{"id":640,"date":"2011-04-01T18:14:08","date_gmt":"2011-04-01T15:14:08","guid":{"rendered":"http:\/\/vesitalous.mobie.fi\/?p=640"},"modified":"2011-10-10T18:27:02","modified_gmt":"2011-10-10T15:27:02","slug":"vesitilanne-maaliskuun-lopussa-2011-lunta-viela-reilusti-etela-suomessa-ja-pohjanmaalla-odotettavissa-tavallista-suurempia-tulvia-suomen-ymparistokeskus-1-4-2011","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2011\/04\/vesitilanne-maaliskuun-lopussa-2011-lunta-viela-reilusti-etela-suomessa-ja-pohjanmaalla-odotettavissa-tavallista-suurempia-tulvia-suomen-ymparistokeskus-1-4-2011\/","title":{"rendered":"Vesitilanne maaliskuun lopussa 2011: lunta viel\u00e4 reilusti, Etel\u00e4-Suomessa ja Pohjanmaalla odotettavissa tavallista suurempia tulvia (Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus 1.4.2011)"},"content":{"rendered":"<p>Lumen sulaminen alkoi maaliskuun puoliv\u00e4lin j\u00e4lkeen Etel\u00e4- ja L\u00e4nsi-Suomessa, mutta kuukauden viimeisell\u00e4 viikolla lunta satoi j\u00e4lleen etel\u00e4ss\u00e4kin. Maan etel\u00e4- ja keskiosissa lunta on edelleen huomattavasti tavallista enemm\u00e4n, valtaosassa Lappia taas v\u00e4hemm\u00e4n. Kylmien s\u00e4iden takia vedenpintojen lasku jatkui maaliskuussa, ja virtaamat pysyiv\u00e4t pienin\u00e4. Erityisesti Etel\u00e4-Suomessa ja Vuoksen vesist\u00f6alueella vedenpinnat ovat alhaalla. My\u00f6s pohjaveden pinta on selv\u00e4sti keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 alempana l\u00e4hes koko maassa. Routakerros on Etel\u00e4- ja Keski-Suomessa ajankohtaan n\u00e4hden ohut, Pohjois-Suomessa paksu. J\u00e4rvij\u00e4iden kokonaispaksuudet eiv\u00e4t maaliskuun aikana juuri muuttuneet, mutta paikoitellen ter\u00e4sj\u00e4\u00e4 oheni jo v\u00e4h\u00e4n. Kev\u00e4ttulvista on odotettavissa tavallista suurempia Etel\u00e4-Suomessa sek\u00e4 Etel\u00e4- ja Keski-Pohjanmaalla. Tulvat ajoittunevat etel\u00e4rannikolla huhtikuun puoliv\u00e4lin tienoille, Pohjanmaalla huhtikuun loppupuolelle.<\/p>\n<h2>Sadanta<\/h2>\n<p>Maaliskuun sadantasumma vaihteli enimm\u00e4kseen 30 mm:n molemmin puolin. Pohjois-Lapissa satoi v\u00e4hemm\u00e4n, paikoitellen vain n. 10 mm. Kuukauden sadem\u00e4\u00e4r\u00e4 oli l\u00e4hell\u00e4 pitk\u00e4n aikajakson keskiarvoa tai v\u00e4h\u00e4n sen alapuolella. Suurimmaksi osaksi sateet tulivat lumena.<\/p>\n<h2>Lumen vesiarvo eli lumikuorma<\/h2>\n<p>Lumen vesiarvo (mm) eli lumikuorma (kg\/m2) kasvoi viel\u00e4 maaliskuun alkupuolella koko maassa. Suurinta kasvu oli Etel\u00e4-Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Kuukauden puoliv\u00e4lin j\u00e4lkeen lumen sulaminen alkoi Etel\u00e4- ja L\u00e4nsi-Suomessa, mutta lumen vesiarvo ei pienentynyt viel\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4sti. Kuukauden viimeisell\u00e4 viikolla etel\u00e4ss\u00e4kin saatiin taas lis\u00e4\u00e4 lunta. Maaliskuun lopussa lumen vesiarvo oli suuressa osassa maata 130\u2013180 mm. Lounais-Suomessa, H\u00e4meess\u00e4, Etel\u00e4- ja Keski-Pohjanmaalla sek\u00e4 Etel\u00e4-Lapissa lunta oli v\u00e4hemm\u00e4n, vesiarvona mitattuna enimm\u00e4kseen 100\u2013130 mm. It\u00e4isimm\u00e4ss\u00e4 Suomessa lumen vesiarvo oli suurin, paikoitellen yli 200 mm. Maan etel\u00e4- ja keskiosissa lunta oli huomattavasti tavallista enemm\u00e4n, rannikolla paikoitellen jopa kaksinkertaisesti pitk\u00e4n aikav\u00e4lin keskiarvoon verrattuna. Valtaosassa Lappia lunta oli sen sijaan harvinaisen v\u00e4h\u00e4n.