Uudessa Euroopan komission rahoittamassa enn\u00e4tyssuuressa LIFE Revives -hankkeessa parannetaan uhanalaisen jokihelmisimpukan eli raakun ja sen is\u00e4nt\u00e4kalojen, lohen ja taimenen, tilaa ja elinymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 Suomessa, Ruotsissa ja Virossa.<\/p>\n
<\/p>\n
\u201dToimimme maantieteellisesti jokihelmisimpukan kohtalon kannalta keskeisimm\u00e4ll\u00e4 alueella. Panostus lajin suojeluun on kannattavinta juuri t\u00e4\u00e4ll\u00e4, koska alueella on viel\u00e4 edellytykset kest\u00e4v\u00e4sti lis\u00e4\u00e4ntyvien raakkukantojen s\u00e4ilymiselle pitk\u00e4lle tulevaisuuteen\u201d, toteaa hankkeen vastuullinen johtaja, professori\u00a0Jouni Taskinen<\/strong>\u00a0Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopistosta.<\/p>\n Raakkukantojen elvytystoimina rakennetaan jokihelmisimpukan kotijokiin poikasille sopivia elinymp\u00e4rist\u00f6laikkuja, \u201dlastentarhoja\u201d, jotta poikasvaiheen elossapysymist\u00e4 saadaan nostettua kest\u00e4v\u00e4lle tasolle.<\/p>\n Kuolevien populaatioiden pelastamiseksi aikuisia raakkuja elvytet\u00e4\u00e4n allaskuntoutuksella tuomalla ik\u00e4\u00e4ntyneet jokihelmisimpukat \u201dlemmenlomalle\u201d Konneveden tutkimusasemalle. My\u00f6s Virossa ja Ruotsissa tuotetaan jokihelmisimpukan poikasia joko laitosolosuhteissa tai avustetusti kotijoissaan siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin, ett\u00e4 lopputuloksena on noin 24 000 aikuista yksil\u00f6\u00e4.<\/p>\n Hankkeessa poistetaan kalojen vaellusesteit\u00e4 ja kohennetaan ihmisten muokkaamien jokiuomien luonnontilaisuutta esimerkiksi palauttamalla jokia alkuper\u00e4isiin uomiinsa, ennallistamalla koskia ja kutualueita sek\u00e4 parantamalla virtausolojen monimuotoisuutta erilaisten puurakenteiden avulla. Kiintoaine- ja ravinnekuormituksen v\u00e4hent\u00e4miseksi perustetaan suojavy\u00f6hykkeit\u00e4, laskeutusaltaita ja kosteikkoja sek\u00e4 kalkitaan maaper\u00e4\u00e4 valuma-alueilla.<\/p>\n Perinteisten jokihelmisimpukka- ja lohikalapopulaatioiden sek\u00e4 niiden elinymp\u00e4rist\u00f6jen seurantaan k\u00e4ytett\u00e4vien menetelmien lis\u00e4ksi projektissa sovelletaan uudempia tutkimustapoja, kuten droonikuvausta, raakun kuorenavausvastusta yksitt\u00e4isen raakun kunnon mittaamiseksi sek\u00e4 koulutettua koiraa uusien raakkupopulaatioiden l\u00f6yt\u00e4miseksi.<\/p>\n Jokihelmisimpukkakantojen suojelemiseksi ja pelastamiseksi projektissa v\u00e4litet\u00e4\u00e4n tutkimustietoa erilaisten koulutusten kautta sidosryhmille, kuten maank\u00e4yt\u00f6n ja mets\u00e4alan ammattilaisille. Raakkutietoutta levitet\u00e4\u00e4n my\u00f6s laajemmalle yleis\u00f6lle eri medioissa.<\/p>\n \u201dEsimerkiksi mets\u00e4koneen kuljettaja tarvitsee tietoa, miten toimia raakkupurojen l\u00e4heisyydess\u00e4. Tiedon jakaminen ja k\u00e4yt\u00e4nteiden hiominen eri sidosryhmien kanssa on hyvin oleellinen osa hanketta\u201d, professori Taskinen kertoo.<\/p>\n Hanke kattaa Suomessa 32 jokea Karvianjoesta ja Isojoesta etel\u00e4ss\u00e4 Pirkanmaan purojen ja Iijoen alueen useiden jokityyppien kautta Pohjois-Suomeen, Simojoesta aina Luttojoelle saakka. Erityisesti Iijoen vesist\u00f6alueiden lukuisilla raakkuvirroilla sek\u00e4 Em\u00e4joen alueella tullaan tekem\u00e4\u00e4n huomattava m\u00e4\u00e4r\u00e4 kunnostuksia. Hanke parantaa merkitt\u00e4v\u00e4sti uhanalaisen jokihelmisimpukan mahdollisuuksia selvit\u00e4 tulevaisuuden haasteista Suomessa.<\/p>\n \u201dVirtavedet ovat Suomessa kokeneet kovia. Hanke ei hy\u00f6dyt\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n jokihelmisimpukkaa vaan suomalaisia virtavesi\u00e4 ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4. LIFE Revives on merkitt\u00e4v\u00e4 vesiensuojeluhanke, joka edist\u00e4\u00e4 t\u00e4rkeit\u00e4, mutta eritt\u00e4in haastavia ponnisteluja suomalaisen virtavesiluonnon monimuotoisuuden parantamiseksi\u201d, painottaa Taskinen.