{"id":6447,"date":"2021-07-19T09:00:44","date_gmt":"2021-07-19T06:00:44","guid":{"rendered":"https:\/\/vesitalous.fi\/?p=6447"},"modified":"2021-09-14T16:05:03","modified_gmt":"2021-09-14T13:05:03","slug":"koskikunnostuksissa-otettava-huomioon-koko-vesiekosysteemi-ja-sen-valuma-alue","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2021\/07\/koskikunnostuksissa-otettava-huomioon-koko-vesiekosysteemi-ja-sen-valuma-alue\/","title":{"rendered":"Koskikunnostuksissa otettava huomioon koko vesiekosysteemi ja sen valuma-alue"},"content":{"rendered":"<p>Onnistunut koskikunnostaminen edellytt\u00e4\u00e4 yleens\u00e4 useiden toimenpiteiden yhdistelmi\u00e4. Kunnostusten kanssa on tarpeen samanaikaisesti tehostaa vesiensuojelua, s\u00e4\u00e4dell\u00e4 kalastusta tai palauttaa kalojen vaellusmahdollisuuksia. Luonnonvarakeskus (Luke) kokosi ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa yhteen tulokset koskikunnostuksia k\u00e4sittelevist\u00e4 kotimaisista tutkimuksista ja raporteista.<\/p>\n<p><span id=\"more-6351\"><\/span>\u00a0Maassamme on tehty elinymp\u00e4rist\u00f6kunnostuksia jokien koskialueilla jo yli 40 vuoden ajan. Kohteista ja toteutustavasta riippuen tulokset ovat olleet vaihtelevia ja niiden raportointi varsin kirjavaa. Koskikunnostuksia on Suomessa toteutettu p\u00e4\u00e4asiassa kalataloudellisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta, ja tavoite on ollut lohikalojen poikasten elinymp\u00e4rist\u00f6n parantaminen. Kunnostetut kohteet tarjoavatkin monimuotoista elinymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 etenkin kaloille, kun kohteista arvioidaan yleisimpi\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6muuttujia, kuten veden syvyytt\u00e4, virrannopeutta ja pohjamateriaalin kokoa. Raportoitujen tulosten mukaan eri vesist\u00f6iss\u00e4kin sijaitsevat kunnostetut alueet muistuttavat em. ymp\u00e4rist\u00f6muuttujien osalta paljon toisiaan, ja ne eiv\u00e4t vastaa viel\u00e4 l\u00e4hes luonnontilaisina s\u00e4ilyneit\u00e4 koskialueita. Usein kunnostetuilla koskialueilla on niukkuutta lohikalojen kutuun soveltuvasta sorasta.<\/p>\n<p>\u00ad\u00ad\u00ad\u00ad\u00ad\u00ad\u00ad \u2013 Kunnostusten vaikutuksia ei ole seurattu rutiininomaisesti, vaan niit\u00e4 on seurattu l\u00e4hinn\u00e4 erillisiss\u00e4 tutkimushankkeissa. T\u00e4m\u00e4 hankaloittaa tehtyjen toimenpiteiden vaikutusten todentamista., toteaa erikoistutkija\u00a0<strong>Ari Huusko<\/strong>\u00a0Lukesta.<\/p>\n<p><strong>Taimenen luonnontuotannolle mahdollisuus elpy\u00e4 ennen istutuksiin ryhtymist\u00e4<\/strong><\/p>\n<p>Taimenen ja lohen poikaset ovat keskim\u00e4\u00e4rin hy\u00f6tyneet koskikunnostuksista, mutta eri jokien ja my\u00f6s joen sis\u00e4ll\u00e4 olevien koskikohteiden v\u00e4lill\u00e4 esiintyy suurta vaihtelua varhaispoikasten tiheyksiss\u00e4. Kunnostusten j\u00e4lkeen tehdyill\u00e4 taimenistutuksilla kunnostettuihin koskiin on saatu kohtuullisia taimentiheyksi\u00e4, mutta istutukset saattavat olla jopa haitallisia joen oman taimenkannan kehitykselle.<\/p>\n<p>\u2013 Suositeltavaa olisikin odottaa kunnostuksien j\u00e4lkeen joitakin vuosia ja seurata luonnonpoikasten tiheyksien kehittymist\u00e4 ennen istutuksiin ryhtymist\u00e4, jos kunnostettavalla alueella on ollut jonkinlaista omaa taimentuotantoa olemassa, Huusko sanoo.<\/p>\n<p>Koskikaloista kivisimppu n\u00e4ytt\u00e4isi hy\u00f6tyv\u00e4n kunnostuksista, mik\u00e4 voi vaikuttaa jossain m\u00e4\u00e4rin kes\u00e4nvanhojen taimenen poikasten menestykseen.<\/p>\n<p>Kunnostuksissa tulisi jatkossa huomioida koko kalayhteis\u00f6 ja lohikaloistakin niiden eri elinkierron vaiheiden vaatimat elinymp\u00e4rist\u00f6t. Esimerkiksi lohikalojen talviaikaiset elinymp\u00e4rist\u00f6vaatimukset tunnetaan viel\u00e4 heikosti ja pienpoikasten selviytyminen talvesta saattaakin olla kriittinen tekij\u00e4 useissa vesist\u00f6iss\u00e4.