{"id":6789,"date":"2021-11-27T10:42:37","date_gmt":"2021-11-27T08:42:37","guid":{"rendered":"https:\/\/vesitalous.fi\/?p=6789"},"modified":"2021-11-27T10:42:37","modified_gmt":"2021-11-27T08:42:37","slug":"ravinteiden-globaali-jakamis-ja-kiertotalous-torjuisi-luontokatoa-ja-nalkaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2021\/11\/ravinteiden-globaali-jakamis-ja-kiertotalous-torjuisi-luontokatoa-ja-nalkaa\/","title":{"rendered":"Ravinteiden globaali jakamis- ja kiertotalous torjuisi luontokatoa ja n\u00e4lk\u00e4\u00e4"},"content":{"rendered":"

Pohjoisella pallonpuoliskolla p\u00e4\u00e4tyy peltojen kautta vesist\u00f6ihin valtavia m\u00e4\u00e4ri\u00e4 ravinteita. Samaan aikaan viljelyss\u00e4 tarvittavista ravinteista on huutava pula globaalin etel\u00e4n k\u00f6yhiss\u00e4 maissa.<\/p>\n

Ruoantuotannossa tarvittavat ravinteet, kuten fosfori ja typpi, on k\u00e4ytetty peltomaasta loppuun, ja jopa ravinteita sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4 lanta p\u00e4\u00e4tyy poltettavaksi, kun muita ruoan valmistuksessa tarvittavia energial\u00e4hteit\u00e4 ei ole.<\/p>\n

Kest\u00e4vyystieteilij\u00e4, professori\u00a0Helena Kahiluoto<\/strong>\u00a0on tutkinut LUT-yliopistossa ravinteiden k\u00e4yt\u00f6n oikeudenmukaista jakamista.<\/p>\n

”Peltojen ja vesien liikaravinteisuus esimerkiksi Pohjois- ja Keski-Euroopassa v\u00e4hent\u00e4\u00e4 luonnon monimuotoisuutta ja lis\u00e4\u00e4 kasvihuonekaasujen vapautumista, kun taas ravinteiden palautus k\u00f6yhtyneeseen maahan kasvattaa satoa ja hiilivarastoja”, Kahiluoto alustaa.<\/p>\n

Ravintopulan taklaaminen edist\u00e4isi my\u00f6s ihmisoikeuksia ja v\u00e4hent\u00e4isi konflikteja, kun n\u00e4lk\u00e4 ei ajaisi ihmisi\u00e4 mellakoimaan tai asettamaan henke\u00e4\u00e4n alttiiksi, kun he pyrkiv\u00e4t Eurooppaan.<\/p>\n

Planeettavaluutta voisi huomioida historian ja nykyhetken<\/h2>\n

Kahiluoto kertoo, ett\u00e4 n\u00e4it\u00e4 jo k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n otettuja ravinteita voitaisiin kierr\u00e4tt\u00e4\u00e4 tehokkaammin ja jakaa reilummin ihmiskunnan kesken. K\u00e4ynniss\u00e4 oleva teknologiakehitys tuottaa t\u00e4h\u00e4n keinoja. Yritykset voisivat ryhty\u00e4 ty\u00f6h\u00f6n heti, mutta lannoitteiden tarvitsijoiden rajallinen maksukyky aiheuttaa haasteita.<\/p>\n

\u00c4skett\u00e4in\u00a0Nature Food<\/em>\u00a0-tiedelehdess\u00e4 julkaistussa artikkelissaan<\/a>\u00a0Kahiluoto kollegoineen esittelee ratkaisuna planeettavaluutan. Se edustaa markkinavetoista mutta reilua j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4, jossa ravinteiden k\u00e4yt\u00f6n oikeuksia jaettaessa otettaisiin maiden aiempi k\u00e4ytt\u00f6 huomioon, ja jako olisi oikeudenmukainen my\u00f6s ruoan kuluttajien kesken.<\/p>\n

”Maiden ja kansalaisten p\u00e4\u00e4st\u00f6kauppa perustuisi ravinneoikeuksien reiluun jakoon. Toteuttamiseen tarvittaisiin tuottajia, j\u00e4lleenmyyji\u00e4, v\u00e4litt\u00e4ji\u00e4 ja kuluttajia. Oikeuksien kauppa voisi k\u00e4ynnisty\u00e4 yritysten ja julkisen toimijan kuten esimerkiksi Suomen ja kumppanimaan yhteisty\u00f6kokeiluna. Markkinal\u00e4ht\u00f6inen j\u00e4rjestelm\u00e4 olisi k\u00e4ynnistytty\u00e4\u00e4n julkista s\u00e4\u00e4tely\u00e4 kustannustehokkaampi ja kannustaisi monipuolisempiin innovaatioihin”, Kahiluoto kertoo.<\/p>\n

