Vesidiplomatia tarkoittaa, ett\u00e4 vesi pit\u00e4\u00e4 diplomatisoida ja diplomatia vesitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n
N\u00e4in kiteytt\u00e4\u00e4 Aalto-yliopiston professori\u00a0Marko Keskinen,\u00a0<\/strong>joka tutki yhdess\u00e4\u00a0Erik Salmisen<\/strong>\u00a0ja\u00a0Juho Haapalan<\/strong>\u00a0kanssa vesidiplomatian perusteita ja tulevaisuudenkuvia. Tutkimus julkaistiin \u00e4skett\u00e4in Journal of Hydrology -tiedelehdess\u00e4.<\/p>\n <\/p>\n Suomi tunnetaan maailmalla aktiivisesta roolistaan rajavesikysymyksiss\u00e4: YK:lla on kaksi puitesopimusta rajavesien k\u00e4yt\u00f6st\u00e4, ja molemmat tehtiin Suomen aloitteesta. Aihe koskettaa Suomea l\u00e4heisesti my\u00f6s k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tasolla ison it\u00e4naapurin kanssa teht\u00e4v\u00e4n Vuoksi-yhteisty\u00f6n kautta, jota Aallon tutkijat ovat jo aiemmin tarkastelleet\u00a0yhteisty\u00f6ss\u00e4 It\u00e4-Suomen yliopiston kanssa.<\/a><\/p>\n \u201dVuoksi on hieno esimerkki siit\u00e4, miten vaikeasta konfliktista siirryt\u00e4\u00e4n askel askeleelta yhteisty\u00f6h\u00f6n. Vuoksi muuttui rajajoeksi jatkosodan j\u00e4lkeen alueluovutusten my\u00f6t\u00e4 \u2013 l\u00e4ht\u00f6kohta yhteisty\u00f6lle oli siis eritt\u00e4in j\u00e4nnittynyt. Vahvan poliittisen tuen, pitk\u00e4j\u00e4nteisen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n yhteisty\u00f6n ja edistyksellisten sopimusten ansiosta Vuoksen yhteisty\u00f6t\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n kuitenkin nyt yhten\u00e4 maailman toimivimmista, ja sopimus on kest\u00e4nyt muun muassa Neuvostoliiton romahduksen\u201d, Keskinen sanoo.<\/p>\n Ajankohtainen esimerkki vesidiplomatian tarpeesta l\u00f6ytyy Niilin varrelta, jossa Etiopian rakentama j\u00e4ttipato on kirist\u00e4nyt v\u00e4lej\u00e4 naapurimaihin, erityisesti veden m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 p\u00e4\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n tottuneeseen alavirran Egyptiin.<\/p>\n Keskisen mukaan Niilin tilanne osoittaa, miksi pelkk\u00e4 tekniselle tiedolle perustuva rajavesiyhteisty\u00f6 ei aina riit\u00e4. Patokiistassa on kysymys paljon muustakin kuin vedest\u00e4: maataloudesta, energiasta ja poliittisesta vaikutusvallasta. Samalla ilmastonmuutoksen tuoma ep\u00e4varmuus vaikeuttaa neuvotteluja entisest\u00e4\u00e4n.<\/p>\n \u201dVeden diplomatisoinnilla tarkoitamme, ett\u00e4 pelk\u00e4n veden sijaan rajavesiyhteisty\u00f6ss\u00e4 pit\u00e4isi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 laajemmin maiden v\u00e4lisi\u00e4 suhteita ja hakea ratkaisua tarpeen tullen laajemmalta poliittiselta tasolta. Diplomatian vesitt\u00e4minen taas merkitsee, ett\u00e4 maat ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t, millaisia vaihtoehtoja heill\u00e4 on veden tasapuoliselle k\u00e4yt\u00f6lle ja mitk\u00e4 ovat k\u00e4yt\u00f6n vakiintuneet kansainv\u00e4liset periaatteet\u201d; h\u00e4n selitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n Tutkijat esittelev\u00e4t artikkelissa uuden, tutkimuskirjallisuuteen ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n esimerkkeihin perustuvan mallin vesidiplomatian rakentumisesta.<\/p>\n \u201dPerinteisesti on ajateltu, ett\u00e4 vesidiplomatiassa on kaksi perusraidetta: tekninen ja poliittinen. Me kehit\u00e4mme ajatusta eteenp\u00e4in niin, ett\u00e4 vesidiplomatia on kuin rakennus, jossa tekninen ymm\u00e4rrys muodostaa perustukset ja politiikkatoimet suojaavan katon. Mutta n\u00e4iden v\u00e4liin tarvitaan viel\u00e4 kolme tukipilaria: ennalta ehk\u00e4isev\u00e4t, yhdist\u00e4v\u00e4t ja yhteisty\u00f6t\u00e4 edist\u00e4v\u00e4t toimenpiteet\u201d, sanoo Keskinen.