Suomessa uimaveden laatu on yleisesti hyv\u00e4, mutta veden saastumista esiintyy ajoittain. Veden laatua voivat heikent\u00e4\u00e4 erilaiset j\u00e4tevesivuodot ja -p\u00e4\u00e4st\u00f6t, kuten pumppaamojen vikatilanteissa ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n p\u00e4\u00e4tyv\u00e4t viem\u00e4rivedet, mutta my\u00f6s rankkasateiden mukanaan tuomat el\u00e4inper\u00e4iset huuhtoumat. <\/p>\n
Valumavesien infektioriskej\u00e4 tutkineessa hankkeessa selvitettiin noroviruksen ja kampylobakteerien aiheuttamia infektioriskej\u00e4 uimavedess\u00e4. Tutkimuksessa hy\u00f6dynnettiin mikrobiologista riskinarviointity\u00f6kalua (Quantitative Microbial Risk Assessment, QMRA).<\/p>\n
Laskelmien mukaan riski saada uimavedest\u00e4 noroviruksen aiheuttama suolistotulehdus on suurempi kuin riski kampylobakteerin aiheuttamaan infektioon. J\u00e4tevesil\u00e4hteen, kuten j\u00e4tevedenpuhdistamon purkuputken et\u00e4isyydell\u00e4 uimarannasta on suuri merkitys. Jos j\u00e4tevesi\u00e4 p\u00e4\u00e4tyy uimarantojen l\u00e4helle, erityisesti norovirusinfektioiden riski kohoaa merkitt\u00e4v\u00e4sti, 1,5\u201320-kertaiseksi. Sen sijaan el\u00e4intilojen valumavedet eiv\u00e4t aiheuttaneet yht\u00e4 suurta infektioriski\u00e4.<\/p>\n
\u201dKun hellekausina ihmiset ker\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t uimarannoille, mahdollisissa saastumistapauksissa altistuvien m\u00e4\u00e4r\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyy. Infektioriskin vuoksi uimarantavett\u00e4 tai muitakaan pintavesi\u00e4 ei tulisi niell\u00e4\u201d, muistuttaa THL:n erikoistutkija\u00a0P\u00e4ivi Meril\u00e4inen<\/strong>.<\/p>\n Tutkimuksessa laskettiin infektioiden lukum\u00e4\u00e4ri\u00e4 my\u00f6s kuvitteellisessa pohjavedenottamon tulvatilanteessa, jossa jokivett\u00e4 p\u00e4\u00e4tyisi talousveden joukkoon. T\u00e4ll\u00f6in suuri joukko ihmisi\u00e4 voisi p\u00e4\u00e4ty\u00e4 juomaan taudinaiheuttajamikrobeja sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4\u00e4 talousvett\u00e4 ja sairastuneita voisi olla todella paljon.<\/p>\n P\u00e4\u00e4st\u00f6jen laimenemista tutkittiin geenimarkkerien avulla\u00a0<\/strong><\/p>\n Puhdistetut j\u00e4tevedet johdetaan j\u00e4tevedenpuhdistamoilta alapuolisiin vesist\u00f6ihin purkuputkea pitkin. Puhdistuksessa j\u00e4tevedest\u00e4 poistetaan p\u00e4\u00e4asiassa ravinteita ja j\u00e4tevesien desinfiointi ennen vesist\u00f6ihin laskemista on viel\u00e4 melko harvinaista. N\u00e4in ollen puhdistettunakin j\u00e4tevesi sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 melko paljon suoliston mikrobeja. Tutkimuksessa mukana olleille kohdealueille laskettiin j\u00e4teveden laimenemiskerroin. Laskelmissa hy\u00f6dynnettiin geenimarkkerimenetelm\u00e4\u00e4.<\/p>\n J\u00e4tevesien purkupaikoilta mitattua ihmisten ulosteisiin viittaavaa HF183-geenimarkkerien m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 verrattiin uimarannoilta l\u00f6ydettyjen geenimarkkerien m\u00e4\u00e4riin. Varsinaisten taudinaiheuttajamikrobien voidaan olettaa laimenevan samassa suhteessa.<\/p>\n \u201dVastaavanlaista menettely\u00e4 voidaan jatkossa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s muissa vesist\u00f6kohteissa, joissa on tarve arvioida vedenk\u00e4ytt\u00e4jien mikrobiriskej\u00e4\u201d, sanoo THL:n johtava asiantuntija\u00a0Tarja Pitk\u00e4nen<\/strong>.