Hallitus haluaa ulottaa peltojen kipsik\u00e4sittelyn nykyist\u00e4 laajemmille rannikkoalueille Suomen kest\u00e4v\u00e4n kasvun ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Kipsik\u00e4sittely kohdennetaan soveltuville peltolohkoille Per\u00e4meren, Selk\u00e4meren, Saaristomeren ja Suomenlahden valuma-alueilla. Suomen rannikkovesien rehev\u00f6ityminen on edelleen vesiensuojelun suurin yksitt\u00e4inen haaste, jonka torjuntaan tarvitaan tehokkaita ja laaja-alaisia toimia.<\/p>\n
Peltojen kipsik\u00e4sittely on tehokas kiertotalousratkaisu, joka v\u00e4hent\u00e4\u00e4 maatalouden fosforikuormitusta It\u00e4mereen ja edist\u00e4\u00e4 peltomaan hiilivarannon s\u00e4ilymist\u00e4. Kipsin teho on osoitettu laajamittaisilla peltokokeilla Suomessa viimeisimm\u00e4n kymmenen vuoden aikana. Tutkimustulokset ovat osoittaneet, ett\u00e4 kipsi parhaimmillaan puolittaa fosforin huuhtoutumisen pelloilta vesist\u00f6\u00f6n. Suomessa k\u00e4ytetty maanparannuskipsi syntyy lannoiteteollisuuden sivutuotteena ja t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 asetetut puhtausvaatimukset.<\/p>\n
Vesiensuojelun tehostamisohjelmassa levitet\u00e4\u00e4n parhaillaan Saaristomeren valuma-alueen pelloille kipsi\u00e4 yhteisty\u00f6ss\u00e4 viljelij\u00f6iden kanssa vuosina 2020\u20132023. T\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 alueen pelloista noin 16 000 hehtaaria on k\u00e4sitelty kipsill\u00e4.<\/p>\n
Suomen kest\u00e4v\u00e4n kasvun ohjelman rahoitus tulee EU:n kertaluonteisesta elpymisv\u00e4lineest\u00e4 (Next Generation EU).\u00a0<\/p>\n
Kipsituen viljelij\u00f6ille my\u00f6nt\u00e4\u00e4 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ymp\u00e4rist\u00f6keskus, joka kilpailuttaa kipsin hankinnan ja toimituksen pelloille. Kipsik\u00e4sittelytuki my\u00f6nnet\u00e4\u00e4n palveluna viljelij\u00e4n hakemuksesta. Alueelliset ELY-keskukset tarjoavat oman toimialueen viljelij\u00f6ille tietoa ensi kev\u00e4\u00e4n 2022 kipsihausta.<\/p>\n
Suomessa on kartoitettu kipsik\u00e4sittelyyn soveltuvat pellot. Nyt k\u00e4ynniss\u00e4 olevassa vesiensuojelun tehostamisohjelmassa 2019-2023 on tavoitteena k\u00e4sitell\u00e4 noin 65 000 hehtaaria peltoa Saaristomeren valuma-alueella. Ensi vuoden talousarvioesityksess\u00e4 oleva m\u00e4\u00e4r\u00e4raha mahdollistaa peltojen kipsik\u00e4sittelyn muilla rannikkoalueilla noin 35\u00a0000 hehtaarilla peltoa.<\/p>\n
Kipsin hy\u00f6dyist\u00e4 kerrotaan \u201dKipsi, kuitu ja rakennekalkki \u2013 uutta tietoa ymp\u00e4rist\u00f6hy\u00f6dyist\u00e4\u201d -seminaarissa 8.12.2021 klo 9-11. Seminaarissa kerrotaan vesiensuojelun tehostamisohjelmaan kuuluvien Kipsi-, Rakennekalkki- ja kuitu-hankkeiden tuloksista.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Hallitus haluaa ulottaa peltojen kipsik\u00e4sittelyn nykyist\u00e4 laajemmille rannikkoalueille Suomen kest\u00e4v\u00e4n kasvun ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Kipsik\u00e4sittely kohdennetaan soveltuville peltolohkoille Per\u00e4meren, Selk\u00e4meren, Saaristomeren ja Suomenlahden valuma-alueilla. Suomen rannikkovesien rehev\u00f6ityminen on edelleen vesiensuojelun suurin yksitt\u00e4inen haaste, jonka torjuntaan tarvitaan tehokkaita ja laaja-alaisia toimia.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-6754","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6754","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=6754"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6754\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6755,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6754\/revisions\/6755"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=6754"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=6754"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=6754"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=6754"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}