Pienpatojen purkaminen on tehokas keino ennallistaa virtavesien jokijatkumoa ja koko vesiekosysteemin monimuotoisuutta. Vesiymp\u00e4rist\u00f6n palautuessa l\u00e4hemm\u00e4ksi luonnontilaa my\u00f6s kaloilla, selk\u00e4rangattomilla, kasveilla ja mikrobeilla on mahdollisuus ennallistua.<\/p>\n
Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus SYKEn laatima raportti tarjoaa kattavan paketin tutkimustietoa patojen purkamisen ekologisesta vaikuttavuudesta.<\/p>\n
Suomen virtavesiss\u00e4 on yli 5000 eri k\u00e4ytt\u00f6tarkoituksiin rakennettua patoa, joista noin 700 rakennetta liittyy vesivoimatuotantoon. Valtaosa vesivoimalaitoksista on hyvin pieni\u00e4, teholtaan alle yhden megawatin tuotantolaitoksia. Aivan viime vuosina Suomessakin on purettu muutamia pienpatoja, mutta tutkimustietoa purkamisen ekologisesta vaikuttavuudesta ei ole ollut viel\u00e4 saatavilla.<\/p>\n
”Halusimme tarjota helposti omaksuttavan tietopaketin kansainv\u00e4lisist\u00e4 ekologisista tutkimustuloksista k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toimijoiden tueksi. Pieni\u00e4 patoja on vesist\u00f6iss\u00e4mme lukematon m\u00e4\u00e4r\u00e4, ja vaikka rakenteiden alkuper\u00e4inen tarkoitus olisikin jo unohtunut, ne est\u00e4v\u00e4t silti kalojen vaelluksen vesist\u00f6n osasta toiseen”, kertoo Luken erikoistutkija\u00a0Pauliina Louhi<\/strong>.<\/p>\n Rakenteiden purkamista t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 alueen kunnostaminen<\/strong><\/p>\n Pienpatojen, myllyrakenteiden, suisteiden ja muiden vesist\u00f6rakenteiden purkaminen mahdollistaa parhaimmillaan kalojen vaellukset elinymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 toiseen esimerkiksi kuivuuden, l\u00e4mpimien ajanjaksojen tai veden j\u00e4\u00e4tymisen aikaan. T\u00e4m\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4 osa ilmastonmuutokseen sopeutumista.<\/p>\n ”Sedimentin purkautuminen patoaltaasta ja yl\u00e4virrastakin tulisi ennakoida huolella ja toteuttaa purkaminen riitt\u00e4v\u00e4n pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4. Toteutustapa vaikuttaa lopputulokseen ja sen saavuttamiseen kuluvaan aikaan. Hallitusti toteutetun purkamisen j\u00e4lkeen vaelluskalat ovat palautuneet ennallistetuille alueille suhteellisen nopeasti”, Louhi jatkaa.<\/p>\n Purkamisen yhteydess\u00e4 kohde kunnostetaan usein esimerkiksi vaelluskaloille soveltuvaksi lis\u00e4\u00e4ntymisymp\u00e4rist\u00f6ksi. Vaelluskalojen kannalta purkukohteita tulisi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 ensisijaisesti vesist\u00f6ist\u00e4, miss\u00e4 on viel\u00e4 olemassa alkuper\u00e4ist\u00e4 kalakantaa ja lis\u00e4\u00e4ntymisen onnistumisen edellytt\u00e4m\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4n hyv\u00e4 vedenlaatu.<\/p>\n ”Testasimme olemassa olevien aineistojen perusteella, miten patojen purkamiskohteita olisi mahdollista priorisoida. Ty\u00f6ss\u00e4 keskityttiin ekologiseen n\u00e4k\u00f6kulmaan, kohteen vesist\u00f6n tilaan ja erityisesti taimeneen”, kertoo SYKE:n erikoistutkija\u00a0Saija Koljonen<\/strong>.<\/p>\n Raportissa keskityt\u00e4\u00e4n taimeneen<\/strong><\/p>\n Raportin A-osio on yhteenveto kansainv\u00e4lisist\u00e4 tutkimustuloksista, jotka koskevat patoamisen ja patojen purkamisen ekologisia vaikutuksia virtavesiekosysteemeiss\u00e4. B-osiossa k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4pi esimerkinomaisesti, mit\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6tekij\u00f6it\u00e4 voitaisiin huomioida p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa.<\/p>\n Raporttia t\u00e4ydennettiin lyhyill\u00e4 katsauksilla, jotka koskivat kohteiden virkistysk\u00e4ytt\u00f6arvon ja voimalaitoksien taloudellisen arvon selvityksi\u00e4. N\u00e4iden seikkojen lis\u00e4ksi p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa on aina huomioitava esimerkiksi tulvasuojeluun, maank\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja kulttuuriperint\u00f6\u00f6n liittyvi\u00e4 asioita, mutta n\u00e4it\u00e4 ei k\u00e4sitelty t\u00e4ss\u00e4 raportissa.<\/p>\n Selvitys toteutettiin osana maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6n (MMM) koordinoimaa NOUSU-vaelluskalaohjelmaa sek\u00e4 Lukelle ja SYKE:lle asetettuja tulostavoitteita.<\/p>\n