{"id":6707,"date":"2021-09-28T09:28:23","date_gmt":"2021-09-28T06:28:23","guid":{"rendered":"https:\/\/vesitalous.fi\/?p=6707"},"modified":"2021-10-25T14:37:07","modified_gmt":"2021-10-25T11:37:07","slug":"yhteisten-luonnonvarojen-hallinta-edellyttaa-uusia-sopeutuvia-hallintatapoja","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2021\/09\/yhteisten-luonnonvarojen-hallinta-edellyttaa-uusia-sopeutuvia-hallintatapoja\/","title":{"rendered":"Yhteisten luonnonvarojen hallinta edellytt\u00e4\u00e4 uusia sopeutuvia hallintatapoja"},"content":{"rendered":"<p>Julkishallinnon ja oikeudellisen s\u00e4\u00e4ntelyn rooli yhteisten luonnonvarojen ohjauksessa on t\u00e4rke\u00e4, mutta niiden rinnalle tarvitaan uusia, julkisia ja yksityisi\u00e4 toimijoita sek\u00e4 tutkijoita yhteen tuovia hallintatapoja, joissa muodostetaan jaettu tietopohja ja tavoitteet luonnonvarojen k\u00e4yt\u00f6lle.<!--more--> It\u00e4-Suomen yliopiston ymp\u00e4rist\u00f6oikeuden professorit\u00a0<strong>Niko Soininen<\/strong>\u00a0ja\u00a0<strong>Antti Belinskij<\/strong>\u00a0ehdottavat yhdess\u00e4 kansainv\u00e4lisen tutkijaryhm\u00e4n kanssa sopeutuvan hallinnan mallia tuoreessa tutkimuksessa, joka on julkaistu arvostetussa\u00a0<em>PNAS<\/em>-tiedelehdess\u00e4.<span id=\"more-6396\"><\/span><\/p>\n<p>Tutkimus analysoi, kuinka luonnonvaroja kuten vesivaroja voidaan hallinnoida mutkikkaassa ja jatkuvasti muuttuvassa luonnon, sosiaalisten ja teknologisten j\u00e4rjestelmien vuorovaikutuksessa. Tutkimus esitt\u00e4\u00e4 sopeutuvaa hallintaa julkishallinnon ohjauksen ja oikeudellisen s\u00e4\u00e4ntelyn rinnalle.<\/p>\n<p>\u2013 Sopeutuva hallinta t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 perinteisen julkisen s\u00e4\u00e4ntelyn ja ohjauksen aukkoja. Kyse on tyypillisesti yksityiset ja julkiset toimijat sek\u00e4 tutkijat yhteen tuovasta yhteistoiminnallisesta prosessista, joka keskittyy tietyn alueen keskeisiin luonnonvarojen suojelun ja k\u00e4yt\u00f6n kipupisteisiin. Prosessissa kartoitetaan alueen ekologiset ominaispiirteet, luonnonvarat ja eri toimijoiden intressit, ja pyrit\u00e4\u00e4n muodostamaan yhteinen tahtotila alueen kehitt\u00e4miseksi oikeudellisten raamien puitteissa. Valuma-aluetason lis\u00e4ksi t\u00e4llaiset sopeutuvan hallinnan prosessit voivat keskitty\u00e4 pienempiin kokonaisuuksiin, kuten yksitt\u00e4isten j\u00e4rvien tai virtavesien kunnostukseen. Suomessa vesivisioprosessit ovat hyv\u00e4 esimerkki sopeutuvasta hallinnasta, Soininen ja Belinskij arvioivat.<\/p>\n<p>Tutkijoiden keskeinen huolenaihe on, ett\u00e4 sopeutuvan hallinnan prosesseja ei synny riitt\u00e4v\u00e4n joutuisasti vastaamaan nopeasti muuttuvan ymp\u00e4rist\u00f6n, yhteiskunnan ja teknologian muutosten haasteisiin. Esimerkiksi yksityisten ja julkisten toimijoiden yhteisi\u00e4 vesist\u00f6jen kunnostushankkeita tullaan tarvitsemaan muuttuvissa ilmasto-oloissa yh\u00e4 enemm\u00e4n, jotta vesien hyv\u00e4 tila voidaan turvata. Tutkimus esitt\u00e4\u00e4, miten julkinen valta voi tukea sopeutuvan hallinnan aloitteita ja niiden mahdollisuuksia ohjata yhteisten luonnonvarojen hallintaa.<\/p>\n<p>\u2013 Ilman oikeuden ja julkisen politiikan tukea sopeutuvan hallinnan aloitteet eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole sosiaalisesti hyv\u00e4ksytt\u00e4vi\u00e4 tai sellaisia, ett\u00e4 ne takaisivat eri ihmisryhmille reilun ja tasavertaisen siirtym\u00e4n muutosten keskell\u00e4, tutkijat muistuttavat.<\/p>\n<p>Yhteisten luonnonvarojen alueellisten erojen ja erityispiirteiden huomioon ottamiseksi tutkimuksessa ehdotetaan pitk\u00e4n aikav\u00e4lin tutkimushankkeiden perustamista tiedon yhteistuotantoa varten. N\u00e4m\u00e4 hankkeet nopeuttaisivat sopeutuvan hallinnan vaatimaa oppimista sek\u00e4 kehitt\u00e4isiv\u00e4t tieteen ja hallinnon v\u00e4list\u00e4 vuorovaikutusta.<\/p>\n<p>Soininen ja Belinskij tekev\u00e4t tutkimustaan osana It\u00e4-Suomen yliopiston ilmasto-, energia- ja ymp\u00e4rist\u00f6oikeuden keskusta (CCEEL) sek\u00e4 Vesivarojen kest\u00e4v\u00e4 yhteisk\u00e4ytt\u00f6 -tutkimusyhteis\u00f6\u00e4 (WATER). Tutkimus on osa Strategisen Tutkimuksen Neuvoston rahoittamaa BlueAdapt-projektia.<\/p>\n<p>Tutkimusartikkeli on luettavissa verkossa: Barbara Cosens, J. B. Ruhl, Niko Soininen, Lance Gunderson, Antti Belinskij, Thorsten Blenckner, Alejandro E. Camacho, Brian C. Chaffin, Robin Kundis Craig, Holly Doremus, Robert Glicksman, Anna-Stiina Heiskanen, Rhett Larson, Jukka Simil\u00e4 (2021).\u00a0<em>Governing complexity: Integrating science, governance, and law to manage accelerating change in the globalized commons<\/em>, PNAS, September 7, 2021 118 (36) e2102798118;\u00a0<a href=\"https:\/\/doi.org\/10.1073\/pnas.2102798118\">https:\/\/doi.org\/10.1073\/pnas.2102798118<\/a><\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Julkishallinnon ja oikeudellisen s\u00e4\u00e4ntelyn rooli yhteisten luonnonvarojen ohjauksessa on t\u00e4rke\u00e4, mutta niiden rinnalle tarvitaan uusia, julkisia ja yksityisi\u00e4 toimijoita sek\u00e4 tutkijoita yhteen tuovia hallintatapoja, joissa muodostetaan jaettu tietopohja ja tavoitteet luonnonvarojen k\u00e4yt\u00f6lle.<\/p>","protected":false},"author":0,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[],"class_list":["post-6707","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6707","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=6707"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6707\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6733,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6707\/revisions\/6733"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=6707"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=6707"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=6707"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=6707"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}