Vuonna 2008 asetettiin niin sanottu maabr\u00e4ndivaltuuskunta pohtimaan, kuinka saamme maailman k\u00e4\u00e4ntym\u00e4\u00e4n puoleemme entist\u00e4 useammin ja tehokkaammin. Marraskuussa 2010 ty\u00f6ryhm\u00e4 julkaisi loppuraporttinsa, johon sis\u00e4ltyi muun muassa tavoite: Suomen j\u00e4rvet juomakelpoisiksi vuoteen 2030 menness\u00e4.<\/p>\n
Maabr\u00e4ndivaltuuskunnan asettamisen taustalla on hallitusohjelma, jossa Suomen maakuvan vahvistaminen on yksi hallituskauden keskeisi\u00e4 tavoitteita. Valtuuskunnan teht\u00e4v\u00e4ksi asetettiin laatia perusta Suomen maabr\u00e4ndin luomiselle. Maabr\u00e4ndill\u00e4 vahvistetaan suomalaisten yritysten toimintaedellytyksi\u00e4, saadaan lis\u00e4\u00e4 ulkopoliittista vaikuttavuutta, kehitet\u00e4\u00e4n Suomen kiinnostavuutta investointikohteena ja lis\u00e4t\u00e4\u00e4n Suomeen suuntautuvaa matkailua.<\/p>\n
Valtuuskunnan mukaan Suomen tavoitemielikuvana on olla maa, joka ratkaisee ongelmat. Suomen tavoitemielikuvaan liittyv\u00e4t oleellisesti toimivuus, koulutus ja luonto. Raportissa annetaan paitsi kuvaus t\u00e4st\u00e4 tavoitemielikuvasta, my\u00f6s joukko teht\u00e4vi\u00e4, jotka toteutuessaan kehitt\u00e4v\u00e4t mielikuvaa Suomesta kohti tavoitetta.<\/p>\n
Valtuuskunta on valinnut jokaisesta kolmesta teemasta \u2013 toimivuus, luonto, koulutus \u2013 teht\u00e4vi\u00e4, jotka toteuttamalla kehitet\u00e4\u00e4n sek\u00e4 omaa maatamme ett\u00e4 koko maailmaa.<\/p>\n
Ymp\u00e4rist\u00f6teema Drink Finland asettaa tavoitteeksi, ett\u00e4 kaikki Suomen sis\u00e4vedet saadaan juomakelpoisiksi vuoteen 2030 menness\u00e4. Valtuuskunnan puheenjohtaja Jorma Ollila<\/strong> luovutti loppuraportin julkistamistilaisuudessa teht\u00e4v\u00e4n Finnish Water Forumin toimitusjohtaja Katri Mehtoselle<\/strong>.<\/p>\n \u201dMaabr\u00e4ndin rakentaminen Suomesta puhtaan veden ja vesist\u00f6jen maana on erinomainen tavoite, joka edist\u00e4\u00e4 suomalaisen vesiosaamisen kehittymist\u00e4 ja vienti\u00e4. Teht\u00e4v\u00e4 vastaanotettiin ja sit\u00e4 toteuttaa Finnish Water Forumin yhteen kokoama laaja vesiosaajien verkosto, joka k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 julkisen hallinnon, tutkimuslaitokset, yritykset ja muut yhteis\u00f6t. Sellaisenaan juomakelpoista j\u00e4rvivesist\u00e4 ei luontaisesti esiintyvien aineiden takia tulla saamaan, mutta on hyv\u00e4 olla olemassa tavoite, jota kohti yhteisesti pyrit\u00e4\u00e4n\u201d, Katri Mehtonen sanoo.<\/p>\n Mehtosen mukaan Suomessa on jo nyt tehty paljon ty\u00f6t\u00e4 vesist\u00f6jen tilan parantamiseksi. Merkitt\u00e4vin k\u00e4ynniss\u00e4 oleva hanke vesiensuojeluty\u00f6ss\u00e4 on manner-Suomen seitsem\u00e4lle vesienhoitoalueelle laaditut, vesipuitedirektiivin mukaiset vesienhoitosuunnitelmat, jotka t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4t vesien hyv\u00e4n tilan saavuttamiseen vuoteen 2015 menness\u00e4. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi Suomessa on vireill\u00e4 lukuisia yksityisen sektorin aloitteita, joiden avulla on mahdollista parantaa vesist\u00f6jen tilaa.<\/p>\n \u201dOsana annettua teht\u00e4v\u00e4\u00e4 olemme kokoamassa yhteen tietoa siit\u00e4, millaisia hankkeita ja menetelmi\u00e4 vesist\u00f6jen suojelemiseksi on vireill\u00e4 ja kannustamme niiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoa. Lupaavia menetelmi\u00e4 on kehitteill\u00e4 muun muassa maa- ja mets\u00e4talouden kuormituksen v\u00e4hent\u00e4miseksi sek\u00e4 rehev\u00f6ityneiden vesist\u00f6jen kunnostamiseksi\u201d, kertoo Mehtonen.<\/p>\n