Euroopan ymp\u00e4rist\u00f6p\u00e4\u00e4kaupunki Lahti puhdistaa rehev\u00f6itynytt\u00e4 Kymij\u00e4rve\u00e4 suodattamalla.\u00a0 Uusi menetelm\u00e4 voi auttaa Suomen rehev\u00f6ityneit\u00e4 vesist\u00f6j\u00e4.<\/p>\n
Lahden kaupunki kehitt\u00e4\u00e4 uutta menetelm\u00e4\u00e4 vesiensuojeluun. Kaupunki pumppaa vett\u00e4 suoraan Kymij\u00e4rvest\u00e4, suodattaa siit\u00e4 fosforin pois ja palauttaa veden j\u00e4rveen. Noin 90 prosenttia fosforista j\u00e4\u00e4 hiekkasuodattimeen. Menetelm\u00e4ss\u00e4 ei tarvita mit\u00e4\u00e4n lis\u00e4ttyj\u00e4 kemikaaleja.<\/p>\n
Uusi menetelm\u00e4 antaa toivoa monille Suomen rehev\u00f6ityneille, sis\u00e4kuormitteisille j\u00e4rville. Sis\u00e4kuormitteisuus tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 fosforia on kertynyt j\u00e4rven pohjaan niin paljon, ett\u00e4 j\u00e4rvi kuormittaa itse itse\u00e4\u00e4n, vaikka uusia p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 tule.<\/p>\n<\/div>\n
Samanlaista menetelm\u00e4\u00e4 ei tiett\u00e4v\u00e4sti k\u00e4ytet\u00e4 miss\u00e4\u00e4n muualla.<\/p>\n<\/div>\n
\u201cYleens\u00e4 j\u00e4rvien kunnostusmenetelm\u00e4t pyrkiv\u00e4t vain pid\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n fosforin sedimentiss\u00e4 eli pohjassa. Toimet ovat usein tehottomia ja niiden vaikutukset v\u00e4liaikaisia. Reheviss\u00e4 oloissa fosfori kiert\u00e4\u00e4 ennen pitk\u00e4\u00e4 sedimentist\u00e4 takaisin veteen\u201d, kertoo Lahden vesiensuojelup\u00e4\u00e4llikk\u00f6\u00a0Ismo Malin.<\/p>\n<\/div>\n
Fosfori pohjasta hy\u00f6tyk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n\u00a0<\/strong><\/p>\n<\/div>\n Lahdessa j\u00e4rven haitallista sis\u00e4ist\u00e4 kuormitusta hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n. Uudella menetelm\u00e4ll\u00e4 puhdistetaan nimenomaan syv\u00e4nteen fosforipitoista alusvett\u00e4 eli pohjassa olevaa vett\u00e4. N\u00e4in pohjan fosforivarasto pienenee, ja j\u00e4rvi alkaa karuuntua.<\/p>\n<\/div>\n Perinteisiss\u00e4 alusveden puhdistuksissa syv\u00e4nteiden fosforipitoinen vesi johdetaan alapuolisiin j\u00e4rviin, jolloin niiden kuormitus kasvaa. Lahdessa fosfori otetaan talteen, ja fosforipitoinen hiekkasuodatin hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n maanparannusaineena.<\/p>\n<\/div>\n Lahti on Euroopan ymp\u00e4rist\u00f6p\u00e4\u00e4kaupunki vuonna 2021. Vesiensuojelu oli kisassa yksi Lahden suurimmista vahvuuksista.<\/p>\n<\/div>\n Rehev\u00f6ityminen on Lahdessa j\u00e4rvien suurin ongelma\u00a0<\/strong><\/p>\n Rehev\u00f6ityminen on Lahden seudun j\u00e4rvien suurin yksitt\u00e4inen ongelma. Kymij\u00e4rvi on rehevyyden takia vain v\u00e4ltt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 ekologisessa tilassa. Rehev\u00f6itymist\u00e4 aiheuttava fosfori on per\u00e4isin j\u00e4rven valuma-alueelta muun muassa maa- ja mets\u00e4taloudesta sek\u00e4 vanhalta kaatopaikalta.<\/p>\n<\/div>\n \u00a0Vuosikymmenien kuormituksen aikana fosforia on kertynyt j\u00e4rven pohjamutiin niin paljon, ett\u00e4 se aiheuttaa j\u00e4rven nykyiset sinilev\u00e4kukinnat ja syv\u00e4nteiden happivajeen, vaikka ulkoinen kuormitus on jo saatu kuriin.\u00a0<\/span><\/p>\n<\/div>\n Kymij\u00e4rven alusveden puhdistus alkoi vuonna 2018 Helsingin yliopiston pilottihankkeella, johon ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6 my\u00f6nsi hallituksen k\u00e4rkihankerahoitusta. Vuonna 2020 Lahden kaupunki laajensi puhdistamoa ELY-keskuksen hankerahoituksen turvin. Hanke jatkuu viel\u00e4 vuoden 2021, jolloin haetaan\u00a0ratkaisuja hiekkasuodattimen nopeaan tukkeutumiseen. Tavoitteena on saada suodattimen huoltov\u00e4lit pidemmiksi.<\/p>\n<\/div>\n Kymij\u00e4rven tilassa puhdistamon toiminnan odotetaan n\u00e4kyv\u00e4n runsaan kymmenen vuoden kuluttua. Samaan aikaan jatketaan j\u00e4rven hoitokalastuksia ja valuma-alueella teht\u00e4vi\u00e4 vesiensuojelutoimi<\/p>\n<\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Euroopan ymp\u00e4rist\u00f6p\u00e4\u00e4kaupunki Lahti puhdistaa rehev\u00f6itynytt\u00e4 Kymij\u00e4rve\u00e4 suodattamalla.\u00a0 Uusi menetelm\u00e4 voi auttaa Suomen rehev\u00f6ityneit\u00e4 vesist\u00f6j\u00e4.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-6290","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6290","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=6290"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6290\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6291,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6290\/revisions\/6291"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=6290"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=6290"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=6290"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=6290"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}