Satelliittikuvia voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 tulvien kartoittamiseen laajoille alueille kustannustehokkaasti ja l\u00e4hes reaaliaikaisesti. Tutkimuksen mukaan Tulvakeskuksen tulvakartoitusmenetelm\u00e4 toimii suomalaisessa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 huomattavasti paremmin kuin muut tarjolla olevat satelliittipohjaiset tuotteet.<\/span><\/p>\n
Satelliittipohjaisia tulvakartoitusmenetelmi\u00e4 on kehitetty Ilmatieteen laitoksella jo l\u00e4hes 10 vuotta. Suomen Tulvakeskus, joka on Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus SYKEn ja Ilmatieteen laitoksen yhteinen palvelu, tuottaa nyky\u00e4\u00e4n satelliittiaineistoon perustuvia tulvakarttoja.<\/p>\n
Tuoreessa tutkimuksessa arvioitiin Tulvakeskuksen tulvakartoitusmenetelm\u00e4n (FC-FloDA; Flood Centre \u2013 Flood Detection Algorithm) tarkkuutta, ja verrattiin sit\u00e4 muihin tarjolla oleviin satelliittipohjaisiin tulvatuotteisiin. Tutkimuksessa todettiin, ett\u00e4 Tulvakeskuksen tuote toimii huomattavasti paremmin Suomen olosuhteissa. Tuotteen suurin hy\u00f6ty verrattuna muihin oli sen kyky tunnistaa my\u00f6s mets\u00e4n peitossa olevat tulva-alueet. Esimerkiksi eurooppalaisen Copernicus EMS (Emergency Management Service) -h\u00e4t\u00e4tilannepalvelun tarjoama tulvatuote tunnisti vain avoimilla alueilla olevat tulvat, mutta mets\u00e4tulvat j\u00e4iv\u00e4t tunnistamatta.<\/p>\n
Tulvakeskuksen tulvakarttojen paremmuus perustuu p\u00e4\u00e4asiassa optimaalisen satelliittianturin valintaan, sek\u00e4 Ilmatieteen laitoksella kehitetyn algoritmin r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6intiin avoimien alueiden lis\u00e4ksi mets\u00e4n peitossa olevien tulvien tunnistamiseen. Kaukokartoituksen avulla veden pinnan tunnistaminen avoimilla alueilla on suhteellisen yksinkertaista. Veden p\u00e4\u00e4ll\u00e4 oleva kasvillisuus kuitenkin hankaloittaa veden pinnan tunnistamista avaruudesta k\u00e4sin. Siksi mets\u00e4tulvien tulkinta on monimutkaisempaa ja vaatii erityist\u00e4 huomiota menetelm\u00e4n rakentamisessa.<\/p>\n
Tulvakeskuksessa satelliittianturiksi on valittu mikroaaltotaajuudella mittaava synteettisen apertuurin (SAR) tutkasatelliitti, joka pilvien lis\u00e4ksi l\u00e4p\u00e4isee puiden latvustot paremmin kuin esimerkiksi optisen taajuuden anturit. Tutka-anturin l\u00e4hett\u00e4m\u00e4n ja mittaaman s\u00e4teilyn polarisaatio valitaan my\u00f6s siten, ett\u00e4 metsiss\u00e4 olevat tulvat havaitaan parhaiten. N\u00e4iden lis\u00e4ksi Tulvakeskuksen algoritmissa oheistietona k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n SYKEn ja Maanmittauslaitoksen tarjoamia aineistoja, jotka antavat tarkan kuvat maan peitteest\u00e4, metsien ominaisuuksista sek\u00e4 maan pinnan korkeudesta.<\/p>\n
Cohen, J., Heinil\u00e4, K., Huokuna, M., Mets\u00e4m\u00e4ki, S., Heilimo, J., & Sane, M. (2021). Satellite-based flood mapping in the boreal region for improving situational awareness. Journal of Flood Risk Management, e12744.<\/p>\n
Tieteellinen artikkeli luettavissa t\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/a>: https:\/\/doi.org\/10.1111\/jfr3.12744<\/a><\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Satelliittikuvia voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 tulvien kartoittamiseen laajoille alueille kustannustehokkaasti ja l\u00e4hes reaaliaikaisesti. Tutkimuksen mukaan Tulvakeskuksen tulvakartoitusmenetelm\u00e4 toimii suomalaisessa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 huomattavasti paremmin kuin muut tarjolla olevat satelliittipohjaiset tuotteet.<\/p>","protected":false},"author":0,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[],"class_list":["post-6467","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6467","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=6467"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6467\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6696,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6467\/revisions\/6696"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=6467"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=6467"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=6467"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=6467"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}