<\/p>\n<p><strong>Vesiekosysteemej\u00e4 tulisi kunnostaa yhdess\u00e4 niiden valuma-alueiden kanssa<\/strong><\/p>\n<p>Raportoitujen selvitysten mukaan kunnostukset eiv\u00e4t ole merkitt\u00e4v\u00e4sti vaikuttaneet koskien pohjael\u00e4imist\u00f6\u00f6n. Syyn\u00e4 t\u00e4h\u00e4n voi olla niiden t\u00e4rkeimm\u00e4n elinymp\u00e4rist\u00f6n, eli erityisesti vesisammalien v\u00e4heneminen kunnostusten yhteydess\u00e4, ja sammalien hidas palautuminen kunnostusten j\u00e4lkeen. My\u00f6s uusien selk\u00e4rangattomien levitt\u00e4ytyminen kunnostetuille alueille on usein hidasta, koska valuma-alueella tapahtuneet muutokset ovat yleens\u00e4 heikent\u00e4neet my\u00f6s niiden l\u00e4heisten vesist\u00f6jen tilaa. T\u00e4ll\u00f6in kunnostettujen kohteiden l\u00e4hettyvill\u00e4 ei ole lajil\u00e4hteit\u00e4, joista selk\u00e4rangattomat voisivat kunnostetuille alueille nopeasti levitt\u00e4yty\u00e4.<\/p>\n<p>\u2013 Vesiekosysteemej\u00e4 tulisi tarkastella kokonaisuuksina yhdess\u00e4 niiden valuma-alueiden kanssa sen sijaan, ett\u00e4 kunnostetaan palanen sielt\u00e4 ja toinen t\u00e4\u00e4lt\u00e4. \u00a0Kunnostuksilla voidaan saavuttaa kest\u00e4v\u00e4\u00e4 ekologista vaikutusta vain, jos toimenpiteet osataan kohdistaa oikeisiin rajoittaviin tekij\u00f6ihin, kertoo erikoistutkija\u00a0<strong>Pauliina Louhi<\/strong>\u00a0Lukesta.<\/p>\n<p>Onnistunut kunnostaminen edellytt\u00e4\u00e4 yleens\u00e4 useiden toimenpiteiden yhdistelmi\u00e4, eli samanaikaisesti koskikunnostusten kanssa on tarpeen my\u00f6s tehostaa vesiensuojelua valuma-alueella, s\u00e4\u00e4dell\u00e4 kalastusta tai palauttaa kalojen vaellusmahdollisuuksia.<\/p>\n<p>Kunnostuksissa tulisi varautua ilmaston l\u00e4mpenemisest\u00e4 johtuviin muutoksiin<br \/>\nT\u00e4m\u00e4n kes\u00e4n kaltaisten kuumien ja sateettomien ajanjaksojen jatkuessa pitk\u00e4\u00e4n vedet voivat l\u00e4mmet\u00e4 liiaksi lohikaloille tai osa pienemmist\u00e4 puroista jopa kuivua.<\/p>\n<p>\u2013 N\u00e4ihin muutoksiin tulisi varautua esimerkiksi huolehtimalla riitt\u00e4v\u00e4st\u00e4 puuston m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 virtavesien rannoilla, parantamalla veden pid\u00e4tyskyky\u00e4 niiden valuma-alueilla tai ennallistamalla kalojen vaellusyhteyksi\u00e4, jatkaa Louhi.<\/p>\n<p><em>Selvitys on toteutettu osana Euroopan meri- ja kalatalousrahaston rahoittamaa Kalatalouden ymp\u00e4rist\u00f6ohjelmaa. Ohjelmaa koordinoi Luonnonvarakeskus ja se toimii vuosina 2017 \u2013 2022.<\/em><\/p>\n<p><strong>Julkaisu:<\/strong>\u00a0<a href=\"http:\/\/tiedotteet.luke.fi\/go\/1546649-192303-68803043\" target=\"_blank\" rel=\"noopener noreferrer\" data-auth=\"NotApplicable\" data-linkindex=\"2\">40 vuotta koskikunnostuksia Suomessa: Yhteenveto seurantatutkimuksista<\/a><\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Onnistunut koskikunnostaminen edellytt\u00e4\u00e4 yleens\u00e4 useiden toimenpiteiden yhdistelmi\u00e4. Kunnostusten kanssa on tarpeen samanaikaisesti tehostaa vesiensuojelua, s\u00e4\u00e4dell\u00e4 kalastusta tai palauttaa kalojen vaellusmahdollisuuksia. Luonnonvarakeskus (Luke) kokosi ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa yhteen tulokset koskikunnostuksia k\u00e4sittelevist\u00e4 kotimaisista tutkimuksista ja raporteista. \u00a0Maassamme on tehty elinymp\u00e4rist\u00f6kunnostuksia jokien koskialueilla jo yli 40 vuoden ajan. Kohteista ja toteutustavasta riippuen tulokset ovat olleet vaihtelevia ja niiden raportointi &hellip;<\/p>","protected":false},"author":0,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[],"class_list":["post-6447","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6447","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=6447"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6447\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6448,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6447\/revisions\/6448"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=6447"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=6447"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=6447"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=6447"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}