{"id":6701,"date":"2021-09-21T09:24:48","date_gmt":"2021-09-21T06:24:48","guid":{"rendered":"https:\/\/vesitalous.fi\/?p=6701"},"modified":"2021-10-25T14:37:51","modified_gmt":"2021-10-25T11:37:51","slug":"viikin-pelloilla-tehdaan-huippuluokan-mittauksia-maatalouden-ilmastovaikutuksista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2021\/09\/viikin-pelloilla-tehdaan-huippuluokan-mittauksia-maatalouden-ilmastovaikutuksista\/","title":{"rendered":"Viikin pelloilla tehd\u00e4\u00e4n huippuluokan mittauksia maatalouden ilmastovaikutuksista"},"content":{"rendered":"

Kasvihuonekaasujen vaihtoa mittaava, kansainv\u00e4lisestikin ainutlaatuinen SMEAR-Agri mittausasema on otettu k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Helsingin yliopiston yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4 asema tuottaa aineistoa nurmiviljelyn ilmastovaikutuksista.<\/p>\n

<\/p>\n

Viikin pelloilla tullaan tutkimaan, miten nurmi, ja my\u00f6s vilja, sitoo hiilt\u00e4 ja miten s\u00e4\u00e4olot ja nurmen k\u00e4yt\u00f6n toimenpiteet kuten niitto, laidunnus, mahdollinen lannoitus tai viljelt\u00e4v\u00e4t nurmilajit vaikuttavat hiilen sidontaan ja samalla kaikkien kasvihuonekaasujen vaihtoon.<\/p>\n

Huipputason mittausasemalla mitataan jatkuvatoimisesti kaikkien kolmen kasvihuonekaasun \u2013 hiilidioksidin, metaanin ja dityppioksidin \u2013 p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 ja nieluja. Kasvihuonekaasujen vaihdon kautta saadaan selville, milloin nurmi sitoo hiilt\u00e4, ja kuinka paljon nurmi tai maaper\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 dityppioksidia, ja miten esimerkiksi laiduntavat lehm\u00e4t vaikuttavat nurmen metaanitaseeseen.<\/p>\n

Asema otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perjantaina 24.9. Aseman perustamista on rahoitettu\u00a0Maa- ja vesitekniikan tuki ry<\/a>:n,\u00a0Weisell-s\u00e4\u00e4ti\u00f6n<\/a>\u00a0ja Suomen Akatemian tuella.<\/p>\n

Asemalla tutkimusta johtaa maatalous-mets\u00e4tieteellisen tiedekunnan maaper\u00e4- ja ymp\u00e4rist\u00f6tieteen professori\u00a0Mari Pihlatie<\/a><\/strong>.<\/p>\n

Pihlatie kertoo, ett\u00e4 aseman avulla voidaan my\u00f6s tutkia s\u00e4\u00e4olojen vaikutuksia hiilen sidontaan ja kasvihuonekaasujen p\u00e4\u00e4st\u00f6ihin ja sit\u00e4 kautta selvitt\u00e4\u00e4 miten ilmastonmuutoksen muuttuvat ilmasto-olot vaikuttavat maatalouden hiilen sidontaan ja muihin kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6ihin.<\/p>\n

Ensimm\u00e4inen yritysyhteisty\u00f6hanke, jossa hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n aseman tuottamaa tietoa, on k\u00e4ynnistetty Valion kanssa Vaikuttavuuss\u00e4\u00e4ti\u00f6n rahoituksella. Hankkeessa keskityt\u00e4\u00e4n nurmiviljelyn dityppioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6ihin.<\/p>\n

Maailmanlaajuinen mittausasemien verkosto<\/h3>\n

Station for Measuring Ecosystem-Atmosphere Relations eli\u00a0SMEAR<\/strong>\u00a0on mittausasema, jolla mitataan ekosysteemien ja ilmaston v\u00e4lisi\u00e4 ainevirtoja ja kasvihuonekaasujen vaihtoa. Helsingin yliopistolla on asemia jo Hyyti\u00e4l\u00e4ss\u00e4, V\u00e4rri\u00f6ss\u00e4, Kuopion Puijolla, Helsingiss\u00e4 Kumpulan kampuksella ja Pekingiss\u00e4 Kiinassa.<\/p>\n

