill\u00e4. Ahvenanmerell\u00e4 ja Selk\u00e4merell\u00e4 pintavedess\u00e4 oli edelleen suhteellisen paljon ravinteita ja kev\u00e4tkukinta oli vasta alkamassa. Yleens\u00e4 Ahvenanmerell\u00e4 ja Selk\u00e4merell\u00e4 kev\u00e4tkukinta tapahtuu pari viikkoa my\u00f6hemmin ja ajoittuu toukokuun puoleen v\u00e4liin.<\/p>\n Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 kasviplanktonin m\u00e4\u00e4r\u00e4 on runsaimmillaan<\/strong><\/p>\n Kasviplanktonin m\u00e4\u00e4r\u00e4 on runsaimmillaan kev\u00e4tkukinnan aikaan. Kukinta-termill\u00e4 tarkoitetaan tilannetta, jossa meren ulappa-alueiden perustuotannosta vastaavan kasviplanktonin biomassa on poikkeuksellisen suuri. Talven j\u00e4ljilt\u00e4 meress\u00e4 on paljon ravinteita ja kun valon m\u00e4\u00e4r\u00e4 kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyy, kasviplanktontuotanto p\u00e4\u00e4see vauhtiin. Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 kasviplanktonia voi olla vedess\u00e4 moninkertaisesti verrattuna kes\u00e4\u00e4n ja sen aikaisiin helposti havaittaviin sinilev\u00e4kukintoihin. Kasviplanktonin kev\u00e4tkukinta on silti suurelle yleis\u00f6lle tuntematon ilmi\u00f6, jota harva edes huomaa.<\/p>\n \u201dT\u00e4h\u00e4n on monta syyt\u00e4. Ensinn\u00e4kin kev\u00e4tkukinnassa valtalajeina ovat piilev\u00e4t ja panssarisiimalev\u00e4t, eiv\u00e4tk\u00e4 ne muodosta yht\u00e4 selv\u00e4sti n\u00e4kyvi\u00e4 ja ep\u00e4miellytt\u00e4vi\u00e4 veden pintakerrokseen nousevia lev\u00e4kukintoja tai -lauttoja kuin sinilev\u00e4t. Toisekseen kev\u00e4tkukinnasta ei ole sinilevien tapaan haittaa ihmisten terveydelle. Lis\u00e4ksi kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 vedet ovat edelleen kylmi\u00e4, eiv\u00e4tk\u00e4 ihmiset viel\u00e4 viet\u00e4 vapaa-aikaansa rannoilla ja merell\u00e4 kuten kes\u00e4ll\u00e4. Niinp\u00e4 merivett\u00e4 ruskeaksi v\u00e4rj\u00e4\u00e4v\u00e4 kev\u00e4tkukinta j\u00e4\u00e4 useimmilta huomaamatta. Kalastajat voivat kyll\u00e4 huomata ilmi\u00f6n verkkojen limoittumisena\u201d, kertoo erikoistutkija\u00a0Sirpa Lehtinen<\/strong>\u00a0SYKEst\u00e4. Lehtinen koordinoi Suomen merenhoitoon kuuluvaa kasviplanktonseurantaa It\u00e4merell\u00e4.<\/p>\n Kun kasviplankton on kuluttanut suurimman osan pintaveden sis\u00e4lt\u00e4mist\u00e4 ravinteista, p\u00e4\u00e4osa siit\u00e4 painuu pohjaan. Jos kasviplanktonmassaa on hyvin paljon, se voi aiheuttaa ongelmia. Planktonmassaa hajottavat bakteerit kuluttavat happea, ja happi voi loppua pohjan l\u00e4helt\u00e4 kokonaan. Hapettomalla pohjalla sedimenttiin sitoutunut fosfori alkaa vapautua veteen, mik\u00e4 kiihdytt\u00e4\u00e4 rehev\u00f6itymist\u00e4 edelleen.<\/p>\n Arandan talviseurantamatkalla tammikuussa 2021 It\u00e4merell\u00e4 mitattiin paikoin enn\u00e4tyksellisen korkeita l\u00e4mp\u00f6tiloja. Huhtikuussa pintaveden l\u00e4mp\u00f6tila oli merialueilla ajankohtaan n\u00e4hden normaaleissa lukemissa, mutta syv\u00e4nteiss\u00e4 vesi oli edelleen tavanomaista l\u00e4mpim\u00e4mp\u00e4\u00e4. Suomenlahdella syv\u00e4nteist\u00e4 mitattiin +6 asteen l\u00e4mp\u00f6tiloja. T\u00e4llaiset l\u00e4mp\u00f6tilat eiv\u00e4t ole Suomenlahdella enn\u00e4tyksellisi\u00e4, mutta kyll\u00e4kin mittaushistorian l\u00e4mpimimpien joukossa. My\u00f6s It\u00e4meren p\u00e4\u00e4altaan pohjoisosan syv\u00e4nteiss\u00e4 vesi oli ajankohtaan n\u00e4hden l\u00e4mmint\u00e4, joissakin mittauspisteiss\u00e4 syv\u00e4veden l\u00e4mp\u00f6tila l\u00e4henteli +7 astetta. Tammikuun seurantamatkan l\u00e4mp\u00f6enn\u00e4tys mitattiin Ahvenanmerell\u00e4. Huhtikuussa samaisen paikan l\u00e4mp\u00f6tila olivat normaalilukemissa (+3,6 astetta 286 metrin syvyydess\u00e4). Muutos\u00a0Ahvenanmeren syv\u00e4veden l\u00e4mp\u00f6tilassa johtuu vesimassojen liikkeist\u00e4.