<\/p>\n Vaikka LIFE-hankkeet ovat ensisijaisesti suojeluhankkeita, tieteellinen tutkimus on keskeisess\u00e4 asemassa. Suojelutoimissa k\u00e4ytett\u00e4vi\u00e4 menetelmi\u00e4, tuloksia ja hankkeen vaikuttavuutta arvioidaan ja monitoroidaan tieteelliset kriteerit t\u00e4ytt\u00e4vill\u00e4 tavoilla.<\/p>\n \u201dHanke vahvistaa Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston ja Suomen asemaa alan kansainv\u00e4lisen tutkimuksen k\u00e4rjess\u00e4\u201d, Taskinen iloitsee.<\/p>\n Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston johtama 6-vuotinen\u00a0LIFE Revives: Jokihelmisimpukan ja sen elinymp\u00e4rist\u00f6jen elvytt\u00e4minen<\/em>\u00a0-hanke alkoi 1.9.2021. Hankkeen kokonaisbudjetti on l\u00e4hes 15,9 miljoonaa euroa; enn\u00e4tyssuuri suomalaisissa LIFE-hankkeissa.<\/p>\n LIFE-hankkeet ovat suuria Euroopan unionin lippulaivahankkeita ymp\u00e4rist\u00f6suojelun alalla. LIFE Revives -hanke on Suomen mittakaavassa enn\u00e4tyksellisen laaja niin budjetiltaan kuin kattavuudeltaan. Taskisen mukaan takana on useiden vuosien valmisteluty\u00f6 hankekumppaneiden kesken.<\/p>\n \u201dLIFE-rahoituksen saaminen osoittaa, ett\u00e4 meihin luotetaan Euroopan komissiossa\u201d, kiteytt\u00e4\u00e4 professori Taskinen.<\/p>\n Projektin hankekumppanit ovat Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston lis\u00e4ksi Mets\u00e4hallitus Luontopalvelut, Mets\u00e4hallitus Mets\u00e4talous Oy sek\u00e4 Pirkanmaan, Etel\u00e4-Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen ELY-keskukset, L\u00e4nsstyrelsen i Norrbottens l\u00e4n, Sportfiskarna, SCA Skog AB ja Sveaskog F\u00f6rvaltnings AB sek\u00e4 State Forest Management Centre (Viro) ja Tarton yliopisto.<\/p>\n Lis\u00e4ksi yhdeks\u00e4n osarahoittajaa (Suomen ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin ELY-keskukset, Raija ja Ossi Tuuliaisen s\u00e4\u00e4ti\u00f6, R. Erik ja Bror Serlachiuksen s\u00e4\u00e4ti\u00f6, WWF Finland, Swedish Agency for Marine and Water Management sek\u00e4 Viron ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6) tukevat hanketta yhteens\u00e4 2,6 miljoonalla eurolla.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Uudessa Euroopan komission rahoittamassa enn\u00e4tyssuuressa LIFE Revives -hankkeessa parannetaan uhanalaisen jokihelmisimpukan eli raakun ja sen is\u00e4nt\u00e4kalojen, lohen ja taimenen, tilaa ja elinymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 Suomessa, Ruotsissa ja Virossa.<\/p>","protected":false},"author":0,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[],"class_list":["post-6686","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6686","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=6686"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6686\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6694,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6686\/revisions\/6694"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=6686"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=6686"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=6686"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=6686"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}Jokihelmisimpukoiden lastentarhat ja lemmenlomat<\/h3>\n
Raakkujokia kunnostetaan ja kuvataan drooneilla<\/h3>\n
Mets\u00e4koneenkuljettajakin tarvitsee raakkutietoutta<\/h3>\n
Suomalaisten jokien hyv\u00e4ksi<\/h3>\n
Suojelu perustuu tutkimukseen<\/h3>\n
LIFE-hankkeista kova kilpailu<\/h3>\n