{"id":6715,"date":"2021-10-14T09:30:52","date_gmt":"2021-10-14T06:30:52","guid":{"rendered":"https:\/\/vesitalous.fi\/?p=6715"},"modified":"2021-10-25T14:33:11","modified_gmt":"2021-10-25T11:33:11","slug":"pienet-virtavedet-ovat-laaja-alaisesti-heikossa-tilassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2021\/10\/pienet-virtavedet-ovat-laaja-alaisesti-heikossa-tilassa\/","title":{"rendered":"Pienet virtavedet ovat laaja-alaisesti heikossa tilassa"},"content":{"rendered":"

Pienet virtavedet ovat laaja-alaisesti hyvin heikossa tilassa, selvi\u00e4\u00e4 uuteen paikkatietoaineistoon perustustuvista arvioista. Tilaa heikent\u00e4v\u00e4t erityisesti maatalous- ja mets\u00e4maiden mittavat ojitukset ja vuosikymmenten saatossa toteutetut perkaukset ja uomien suoristamiset. Suurin osa pienist\u00e4 t\u00e4ysin luonnontilaisista virtavesist\u00e4 l\u00f6ytyy maan pohjoisosasta.<\/span><\/p>\n

Uusi pienvesien paikkatietoaineisto<\/a>\u00a0on kaikkien saatavilla SYKEn verkkopalvelussa. Tietoja voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 huonokuntoisten pienten virtavesien paikallistamisen ja kunnostuskohteiden priorisoinnin apuna.<\/p>\n

\u201dMonet pienten virtavesien uomista on suoristettu ja niiden valuma-alueella on paljon ojituksia. N\u00e4m\u00e4 ovat keskeisimm\u00e4t syyt heikkoon tilaan. Toisaalta aineiston perusteella voi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 puroja, joiden luonnontila ei todenn\u00e4k\u00f6isesti ole muuttunut\u201d, erikoistutkija\u00a0Jukka Aroviita\u00a0<\/strong>Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksesta kertoo.<\/p>\n

Vesien kunnostustarve tulee selvitt\u00e4\u00e4 my\u00f6s maastossa<\/h2>\n

Arviot on tuotettu uomajaksoille, joiden sis\u00e4ll\u00e4 luonnontilan muuttuneisuus voi vaihdella paljon. \u201dAineistoja k\u00e4ytett\u00e4ess\u00e4 on muistettava, ett\u00e4 ne eiv\u00e4t anna t\u00e4ytt\u00e4 kuvaa yksitt\u00e4isen puron luonnontilan muuttuneisuudesta. Toisaalta my\u00f6s kartta-aineistoihin sis\u00e4ltyy ep\u00e4tarkkuutta. Lopullinen kunnostustarve tulee aina selvitt\u00e4\u00e4 paikan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 maastossa,\u201d muistuttaa Jukka Aroviita.<\/p>\n

Tilastomallinnuksella noin 90 000 muuttuneisuuden arviota<\/h2>\n

Luonnontilan muuttuneisuudesta on tuotettu arviot sek\u00e4 habitaateille ett\u00e4 pohjael\u00e4inlajistolle valtaosalle Suomea. Aineisto sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 noin 90 000 pienen virtaveden tai virtaveden osan muuttuneisuusarviot.<\/p>\n

\u201dT\u00e4m\u00e4 on merkitt\u00e4v\u00e4 ja aivan uusi tietoresurssi pienten virtavesien hoidon, kunnostuksen ja suojelun tehostamiseen,\u201d iloitsee Aroviita.<\/p>\n

Arviot perustuvat tilastomallinnuksiin, jotka on kehitetty maastoaineistojen ja paikkatietoaineistojen avulla. Maastotietoa oli k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 629 virtavesikohteen inventoinnista ja 650 kohteen pohjael\u00e4imist\u00f6st\u00e4. Paikkatietona on k\u00e4ytetty erityisesti SYKEn uomatietokantaa ja turvemaiden ojitustilannekarttaa, Corine-maanpeiteaineistoa ja Luonnonvarakeskuksen valtakunnan metsien inventointiaineistoa. Arvioita ei ole tuotettu virtavesille, joiden valuma-alueilla ei ole lainkaan turvemaita.<\/p>\n

Uudet arviot ovat osa luonnon monimuotoisuutta vahvistavaa Helmi-elinymp\u00e4rist\u00f6ohjelmaa<\/h2>\n

Uudet arviot on tuotettu SYKEn \u201dPienten virtavesien valtakunnallinen tilan arviointi ja mallinnus (PUROHELMI)\u201d -hankkeessa ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6n Helmi-elinymp\u00e4rist\u00f6ohjelmassa. Helmi-ohjelmassa tartutaan Suomen luontokadon suurimpaan suoraan syyhyn eli elinymp\u00e4rist\u00f6jen v\u00e4henemiseen ja laadun heikkenemiseen.<\/p>\n

Ty\u00f6 jatkaa PienvesiGIS- ja Freshabit LIFE IP -hankkeissa tehty\u00e4 tutkimusta, jota on tehty yhteisty\u00f6ss\u00e4 Mets\u00e4hallituksen, Suomen Mets\u00e4keskuksen, Oulun yliopiston ja Luken kanssa.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Pienet virtavedet ovat laaja-alaisesti hyvin heikossa tilassa, selvi\u00e4\u00e4 uuteen paikkatietoaineistoon perustustuvista arvioista. Tilaa heikent\u00e4v\u00e4t erityisesti maatalous- ja mets\u00e4maiden mittavat ojitukset ja vuosikymmenten saatossa toteutetut perkaukset ja uomien suoristamiset. Suurin osa pienist\u00e4 t\u00e4ysin luonnontilaisista virtavesist\u00e4 l\u00f6ytyy maan pohjoisosasta.<\/p>","protected":false},"author":0,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[],"class_list":["post-6715","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6715","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=6715"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6715\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6723,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6715\/revisions\/6723"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=6715"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=6715"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=6715"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=6715"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}