SMEAR-Agri on ensimm\u00e4inen peltomaalle perustettu asema. Se mahdollistaa jatkuvatoimiset ja ymp\u00e4rivuotiset mittaukset maatalousmaan ilmastovaikutuksista. Pitk\u00e4j\u00e4nteisell\u00e4 tutkimusty\u00f6ll\u00e4 saadaan tietoa vuosien v\u00e4lisest\u00e4 vaihtelusta, s\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4ri-ilmi\u00f6iden vaikutuksista hiilen sidontaan ja kasvihuonekaasujen vaihtoon sek\u00e4 ravinteiden ja hiilen virroista veden mukana. Samalla voidaan tutkia viljelytoimenpiteiden ja s\u00e4\u00e4n yhteisvaikutuksia ilmasto- ja vesist\u00f6kysymyksiin.<\/p>\n

Mittausasema on aivan It\u00e4meren \u00e4\u00e4rell\u00e4, joten sill\u00e4 voidaan tutkia my\u00f6s valumavesien (pintavalunta ja salaojat) mukana kulkeutuvan hiilen ja ravinteiden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ja my\u00f6s maatalouden vesist\u00f6vaikutuksia.<\/p>\n

\u2013 Valumavesien mukana kulkeutuvat hiiliyhdisteet j\u00e4\u00e4v\u00e4t usein tutkimatta, joten asemalla huomioidaan sek\u00e4 ilman ett\u00e4 vesien mukana kulkeutuvat hiilivirrat, ravinteet ja kasvihuonekaasut, Pihlatie kuvailee.<\/p>\n

Asema my\u00f6s mahdollistaa erilaisten ns. ilmastoyst\u00e4v\u00e4llisten maatalousk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen tai toimenpiteiden testauksen, niiden vaikutusten mittaamisen ja tuottaa tietoa sit\u00e4 kautta p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon tueksi.<\/p>\n

Periaatteena avoin data<\/h3>\n

Jatkuvatoiminen data prosessoidaan ja tarjotaan tutkijoiden ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4jien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Mittausaineistosta lasketaan hiilen sidonnan ja kasvihuonekaasujen vaihdon vuositaseita. T\u00e4m\u00e4n kautta pystyt\u00e4\u00e4n arvioimaan nurmenviljelyn kokonaisvaikutus ilmastoon vuositasolla, kasvukauden aikana ja talvella. Tulokset toimivat p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon tukena, auttavat pienent\u00e4m\u00e4\u00e4n ep\u00e4varmuuksia ja auttavat p\u00e4\u00e4tt\u00e4ji\u00e4 suuntaamaan tukitoimia ilmastoyst\u00e4v\u00e4llisiin k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6ihin.<\/p>\n

Data on my\u00f6s yliopiston opiskelijoiden k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 ja asema tukee siten yliopisto-opetusta, ja kasvattaa tulevia tutkijoita ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00f6it\u00e4. Asemalla on avoimet ovet vieraileville tutkijoille, se toimii tutkimushankkeiden perustana ja sit\u00e4 voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 koulutuksissa, yliopiston viestinn\u00e4ss\u00e4 ja kansalaisten osallistamisessa.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kasvihuonekaasujen vaihtoa mittaava, kansainv\u00e4lisestikin ainutlaatuinen SMEAR-Agri mittausasema on otettu k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Helsingin yliopiston yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4 asema tuottaa aineistoa nurmiviljelyn ilmastovaikutuksista.<\/p>","protected":false},"author":0,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[],"class_list":["post-6701","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6701","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=6701"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6701\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6702,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6701\/revisions\/6702"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=6701"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=6701"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=6701"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=6701"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}