<\/p>\n Aalto-yliopiston tutkijoilla on ollut merkitt\u00e4v\u00e4 rooli vesidiplomatian edist\u00e4misess\u00e4 sek\u00e4 tutkimuksen ett\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tasolla. Aalto on tehnyt teeman puitteissa l\u00e4heist\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 ulkoministeri\u00f6n kanssa, ja Aallon tekem\u00e4t kaksi vesidiplomatiaselvityst\u00e4 ovat luoneet suuntaviivat ministeri\u00f6n koordinoiman vesidiplomatiaverkoston ty\u00f6lle.<\/p>\n Ministeri\u00f6iss\u00e4 itsekin ty\u00f6skennellyt Keskinen sanoo, ett\u00e4 politiikassa puhutaan usein kauniisti yhteisist\u00e4 eduista, mutta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tasolla maat puolustavat silti tiukasti omia intressej\u00e4\u00e4n. Siksi vesidiplomatia vaatii usein kolmannen osapuolen mukaantulon \u2013 eik\u00e4 t\u00e4m\u00e4 saa pel\u00e4t\u00e4 j\u00e4nnitteit\u00e4.<\/p>\n \u201dMeid\u00e4n l\u00e4hestymistapamme eroaa monista muista juuri siin\u00e4, ett\u00e4 siin\u00e4 j\u00e4nnitteet huomioidaan luomalla tulevaisuuden ep\u00e4toivottuja konfliktipolkuja, joihin tilanne voi johtaa ilman yhteisi\u00e4 vesidiplomatiatoimia. Osapuolia pit\u00e4\u00e4 joissain tilanteissa uskaltaa v\u00e4h\u00e4n ravistella ja tuoda mukaan ent\u00e4 jos? -ajattelua, joka voi lis\u00e4t\u00e4 sek\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 ett\u00e4 motivaatiota uudenlaisiin ratkaisuihin\u201d, sanoo Keskinen.<\/p>\n Niilin tapauksessa se voisi tarkoittaa esimerkiksi kompensaatiomenetelm\u00e4\u00e4, jolla Egypti korvaa Etiopialle s\u00e4hk\u00f6ntuotantomenetykset, joita alajuoksun maanviljely\u00e4 suosiva padon juoksutus aiheuttaa. N\u00e4in molemmat voittaisivat.<\/p>\n Ilmastonmuutos lis\u00e4\u00e4 s\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4ri-ilmi\u00f6it\u00e4, mik\u00e4 n\u00e4kyy my\u00f6s maiden rajat ylitt\u00e4viss\u00e4 jokivesist\u00f6iss\u00e4. Keskinen kollegoineen ennustaakin, ett\u00e4 vesidiplomatian tarve maailmalla kasvaa tulevaisuudessa.<\/p>\n Merkkej\u00e4 kiinnostuksen her\u00e4\u00e4misest\u00e4 on jo n\u00e4kyviss\u00e4. Suomen ulkoministeri\u00f6\u00f6n perustettiin vastik\u00e4\u00e4n rauhanv\u00e4lityskeskus, jossa vesidiplomatia on yksi painopistealueista.<\/p>\n \u201dOn hienoa, ett\u00e4 organisaatio, joka ei ole mitenk\u00e4\u00e4n vesiorientoitunut, ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 veden keskeisen merkityksen rauhalle\u201d, Keskinen sanoo.<\/p>\n Linkki tutkimusartikkeliin<\/a>\u00a0Water diplomacy paths \u2013 An approach to recognise water diplomacy\u00a0<\/em>(sciencedirect.com)<\/p>\n Linkit vesidiplomatiaselvityksiin<\/p>\n http:\/\/bit.ly\/Vesidiplomatia<\/a> Vesidiplomatia tarkoittaa, ett\u00e4 vesi pit\u00e4\u00e4 diplomatisoida ja diplomatia vesitt\u00e4\u00e4.<\/p>","protected":false},"author":0,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[],"class_list":["post-6705","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6705","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=6705"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6705\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6734,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6705\/revisions\/6734"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=6705"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=6705"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=6705"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=6705"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}Kauniista sanoista toimintaan<\/strong><\/h2>\n
\nhttp:\/\/bit.ly\/vesidiplomatiaselvitys<\/a><\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"