<\/p>\n Innovatiivisia ratkaisuja j\u00e4te- ja valumavesien puhdistamiseen<\/strong><\/p>\n Maank\u00e4yt\u00f6n vuoksi j\u00e4te- tai valumavesien p\u00e4\u00e4tymist\u00e4 uimarantojen l\u00e4heisyyteen ei aina voida v\u00e4ltt\u00e4\u00e4. Silloin tarvitaan kustannustehokkaita puhdistusmenetelmi\u00e4. Yksi tehokkaista ratkaisuista ovat rakennetut kosteikot. Lis\u00e4ksi voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 erilaisia suodatinratkaisuja ja desinfiointimenetelmi\u00e4.<\/p>\n \u201dOlemme t\u00e4n\u00e4 kev\u00e4\u00e4n\u00e4 testanneet biohiilisuodattimien kyky\u00e4 poistaa j\u00e4teveden mikrobeja laboratorio-olosuhteissa\u201d, sanoo tutkimuspalvelup\u00e4\u00e4llikk\u00f6\u00a0Jarkko Nummela\u00a0<\/strong>H\u00e4meen ammattikorkeakoulusta.<\/p>\n Hankkeessa selvitet\u00e4\u00e4n my\u00f6s Yp\u00e4j\u00e4n Hevosopiston alueella Loimijokeen laskevaan ojaan asennetun hiekka-biohiilisuotimen toimivuutta ja tutkitaan alhaisen energiatarpeen UV-LED-teknologiaan perustuvia desinfiointiratkaisuja.<\/p>\n Monen toimijan yhteishanke<\/strong><\/p>\n Tutkimukset ovat osa H\u00e4me edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4n\u00e4 yhdyskuntaj\u00e4tevesien ja el\u00e4intilojen valumavesien hallinnassa vesiv\u00e4litteisten infektioriskien torjumiseksi (VAIR) -hanketta, jossa ovat mukana Helsingin yliopiston Lammin biologinen asema, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, H\u00e4meen Ammattikorkeakoulu ja Luonnonvarakeskus. Hanke on Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja H\u00e4meen Liiton rahoittama.\u00a0Hanketta rahoittavat my\u00f6s HS-Vesi ja Riihim\u00e4en Vesi.<\/p>\n Tutkimusryhm\u00e4n erilaisten saastel\u00e4hdej\u00e4ljitysmenetelmien k\u00e4ytt\u00f6kelpoisuutta Suomen olosuhteissa selvitt\u00e4nyt alkuper\u00e4isjulkaisu on hyv\u00e4ksytty julkaistavaksi Frontiers in Microbiology -lehdess\u00e4.<\/p>\n Hanke j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 keskiviikkona 26.5.2021 kansainv\u00e4lisen asiantuntija seminaarin \u201dSolutions preventing hygiene and other contamination risks caused by\u00a0discharged waters<\/span><\/i>\u201d. Seminaari on osa Open Bioeconomy Week -tapahtumaa.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Suomessa uimaveden laatu on yleisesti hyv\u00e4, mutta veden saastumista esiintyy ajoittain. Veden laatua voivat heikent\u00e4\u00e4 erilaiset j\u00e4tevesivuodot ja -p\u00e4\u00e4st\u00f6t, kuten pumppaamojen vikatilanteissa ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n p\u00e4\u00e4tyv\u00e4t viem\u00e4rivedet, mutta my\u00f6s rankkasateiden mukanaan tuomat el\u00e4inper\u00e4iset huuhtoumat.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-6286","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6286","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=6286"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6286\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6287,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6286\/revisions\/6287"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=6286"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=6286"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=6286"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=6286"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}