<\/p>\n<p>Lumen tiheys katolla oli maaliskuussa monin paikoin yli 250 kg\/m3, jolloin 50 sentin lumikerros painoi yli 125 kg\/m2 ja metrin kerros yli 250 kg\/m2. Kev\u00e4inen auringonpaiste sulatti jo lunta katoilta, ja etel\u00e4ss\u00e4 mitattiinkin yli 300 kg\/m3:n tiheyksi\u00e4. L\u00e4nsirannikolla lumikuorma oli maaliskuun lopussa monin paikoin suurempi kuin vuosina 1955\u20131969 rakennettujen rakennusten peruslumikuorma, ja Etel\u00e4-Pohjanmaalla tapahtuikin maatalous- ja teollisuushallien kattosortumia. It\u00e4-Suomessa lumikuorma ylitti vuoden 1969 j\u00e4lkeen rakennettujen kattojen peruslumikuorman.<\/p>\n<p>Katoille lunta kertyy eri tavalla kuin maastoon, ja joihinkin kohtiin lunta voi kinostua paljon, jopa kaksi kertaa maaston lumikuorma. Kiinteist\u00f6nomistajien onkin seurattava kattojen lumikuormaa aktiivisesti my\u00f6s muilla alueilla ja j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4 tarvittaessa lumenpoisto. Katolla oleva lumi ja j\u00e4\u00e4 saattavat erityisesti suojas\u00e4\u00e4ll\u00e4 liukua yll\u00e4tt\u00e4en alas itsest\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 tapahtuu usein nopeasti ja rajusti ja saattaa aiheuttaa hengenvaarallisia tilanteita.<\/p>\n<p><a href=\"http:\/\/www.ymparisto.fi\/download.asp?contentid=126396\" target=\"_blank\">Lumikuorma ja j\u00e4\u00e4npaksuus maaliskuun lopussa 2011.gif<\/a><\/p>\n<h2>Vesist\u00f6jen vedenkorkeus ja virtaama<\/h2>\n<p>Kylmien s\u00e4iden seurauksena vesist\u00f6ihin ei viel\u00e4 maaliskuussa tullut sulamisvesi\u00e4, ja siksi vedenpintojen lasku jatkui ja virtaamat pysyiv\u00e4t pienin\u00e4. Luonnontilaisissa j\u00e4rviss\u00e4 muutokset vedenkorkeuksissa olivat enimm\u00e4kseen pieni\u00e4, mutta erityisesti runsaslumisilla alueilla monien s\u00e4\u00e4nn\u00f6steltyjen j\u00e4rvien pintoja laskettiin reilusti, jotta altaissa olisi tilaa lumien alkaessa sulaa. Maan etel\u00e4- ja keskiosissa sek\u00e4 Etel\u00e4-Lapissa vedenpinnat olivat maaliskuun lopussa yleisesti ajankohdan keskiarvojen alapuolella. Erot keskiarvoihin olivat suurimpia, jopa puoli metri\u00e4, Vuoksen vesist\u00f6alueen suurilla j\u00e4rvill\u00e4. Muualla maassa vedenkorkeudet olivat l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isi\u00e4. P\u00e4\u00e4vesist\u00f6jen virtaamat olivat erityisesti Etel\u00e4- ja It\u00e4-Suomessa keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 pienempi\u00e4.