Valuuttaj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 voisi hallinnoida esimerkiksi\u00a0Yhdistyneiden kansakuntien kehitysohjelma<\/em>\u00a0(United Nations Development Programme, UNDP). J\u00e4rjestelm\u00e4 suosisi ravinteiden jalostamista uudelleenk\u00e4ytett\u00e4viksi ja tekisi neitseellisten ravinteiden k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 kallista asettamalla sille katon.<\/p>\n

Pohjoismaiden kaltaisilla ravinteiden ylij\u00e4\u00e4m\u00e4alueilla j\u00e4rjestelm\u00e4n hy\u00f6dyt n\u00e4kyisiv\u00e4t parantuneena vedenlaatuna ja uusina liiketoimintamahdollisuuksina my\u00f6s viljelij\u00f6ille.<\/p>\n

”Viljelytuottojen ei tarvitse heikenty\u00e4, jos paikallinenkin kiertotalous tehostuu. Vedet, monimuotoisuus ja ilmasto sen sijaan hy\u00f6tyv\u00e4t, kun ylij\u00e4\u00e4m\u00e4ravinteet jalostetaan vientiin”, professori summaa.<\/p>\n

Globaali ravinnetasapaino vuoteen 2050 menness\u00e4?<\/h2>\n

Lannasta, pohjasedimenttien l\u00e4heisist\u00e4 ravinteikkaista vesikerroksista ja my\u00f6s j\u00e4tevesilietteist\u00e4 voidaan erist\u00e4\u00e4 ravinteita.<\/p>\n

”Monin paikoin pohjasedimenteist\u00e4 johtuva merien ja j\u00e4rvien sis\u00e4inen kuormitus on jo suurempi kuin ravinnevalumat maalta. On arvioitu, ett\u00e4 jos valumat It\u00e4mereen saataisiin heti kokonaan lopetettua, kest\u00e4isi silti toistasataa vuotta ennen kuin meri palaisi teollistumista edelt\u00e4v\u00e4\u00e4n tilaan. Maatalousalueilla j\u00e4rvien palautumisen on arvioitu kest\u00e4v\u00e4n jopa tuhat vuotta”, Kahiluoto kertoo.<\/p>\n

Tutkijoiden mukaan planeettavaluutta on esimerkki oikeudenmukaisesta ja kest\u00e4v\u00e4st\u00e4 globaalista talousj\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4, jollaisten pikaista kokeilua tarvitaan. Ruoasta, perustarpeesta, on hyv\u00e4 aloittaa.<\/p>\n

”T\u00e4ss\u00e4 on kyse my\u00f6s muutoksesta, jossa on paljon voittajia ja v\u00e4h\u00e4n h\u00e4vi\u00e4ji\u00e4. Ravinteet voidaan saada sinne miss\u00e4 niit\u00e4 eniten tarvitaan, sielt\u00e4 miss\u00e4 niit\u00e4 on liikaa. Tasapaino voidaan saavuttaa vuoteen 2050 menness\u00e4.”<\/p>\n

Kahiluoto lis\u00e4\u00e4, ett\u00e4 toteutukseen tarvitaan my\u00f6s teknologisia ratkaisuja, esimerkiksi LUT-yliopiston osaamista ravinteiden erottamiseen ja talteenottoon sivuvirroista ja sedimenteist\u00e4 sek\u00e4 niiden jalostamiseen kuljetettavaan muotoon. My\u00f6s reiluuden kokemuksen edellytyksi\u00e4 on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4 paremmin.<\/p>\n

”Ravinteiden globaali kierto- ja jakamistalous tarjoaa edell\u00e4k\u00e4vij\u00f6ille liiketoimintaa ja vauraille maille mahdollisuuden investoida turvallisuuteen ja vakauteen. Ylpe\u00e4sti esittelemme ravinteiden planeettavaluutan esimerkkin\u00e4 reilun kest\u00e4vyysmuutoksen k\u00e4ynnist\u00e4vist\u00e4 pelis\u00e4\u00e4nn\u00f6ist\u00e4, jotka kiinnitt\u00e4isiv\u00e4t talouden planeetan kantokykyyn”, Helena Kahiluoto sanoo.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Pohjoisella pallonpuoliskolla p\u00e4\u00e4tyy peltojen kautta vesist\u00f6ihin valtavia m\u00e4\u00e4ri\u00e4 ravinteita. Samaan aikaan viljelyss\u00e4 tarvittavista ravinteista on huutava pula globaalin etel\u00e4n k\u00f6yhiss\u00e4 maissa.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-6789","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6789","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=6789"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6789\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6790,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6789\/revisions\/6790"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=6789"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=6789"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=6789"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=6789"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}