<\/p>\n Uusia genetiikkaan perustuvia seurantamenetelmi\u00e4 kokeillaan<\/strong><\/p>\n Arandan seurantamatkalla ker\u00e4ttiin t\u00e4ll\u00e4 kertaa rutiiniseurantan\u00e4ytteiden lis\u00e4ksi n\u00e4ytteit\u00e4 my\u00f6s kasviplanktonin geneettisi\u00e4 analyysej\u00e4 varten.<\/p>\n \u201dTestaamme nyt ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa DNA-viivakoodausmenetelm\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 osana Suomen merenhoidon kasviplanktonseurantaa. Tulosten perusteella saamme k\u00e4sityksen siit\u00e4, millaista lis\u00e4tietoa voimme geneettisten menetelmien avulla saada ulapan perustuottajien monimuotoisuudesta, vaikka tied\u00e4mmekin, ett\u00e4 viel\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 kasviplanktonin geneettisi\u00e4 vertailuaineistoja on vain varsin rajallisesti saatavilla pohjoisen It\u00e4meren lajistosta\u201d, kertoo erikoistutkija Sirpa Lehtinen.<\/p>\n DNA-viivakoodausmenetelm\u00e4n k\u00e4yt\u00f6n testausta rahoittaa ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6. Kasviplanktonin lis\u00e4ksi my\u00f6s bakteeriyhteis\u00f6st\u00e4 ker\u00e4ttiin geneettiset n\u00e4ytteet, jotka analysoidaan SYKEn eDNA-siemenrahahankkeessa.<\/p>\n Satelliittikuvat apuna meriseurannassa<\/strong><\/p>\n Tutkimusalus Arandalla teht\u00e4v\u00e4n seurantaty\u00f6n lis\u00e4ksi SYKE tuottaa tietoa It\u00e4meren tilasta my\u00f6s satelliittihavaintojen avulla. Satelliittihavaintoihin perustuva tieto on avoimesti saatavilla\u00a0TARKKA-palvelussa (Linkki TARKKA-palveluun<\/a>) ja It\u00e4meri.fi-verkkopalvelussa (Linkki It\u00e4meri.fi-palveluun<\/a>). Veden laatua ja pintaveden l\u00e4mp\u00f6tilaa koskevat satelliittihavainnot julkaistaan TARKKA palvelussa p\u00e4ivitt\u00e4in, mik\u00e4li pilvisyys ei ole esteen\u00e4. It\u00e4meri.fi-verkkopalvelu tarjoaa lis\u00e4ksi my\u00f6s tietoa erilaisista meren tilaa koskevista mittauksista aikasarjoina.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Tutkimusalus Aranda teki vuotuisen kev\u00e4tseurantamatkan It\u00e4merelle 20.\u201330. huhtikuuta. Seurantamatkan aikana kasviplanktonin kev\u00e4tkukinta oli jo huipussaan Suomenlahdella. Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 kasviplanktonin m\u00e4\u00e4r\u00e4 on meress\u00e4 suurimmillaan, vaikka ilmi\u00f6 usein j\u00e4\u00e4kin huomiotta.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-6278","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6278","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=6278"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6278\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6279,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6278\/revisions\/6279"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=6278"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=6278"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=6278"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=6278"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}