<\/p>\n<p><a href=\"http:\/\/www.ymparisto.fi\/download.asp?contentid=126397\" target=\"_blank\">J\u00e4rvien ja jokien vesitilanne maaliskuussa 2011.gif<\/a><br \/>\nPohjaveden korkeus<\/p>\n<p>Pohjaveden pinta oli maaliskuussa 20\u201340 cm alle keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isen. Lapissa ero keskim\u00e4\u00e4r\u00e4iseen oli pienempi, 5\u201320 cm. L\u00e4mp\u00f6tilojen pysytelty\u00e4 edelleen nollan l\u00e4hettyvill\u00e4 sulamisvesien vaikutus ei viel\u00e4 n\u00e4kynyt pohjavesiss\u00e4. Ennusteen mukaan pohjaveden pinnat l\u00e4htev\u00e4t Etel\u00e4- ja Keski-Suomessa nousuun huhtikuun alkupuolella l\u00e4mp\u00f6tilojen noustessa. Pohjois-Suomessa pinnankorkeudet nousevat ennusteiden mukaan vasta huhtikuun loppupuolella.<\/p>\n<p><a href=\"http:\/\/www.ymparisto.fi\/download.asp?contentid=126378\" target=\"_blank\">Pienten pohjavesimuodostumien vesitilanne maaliskuussa 2011.gif<\/a><\/p>\n<h2>Routa<\/h2>\n<p>Runsaasta lumikerroksesta johtuen routakerroksen maksimipaksuus saavutettiin jo tammi-helmikuun vaihteessa Etel\u00e4- ja Keski-Suomessa. Maaliskuun lopussa routaa oli 0\u201330 cm eli ajankohtaan n\u00e4hden 5\u201320 cm keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n. It\u00e4-Suomessa routaa esiintyi 10\u201340 cm, mik\u00e4 on 0\u201310 cm enemm\u00e4n kuin keskim\u00e4\u00e4rin. Routamaksimi saavutettiin siell\u00e4 maaliskuun puoliv\u00e4liss\u00e4. Pohjois-Suomessa routaa oli maaliskuun lopussa 40\u2013160 cm eli 10\u201340 cm keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 enemm\u00e4n. Routamaksimi saavutettaneen huhtikuun alussa.<br \/>\nJ\u00e4\u00e4npaksuus<\/p>\n<p>J\u00e4rvij\u00e4iden kokonaispaksuudet eiv\u00e4t maaliskuussa juuri muuttuneet. Etel\u00e4- ja Keski-Suomessa ter\u00e4sj\u00e4\u00e4 oheni paikoitellen 2\u20137 cm. J\u00e4\u00e4npaksuudet olivat kuukauden p\u00e4\u00e4ttyess\u00e4 l\u00e4hes koko maassa 50\u201370 cm.\u00a0 Maan etel\u00e4- ja keskiosissa j\u00e4\u00e4t ovat edelleen 5\u201310 cm ajankohdan pitk\u00e4n ajan keskiarvoja paksumpia, Pohjois-Suomessa keskiarvon tuntumassa tai sen alapuolella. Maan etel\u00e4- ja keskiosissa kohvaj\u00e4\u00e4n osuus j\u00e4\u00e4n kokonaispaksuudesta on suuri, jopa selv\u00e4sti yli puolet. Pohjois-Suomessa kohvaj\u00e4\u00e4t\u00e4 on noin 5\u201310 cm.<\/p>\n<p>Varovaisuus j\u00e4\u00e4ll\u00e4 liikkuessa on tarpeen, sill\u00e4 lumipeitteen ohennuttua riitt\u00e4v\u00e4sti auringons\u00e4teily haurastuttaa j\u00e4\u00e4n rakennetta, ja t\u00e4ll\u00f6in paksukin j\u00e4\u00e4peite voi pett\u00e4\u00e4 kulkijan alta. J\u00e4\u00e4npaksuus voi vaihdella j\u00e4rvell\u00e4 paljon ja esimerkiksi virtapaikoissa j\u00e4\u00e4 voi olla hyvinkin ohutta.<br \/>\nEnnuste<\/p>\n<p>Suurten lumim\u00e4\u00e4rien my\u00f6t\u00e4 kev\u00e4ttulvista on odotettavissa tavanomaista suurempia Etel\u00e4-Suomessa ja Etel\u00e4- ja Keski-Pohjanmaalla. Tulvat ajoittunevat t\u00e4m\u00e4n hetken s\u00e4\u00e4ennusteiden ja kev\u00e4\u00e4n keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isten s\u00e4iden mukaan etel\u00e4rannikolla huhtikuun puoliv\u00e4lin tienoille ja Etel\u00e4- ja Keski-Pohjanmaalla huhtikuun loppupuolelle.<\/p>\n<p>Kev\u00e4\u00e4n tulvahuipusta tulee Etel\u00e4-Pohjanmaalla todenn\u00e4k\u00f6isesti niin suuri, ett\u00e4 joen pinta saattaa nousta yli tulvarajan. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 joen tulvapadoista joudutaan juoksuttamaan vett\u00e4 penkereill\u00e4 suojatulle tulva-alueelle. Tavanomaista suurempia tulvia ennustetaan t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 erityisesti Karvianjoen, Kyr\u00f6njoen ja Lapuanjoen vesist\u00f6ihin. My\u00f6s Etel\u00e4-Pohjanmaan rannikon pieniss\u00e4 joissa tulvasta on tulossa keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 suurempi. Keski-Pohjanmaalla Perhonjoella ja Lestijoella on kev\u00e4\u00e4n tulvahuipusta tulossa keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 suurempi tai v\u00e4hint\u00e4\u00e4n keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen.<\/p>\n<p>Tulvien suuruus riippuu voimakkaasti sulamisajan s\u00e4\u00e4st\u00e4; nopea l\u00e4mpeneminen ja vesisade lis\u00e4\u00e4v\u00e4t tulvien suuruutta, kun taas hidas sulaminen tai sulamisen keskeytyminen pienent\u00e4v\u00e4t tulvien suuruutta. J\u00e4\u00e4patotulvien riski on suuri Etel\u00e4- ja Keski-Pohjanmaan jokivesist\u00f6jen tavallista paksumpien j\u00e4iden vuoksi.<\/p>\n<p>Jos lumet sulavat kerralla, tulee tulevan kev\u00e4\u00e4n tulvahuipusta Etel\u00e4-Suomessakin selv\u00e4sti suurempi kuin viime kev\u00e4\u00e4n\u00e4. Virtaamat saattavat l\u00e4hte\u00e4 Etel\u00e4-Suomessa kasvuun jo huhtikuun alussa. Vantaanjoen tulvahuipusta Oulunkyl\u00e4ss\u00e4 ennustetaan t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 samansuuruista tai suurempaa kuin viime vuoden kev\u00e4\u00e4n suurin virtaama. Etel\u00e4rannikon pieniss\u00e4 vesist\u00f6iss\u00e4, joissa jokien sulamisvedet ker\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t runsaslumisimmilta rannikon alueilta, kev\u00e4ttulvat saattavat kasvaa huomattavasti keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 suuremmiksi. Useassa joessa j\u00e4\u00e4t\u00e4 on reilusti ja j\u00e4\u00e4patoriskit ovat olemassa varsinkin Lounais-Suomessa. My\u00f6s Loimijoella tulvan ennustetaan olevan samansuuruinen tai suurempi kuin viime kev\u00e4\u00e4n\u00e4, ja riski rantapeltojen tulvimiselle on suuri.<\/p>\n<p>Saimaan ennustetaan nousevan nykyiselt\u00e4 keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 alhaisemmalta tasolta huhti-toukokuun aikana l\u00e4hemm\u00e4s ajankohdan keskitasoa. P\u00e4ij\u00e4nteell\u00e4 kev\u00e4\u00e4n vedenkorkeuksien nousun ennustetaan olevan tavanomaista. Useissa pieniss\u00e4 ja keskisuurissa j\u00e4rviss\u00e4 Kokem\u00e4enjoen, Kymijoen ja Vuoksen vesist\u00f6jen alueella vedenkorkeudet voivat kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 nousta hieman tavanomaista korkeammalle keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 suurempien lumen vesiarvojen johdosta.<\/p>\n<p>Lapissa ja Kainuussa lunta on keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n, joten tulvien ennustetaan olevan keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isi\u00e4 tai sit\u00e4 pienempi\u00e4 ja tulvahuiput ajoittuvat p\u00e4\u00e4osin vasta toukokuulle. Oulujoen vesist\u00f6alueella virtaamien ja vedenkorkeuksien ennustetaan l\u00e4htev\u00e4n nousuun huhtikuun lopussa ja kev\u00e4\u00e4n tulovirtaamista ennakoidaan tavanomaisen suuruisia.<\/p>\n<h2>Lis\u00e4tietoja<\/h2>\n<p><strong>Vesitilanne yleens\u00e4:<\/strong><\/p>\n<ul>\n<li>Johtava hydrologi <strong>Esko Kuusisto<\/strong>, Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus SYKE<br \/>\npuh. 040 831 9165, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi<\/li>\n<li>Hydrologi <strong>Heidi Sj\u00f6blom<\/strong>, Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus SYKE<br \/>\npuh. 0400 148 603, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi<\/li>\n<li>Tutkija <strong>Eliisa Haavanlammi<\/strong>, Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus SYKE<br \/>\npuh. 0400 148 537, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi<\/li>\n<\/ul>\n<p><strong>Pohjavesi ja routa:<\/strong><\/p>\n<ul>\n<li>Geohydrologi <strong>Risto M\u00e4kinen<\/strong>, Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus SYKE<br \/>\npuh. 040 740 2549, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi<\/li>\n<li>Tutkija <strong>Mirjam Orvomaa<\/strong>, Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus SYKE<br \/>\npuh. 040 353 9329, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi<\/li>\n<\/ul>\n<p><strong>Vesist\u00f6ennusteet:<br \/>\n<\/strong><\/p>\n<ul>\n<li>Johtava hydrologi <strong>Bertel Vehvil\u00e4inen<\/strong>, Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus SYKE<br \/>\npuh. 040 561 5533, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi<\/li>\n<li>Hydrologi <strong>Noora Veijalainen<\/strong>, Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus (SYKE)<br \/>\npuh. 0400 148 545, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi<\/li>\n<\/ul>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Lumen sulaminen alkoi maaliskuun puoliv\u00e4lin j\u00e4lkeen Etel\u00e4- ja L\u00e4nsi-Suomessa, mutta kuukauden viimeisell\u00e4 viikolla lunta satoi j\u00e4lleen etel\u00e4ss\u00e4kin. Maan etel\u00e4- ja keskiosissa lunta on edelleen huomattavasti tavallista enemm\u00e4n, valtaosassa Lappia taas v\u00e4hemm\u00e4n. Kylmien s\u00e4iden takia vedenpintojen lasku jatkui maaliskuussa, ja virtaamat pysyiv\u00e4t pienin\u00e4. Erityisesti Etel\u00e4-Suomessa ja Vuoksen vesist\u00f6alueella vedenpinnat ovat alhaalla. My\u00f6s pohjaveden pinta on selv\u00e4sti &hellip;<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-640","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/640","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=640"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/640\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":649,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/640\/revisions\/649"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=640"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=640"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=640"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=640"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}